Kitarat: kitarakamat ›

ituvirtanen: Soittimen kauppahinta on sitten seuraava askele, kun ensin on päästy johonkin yhteisymmärrykseen hinnan muodostuksesta.
 
Kauppa toimii niin, että jos ei kauppa käy, niin tulee konkurssi. Taide vetoaa aisteihin ja taiteilija voi upottaa tunnemyrskyjensä keskellä talouden.

Kontiak: Kauppa toimii niin, että jos ei kauppa käy, niin tulee konkurssi. Taide vetoaa aisteihin ja taiteilija voi upottaa tunnemyrskyjensä keskellä talouden.
 
Niin siis markkinatalous toimii noin, mutta suunnitelmataloudessa ei kaupan tarvitse käydä eikä tule konkurssia. Itseasiassa suunnitelmataloudessa kaupan hyllyillä ei tarvittu edes tavaroita :-D . Toisaalta taiteilijoilla ei ole ollut kovin paljoa tilaa tunteidensa ilmaisuun myöskään suunnitelmataloudessa. Pitäisi keksiä jonkin uusi talouden malli, jossa olisi tilaa taiteilijoillekin. Mutta helpommin sanottu kuin tehty.

hallu: Niin siis markkinatalous toimii noin, mutta suunnitelmataloudessa ei kaupan tarvitse käydä eikä tule konkurssia.
 
Kitarakauppaa siis tarkoitin.
 
Toisaalta taiteilijoilla ei ole ollut kovin paljoa tilaa tunteidensa ilmaisuun myöskään suunnitelmataloudessa. Pitäisi keksiä jonkin uusi talouden malli, jossa olisi tilaa taiteilijoillekin. Mutta helpommin sanottu kuin tehty.
 
Ei tarvitse keksiä, kun se on tehty jo. Ainakin Anders Johansson sanoi, että aika Yngwien kanssa oli "en kul tillvaro och en fantastisk tid, det kunde inte ha varit bättre"
 
https://sverigesradio.se/artikel/6460777

Kontiak: Kitarakauppaa siis tarkoitin.
 

 
Ei tarvitse keksiä, kun se on tehty jo. Ainakin Anders Johansson sanoi, että aika Yngwien kanssa oli "en kul tillvaro och en fantastisk tid, det kunde inte ha varit bättre"
 
https://sverigesradio.se/artikel/6460777
 
No joo kunhan häröilin :-D

LaMotta: Puun työstö ei ominta alaa, mutta cnc ei tee mitään itsestään. Jos vaatii työstöratojen tekemistä niin pitää olla cam-softa niiden tekemistä varten. Sitten jonkun pitää tehdä niiden välillä keskusteleva postprosessor-softa jne....
 
Olettaisin, että nämä olisivat saatavilla sen CNC-masiinan mukana tai sitten joku standardityökalu joka hoitaa homman.
 
Tietysti sen CNC:n ohjelmointi on oma juttunsa eikä välttämättä ollenkaan soitinrakentajan alaa.

240h x 50€/h = 12000€. Kalliihko basso :).
 
240 h on 1,5 henkilötyökuukautta töitä.

The Jack: Ruokangas ei käsittääkseni enää tee kuin oman pajan kitaroiden huoltotyötä.
 
Minä taas olen siinä käsityksessä että taas tekevät muidenkin kitaroiden huoltoja.

18is9: 240h x 50€/h = 12000€. Kalliihko basso :).
 
240 h on 1,5 henkilötyökuukautta töitä.
 
Ei 12 000 euroa ole mitenkään mahdoton hinta käsityönä tehdylle bassolle. Sen hintaisia bassoja tekee useampi valmistaja. Se että basson tekeminen veisi 240 tuntia kuulostaa enemmän yläkanttiin menevältä. Esim. Jens Ritter kuka on valmistanut maailman kalleimman basson (linkissä) tekee vuodessa 50-60 soitinta käsityönä. Siitä voisi laskea yhteen soittimeen menevän n. 40-50 työtuntia.
 
https://www.luxuo.com/the-lux-list/collectibles/bass-guitar.html
https://ritter-instruments.com/instruments.php

samiko: Minä taas olen siinä käsityksessä että taas tekevät muidenkin kitaroiden huoltoja.
 
Nyt näkyy tosiaan heidän sivuillaan olevan huoltohinnasto.
 
https://ruokangas.fi/wp-content/upl … 9/12/Ruokangas-huoltohinnasto-1.pdf
 
Muistelisin miehen joskus useita vuosia sitten videolla sanoneen, ettei heillä riitä aika enää kuin omien kitaroiden huoltoon. Ruokankaan tuntiveloitus huolloille on 110 euroa, joten hinta estänee liian ruuhkautumisen.

The Jack: Muuten hyvä teksti, mutta työn hinnan arviointi näin alakanttiin ei avaudu. Tuo 6,82 euroa tunnissa voi olla 15-vuotiaan kesätyöntekijän palkka hautausmaan vihertöissä ilman osaamista tai kokemusta.
 
Etsin Suomen virallisen pienimmän tuntipalkan, tieto on vuodelta 2016. Työn hinta tuolla tuntipalkalla on minusta ymmärrettävissä minimikustannukseksi valmistuksen osalta. Näillä numeroilla pääsee alkuun. Maksettu hinta on luonnollisesti valmistajan ja ostajan välinen, yhteinen päätös.

The Jack: Se että basson tekeminen veisi 240 tuntia kuulostaa enemmän yläkanttiin menevältä.
 
Läpikaula, lukuisat intarsiat kaulan takaosaa myöten, prototyypin pohdinnat... ihan järkevä tuntimäärä. Jos soitin olisi ollut vaikka sarjan viides ja koristeluja olisi ollut merkittävästi vähemmän, aika olisi ollut selkeästi jotain muuta.

ituvirtanen: Etsin Suomen virallisen pienimmän tuntipalkan, tieto on vuodelta 2016. Työn hinta tuolla tuntipalkalla on minusta ymmärrettävissä minimikustannukseksi valmistuksen osalta. Näillä numeroilla pääsee alkuun. Maksettu hinta on luonnollisesti valmistajan ja ostajan välinen, yhteinen päätös.
 
Laskutettava työn tuntihinta = noin 3x työntekijän tuntipalkka, joten aika reippaasti alakanttiin menee silti. Mutta muuten oikein hyvä esitys soittimen hinnanmuodostuksesta.

50 €/h on sekin melko alakantiin jos meinataan pyörittää edes joksenkin kannattavaa firmaa jossa tarvitaan mitään työkaluja tai tiloja.

Ei tavallinen strato tai tele vie ammattimieheltä 240 tuntia. Vai lasketaanko liimojen ja lakkojen kuivuminenkin tuohon...?
 
Ruokankaan huoltohinnoissa kyllä ihmetyttää noinkin korkea tuntitaksa. 110€ on puolet enemmän kuin mitä useimmilla muilla on taksat.
En myöskään ymmärrä, miksi cnc-koneita ei haluta käyttää. Ihminenhän niitä kuitenkin käyttää ja ne vähentää työtä huomattavasti. Miksi tehdä asioista vaikeampaa, jos helpommallakin pääsisi. Tämän lisäksi soittimet voisi hinnoitella edullisemmaksi, koska aikaa kuluu vähemmän, eli uusia asiakkaita tulisi luultavasti myös lisää, mikäli cnc-koneita käytettäisiin.
... Mutta Ruokangas tekee ja hinnoittelee palvelunsa toki miten itse haluavat.

mpekkanen: Ei tavallinen strato tai tele vie ammattimieheltä 240 tuntia. Vai lasketaanko liimojen ja lakkojen kuivuminenkin tuohon...
 
Ei varmasti vie. Edellisen sivun esimerkissä oli kuitenkin kyseessä koristeellinen lankkubasso. Tuo koristeellinen voi sitten tarkoittaa melkein mitä tahansa.
 
Jos näitä vastaavia juttuja lähdetään uniikkeina suunnittelemaan ja toteuttamaan, aikaa varmasti kuluu:
 
https://www.larrivee.com/inlay
 
https://www.notreble.com/buzz/2011/ … n-lemmy-kilmister-signature-4004lk/
 
https://www.guitarplayer.com/gear/k … -the-stuff-of-rock-and-roll-royalty
 
Sillon on tosin syytä puhua yhtä lailla taideteoksesta kuin soittimesta.

Se suunnittelu tosiaan ottaa aikaa. Valmiin mallin toisintaminen epäilemättä sujuu ripeämmin. Joskus viime vuosituhannella luin jostain alan lehdestä arvion, että pätevä soitinrakentaja rakentaa kahdessa viikossa niin aidon oloisen kopion Gibson Les Paulista että sitä on vaikea erottaa aidosta.
 
Tähän vitsailijat tietty sanovat että helppohan Gibsonia on kopioida nopeasti kun viimeistelytökeröydet kuuluvat asiaan :D
 
Ymmärrän kyllä Ruokankaan vastahakoisuuden CNC-koneen käyttöön. Olisihan se ankara imagohaitta. Ne jotka haluavat luksuskitaran, ottavat mieluummin käsin ährätyn vaikka se tulisikin kalliimmaksi eikä olisi sen kummempi kuin koneella kaikerrettu. Näin itsekin ajattelen.

ESP USA näyttää myös luottavan CNC:hen. Tosi pienen oloinen paja, mutta kaippa tuosta jotain etua on? https://youtu.be/iyBKl0RWF_g

Kefiiri: Se suunnittelu tosiaan ottaa aikaa. Valmiin mallin toisintaminen epäilemättä sujuu ripeämmin. Joskus viime vuosituhannella luin jostain alan lehdestä arvion, että pätevä soitinrakentaja rakentaa kahdessa viikossa niin aidon oloisen kopion Gibson Les Paulista että sitä on vaikea erottaa aidosta.
 
Tähän vitsailijat tietty sanovat että helppohan Gibsonia on kopioida nopeasti kun viimeistelytökeröydet kuuluvat asiaan :D
 
Ymmärrän kyllä Ruokankaan vastahakoisuuden CNC-koneen käyttöön. Olisihan se ankara imagohaitta. Ne jotka haluavat luksuskitaran, ottavat mieluummin käsin ährätyn vaikka se tulisikin kalliimmaksi eikä olisi sen kummempi kuin koneella kaikerrettu. Näin itsekin ajattelen.
 
Ei Gibsonilta itseltäänkään mene Lessun väsäämiseen kuin se parisen viikkoa joten kai ammattilainen sen väsää siihen aikahaarukkaan. Vaan miksi me puhumme CNC-koneista? millä tavalla ne ovat olennaisia? en ole ihan varma edes mitä ne on. Minulla on mielikuva, että se olisi semmoinen joku tietokoneohjattu yläjyrsin tjsp. ? ei kai käsityön kannalta ole olennaista, että käyttääkö koneita, vaan että kuinka paljon inhimillistä huomiota rakentajaltaan soitin saa..... tai kuinka monta rakentajaa. Jos on yksi rakentaja niin se on niinkö enemmän "hand made" kuin jos on monta tekijää eri työvaiheita varten niin sitten se jo lähestyy sarjatuotantoa (mikä sekään ei ole paha, mutta ei vaan niin "hand made") en minä tiedä, mutta kunhan tässä pohdin.