Kitarat: kitarakamat ›

parisen vuotta sitten innostuin laittamaan stratoon EMG aktiivisen mikkisetin, koska hurinat. Tilanne oli sellainen, että jouduin soittelemaan aika vaihtelevissa ympäristöissä ja vaihtelevilla kamoilla ja alkoi rasittaa se jatkuva hurinoiden kanssa tasapainoilu (kyllähän niiden kanssa toimeen tuli ja ei se maailma siihen kaatunut, mutta alkoi vaan tulla mitta täyteen kun välillä se meni niin ultimaattiseksi).
 
No ostin torilta EMG S mikkisetin ja ongelma ratkesi. Hurinat katosi kuin taikaiskusta ja soundi yllätti hyvyydellään eli kitara kuulosti edelleen ihan stratolta, mutta ei vaan pörissyt. Systeemi oli ihan perus stratokytkennällä (toki EMG:n omat pikaliitinpotikat ja silleen), mutta kaksi tonea ja kumpikaan ei puraissut tallamikkiin. Oikeastaan ainoa, mihin piti totutella oli potikat jotka puraisivat ihan hyvin, mutta vola ei pakittaessa juurikaan leikannut trebleä, mikä teki siitä vähän eleettömän oloisen ja sama molemmissa tone potikoissa ne leikkasi yläpäätä jotenkin eri tavalla kuin mitä oli ne alkuperäiset potikat tai sitten se vaan tuntui siltä. Soundi oli muuten lähes yksiyhteen tavallisten mikkien kanssa, mutta ehkä EMG:t oli vähän "kylmemmät" soundiltaan alkuperäisiin verrattuna. Joka tapuksessa niin lähelle maalia ne osui että olin ihan tyytyväinen.
 
No nälkä kasvoi syödessä ja tänään kävin ostamassa Musamaailmasta EMG DG20 valmiiksi pleksiin ladatun mikkisetin ja voi pojat nyt on kova :-D . En tottapuhuen osaa vielä arvioida itse mikkien soundia, koska tuossa on joku aktiivinen eq tai siis siinä on kai basso/treble boosti sen keskimmäisen tonen tilalla ja middleboosti sen alimmaisen tonen tilalla enkä tiedä miten ne vaikuttaa soundiin. Eli siis mikä osa soundia tulee mikeistä ja mikä osa siitä elektroniikasta. Mutta siis alkuun tuntui vähän oudolta kun tonea ei ole ollenkaan. Vola on yhtä eleetön kuin tuossa aikaisemmassakin setissä, mutta nuo kaksi boostia tekee ihan järjettömän paljon soundillisia variaatoita ja tuntuu että kaikki on käyttökelpoisia. Nyt ymmärrän hyvin miksi David Gilmour hypistelee kaiken aikaa niitä potikoita, tässä setissä niitä tulee hypisteltyä kun kaikista niistä tapahtuu mielenkiintoisia asioita :-D.
 
Muutenkin tämä on todella elegantti systeemi kun mikit ja potikat kaikkin on nätisti laitettu pleksiin niin asennus on helppoa. Ei tarvitse kuin kytkeä jakki ja patteri ja tiputtaa setti poteroonsa niin homma on valmis. Jos on fiilis, että pitäisikö ostaa uusi strato, niin voin suositella lämpimästi että tämmöisellä kolmen huntin setillä saat heräteltyä vanhaan stratoosi ihan uusia ulottuvuuksia :-) . Mietin, että pitäisikö tuo vanha pleksi mikkeineen säilyttää vai myisikö poikkeen? jotenkin tuntee että ei sitä nyt enää tarvii, mutta mistäpä sen tietää.
 
Koitin tuolta neitin ihmeellisestä maailmasta selvittää, niin käsittääkseni EMG S ja EMG SA mikit ovat muuten samat, mutta SA:sa on alniko magneetit ja S:sä on keraamiset magneetit. Kai noita buusteja voi asentaa muihinkin systeemeihin, mutta tässä ne ovat valmiina.. tonea tässä ei ole. No kunhan tulin hehkuttamaan kun olen niin innoissani :-D

Öh, jatkan vielä sen verran kun tuossa käpistelin lisää tuota.... siis soitin vahvistimella ja soitin luureihin ja tutkin soundivariaatioita ja makustelin minkälaiseksi tuo kitara muuttui. Niin olen siis entistä enemmän innoissani ja pidän tuosta setistä entistä enemmän.
 
Vaan aloin pohtia, miksi se minuun nyt näin paljon vaikuttaa ja aloin pohtia, että miten se eroaa "oikeista" passiivisista stratomikeistä. Ohitetaan hurinat ja puhutaan tsoundista. Niin ihan ensimmäisenä huomio kiinnittyy, että näissä on tosi intensiivinen soittotuntuma ja voimakas ulostulo ja nämä tuuppaa kliiniä kanavaa särölle jos ei gainia laske ja jos noita boosteja käyttää niin särö vaan lisääntyy. Se intensiivisyys tuo semmoista voimaa ja vahvaa tuntumaa soittoon, että nämä itseasiassa tuntuu humbukkereilta. Tajusin, että tykkään muutenkin humpparikitaroistani ja soittelen niitä enimmäkseen, niin semmoinen voimakas sointi on mulle tuttu ja toivottu. Perusyksikelaisilla kun soittelee, niin niissä ei ole semmoista paksua atakkia, vaan enemmänkin "klangia" semmoista ohutta dynaamisuutta ja herkkyyttä joka saattaa ymmärtämättömästä tuntua jopa hauraalta, mutta joka tuo sen oman soinnin stratoon niin kliinillä kuin särölläkin. No nämä ei ole sellaiset ja pohdinkin, että stratodiggarit tai armoitetut rautalankaheebot ei ehkä tykkää näistä mikeistä. Toisaalta näissä voi volaa pakittaa jolloin nämä ei ole enää niin hyökkäävät ja tulevat lähemmäs perus stratomaailmaa. Dynamiikkaa näissä kyllä on ja nämä reagoi vahvasti sekä plektran painoon, että volan pakittamiseen.

Swayne: Hyvä kirjoitus. Minne muuten sijoitit patterin? Itse olen myös miettinyt sitä, jos asentaisi sinkkumikit johonkin stratoon, niin onko sitten kielten poisto ja kannen avaaminen patterin vaihtoon ainut vaihtoehto? Tosin patteri kestää melko kauan EMG mikeissä kunhan muistaa aina johdon poistaa kitarasta.
 
Tuleeko kakkos- ja nelosasennoista sellaiset soundit kuin passiivisista tai edes sinnepäin? Boostereissa on se etu ainakin, että voi säröpedaaleja jättää pois pedaalistosta.
 
Minä jyrsin aikoinaan paristolle hiukan lisätilaa japsifenkun plugitilaan ja duunasin uuden pleksin.

Swayne: Hyvä kirjoitus. Minne muuten sijoitit patterin? Itse olen myös miettinyt sitä, jos asentaisi sinkkumikit johonkin stratoon, niin onko sitten kielten poisto ja kannen avaaminen patterin vaihtoon ainut vaihtoehto? Tosin patteri kestää melko kauan EMG mikeissä kunhan muistaa aina johdon poistaa kitarasta.
 
Tuleeko kakkos- ja nelosasennoista sellaiset soundit kuin passiivisista tai edes sinnepäin? Boostereissa on se etu ainakin, että voi säröpedaaleja jättää pois pedaalistosta.
 
Kiitos, patteri mahtuu hyvin tossa mun vanhassa stratossa sinne potikkapoteron pohjalle. Tutkailin myös mahdollisuutta sijoittaa patterin sinne tremolo-osastolle jousien etupuolelle, mutta se ei ainakaan helposti onnistu. Jep kyllä kakkos ja nelosasento seuraa sitä passiivisen logiikkaa eli vähän vaakkuvampia variaatioita ne on. Sellainen huomio myös, että EMG:t on vähän korkeampia kuin perus passiivit ainakin ne alkuperäiset vanhat tehdasmikit, mikä vähentää säätövaraa. Säätövaraa kuitenkin jää ja nuo aktiivit ei vissiin ole säädöiltään niin kriittisiä ja kun ne on magneettisesti heikompia niin ne voi olla lähempänä kieliä häiritsemättä virettä. Asennuksessa kannattaa kiinnittää huomiota johtojen pituuksiin sikäli, että jos ei osta valmiiksi ladattua pleksiä niin johdoilla helposti täyttää sen poteron. Valmiiksi ladattu pleksi istahti tosi nätisti ja elegantisti paikoilleen (tuskin itseladatuissakaan mitään varsinaista ongelmaa on meikäläinen on vaan vähän tumpelo :-D ).
 
Jos perus stratosoundit on ihanteena, niin näppituntuma olisi että EMG S setillä normaalien tonepotikoiden kanssa pääsisi lähemmäs sitä. Nämä SA:t ovat soinniltaan lämpimämmät ja keskiäänivoittoiset, mikä tekee näistä miellyttävät mutta sitä klangia on vähemmän ja nää selvästi menee humppareiden suuntaan. Eilen illalla testailin rinnakkain mun humpparikitaran kanssa. Mutta jos hakee vaan häiriötöntä ja hyvää soundia todella monipuolisilla variaatioilla, niin tämä setti löi kyllä itseni ällikällä. EMG S setti verrattuna niihin Straton tehdasmikkeihin vuodelta -79 oli lähellä, mutta EMG inan verran kirkkaampi ja erottelevampi. Tonet puraisi eritavalla kuin alkuperäisessä passiivissa ja tietty vola oli myös enemmän äänen voimakkuuden säädin kun se ei muuttanut tonea mitenkään ja hurinaahan noissa ei juuri ole muutenkaan missään asennossa.
 
EMG:sä patterit ovat hyvinkin riittoisaa tavaraa. Mulla oli tuo EMG-S setti käytössä, niin eihän siinä tarvinnut niitä pattereita vaihtaa mun soitoilla ollenkaan (tähän nyt laitoin uuden patterin :-D ). Tästä setistä en osaa vielä sanoa, että vaikuttaa nuo buusterit paristoihin kuinka paljon. Jostain netin syövereistä löysin väittämän, että EMG mikit pärjää yhdellä patterilla 1500 -3000 tuntia riippuen mikrofonien määrästä.

Hyvin perusteellisesti kirjoitat hallu. Kiitos myös Ukolle.
 
Itsellä kokemus on omasti Jacksonista johon asensin 81/85 setin. Pikaliittimillä sain sen tehtyä.

DG20 on tosi hyväsaundinen ja monikäyttöinen laitos kyllä, kun siinä saa lennosta säädeltyä saundia monella tapaa. Volumella saa puhdistettua, EXG:llä kirkastettua ja SPC:llä lisää tökyä, eikä välttämättä tartte edes kanavaa vaihtaa tai pedaaleita polkea. Ainoa syy, miksi aikanaan vaihdoin tuosta takaisin passiiveihin, on juurikin perinteisen tonepotikan puute, kun sille yläpääleikkurille on tarvetta vähän savuisempien komppisaundien ruuvaamisessa.
 
EMG saisi alkaa valmistaa SPC/EXG-tuplapotikkaratkaisua, että tonelle jäisi vielä tilaa. Saattaisin hyvinkin vielä palata aktiiveihin Stratossa, jos noin käy.

Itsekin päädyin tuon palastratoni mikityksen suhteen tuohon Gilmour-settiin ja näin muutaman päivän kokeilujen jälkeen tykkään kyllä. Mielessä on tosin tehdä tuosta kitarasta vieläkin monipuolisempi vaihtamalla tuohon jonkin humpparin tallapaikalle. Tuo EMG:n 58 (https://www.emgpickups.com/guitar/58.html) vaikuttaisi aika kivalta kun on ilmeisesti hiukan P-90 vastaava. Tai sitten rupean tylsäksi ja valitsen Lukatherin sekä Knopflerin hengessä 85:n.
 
Tuosta patterin sijoittelusta sen verran, että EMG itse suosittelee sen asentamista pleksin alle potikkakoloon. Vaihtoa varten ei tarvitse kuin irrottaa neljä ruuvia ja pleksi antaa sen verran periksi, että patterin saa vaihdettua ongelmitta.