Oma hakuni sijoittui 1980-luvulle, joten en kuolemaksenikaan enää muista, mitä soitin. Sen kyllä muistan, että mukana oli sekä vapaavalintaisia että etukäteen määrättyjä kappaleita. Taso oli varmaan jossain tolppaykkösen (nykyään kaiketi D-tasosuoritus) paikkeilla, ja musiikin ammattikoulutusta ei ole oikeastaan muualla kuin konservatorioissa (AMK) ja Sibelius-Akatemiassa.
Kaiketi edelleen vähimmäisvaatimuksena ammattiopintoihin hakeutumiselle on, että D-kurssi pääinstrumentissa siihen kuuluvine sivu- ja lisäaineineen on tehtynä.
Jos on vähääkään semmoinen olo, että "no mitäs jos vähän hakisin vaikka musa-alalle", niin suosittelen hakeutumaan heti jollekin muulle alalle, sillä kilpailu on yhä rajumpaa ja vakituisia paikkoja niin musiikkioppilaitoksissa opettajille, kuin orkesterimuusikoille on yhä vähemmän tarjolla.
Jos olet valmis oikeasti näkemään nälkää taiteen tähden, niin sitten: lykkyä tykö! Tietysti jos haluat päättää päiväsi vaikkapa yksinäisenä ja katkeroituneena alkoholistina, niin silloinkin voi harkita musa-alalle hakeutumista, koska se on "niin kivaa". |
l123
Gotnine
