Kitarat: kitarakamat ›

Ei tuo ESP:n läpikaulainen RR -johdannainen nyt ehkä maailman kaunein kitara ole, mutta näyttäisi siltä että sen kanssa on saatu askarrella pajalla hiukan enemmän ja tarkemmin kuin Fenderin rotansyömien kanssa.

samiko: Monilla on taas vaikea ymmärtää mitä 3000e-5000e saa lisää vs vastaavat 1000e-1500e. Seuraava porukka miettii että mitä lisää saa vs. 500e jne.
 
Se on helpointa ymmärtää, jos muistaa vanhan 20:80 säännön. 20% budjetista tuo 80% tuloksesta, ja mitä hienompia nyanssieroja tulee, niin sitä kalliimpia ne viimeiset pienet yksityiskohdat ovat.
 
Ja brändilisä tietty päälle, joka sekoittaa homman taas aivan erilaiseksi kuin aiempi nyrkkisääntö.
 
E: Toisin sanottuna tajuan vallan hyvin miksi jotkut voivat laittaa 15k€ kitaraan kiinni, vaikken itse tule koskaan niin tekemään. Jos liitua on ja haluaa parasta, niin kalliiksihan se tulee oli kyse mistä tahansa. Aivan sama, onko kyseessä mööpelit, autot, vaatteet tai mikä tahansa. Yhtä lailla ne lautaset voi laskea Ikean ruokapöydälle, kuin täysipuiselle käsityöpöydälle, ja hintaero on melkoinen
 
Mistä kukakin haluaa maksaa, ja mistä kukakin on valmis maksamaan.

Funkånaut: Ja brändilisä tietty päälle
 
Korkea hinta selittyy joskus silläkin, että kyseessä on sijoituskohde silloin jos on rahaa tarpeeksi sellaiseen. Tosin kitaroiden osalta ehkä sijoitus on vähän epämääräinen asia, koska hintakehitys voi olla mitä tahansa. Uskon itse siihen, että esim. Gibsonin brändi katoaa 5-10 vuoden sisällä taivaan tuuliin, ketään ei kiinnosta enää maksaa jostakin hikisestä vanhasta Les Paulista tuhansia euroja. Soittajathan ovat jo hävinneet, jäljellä on enää ylihintaisten kitaroiden (tuotteiden) valmistus kiireellä kun ostajia riittää vielä.

The Jack: Ihmettelin omassa nuoruudessani mitä oli mielessä niillä myyjillä kenellä oli tarve vittuilla ja olla ikäviä lapsille ja nuorille. Eihän siinä mene kuin muutama vuosi, niin räkänokka teini kasvaa aikuiseksi. Jos on saanut huonoa palvelua tai jopa lennätetty liikkeestä ulos, niin tuskinpa palailee samaan paikkaan sitä Les Paulia ostelemaan myöhemminkään. Fiksu myyjä osaa ajatella pidemmälle, ja hyvä asiakassuhde voi kestää vuosikymmeniä.
 
Tää on niin totta. Aikana, jolloin tässäkin kylässä oli vielä soitinliikkeitä, kävin joskus yläasteella ensimmäistä kitaraa hommatessa paikallisessa tesottamassa keppejä. Suht yrmeä myyjä ucko oli ihan helvetin kärkäs huomauttamaan joka asiasta, ja auta armias kun hermostuksissani vähän kopautin jotain ritsaa takaisin seinälle sitä ripustaessani. "NOIN EI SAA TEHDÄ! :€" kaikuu korvissani vieläkin. Aijaa, älä helvetissä, luulin että näitä pitää aina kolhia oikein kunnolla.
 
Myöhemmin olen jonkun parin kapuloita sieltä käynyt hakemassa mutta kitarat jätin rauhaan. Vuosien mittaan liike muuttui vähitellen kuin romusekatavarakaupaksi ja yrmeä setä jakoi yrmeyttään tasaisesti kaikille, niin lapsille kuin aikuisille. Olihan siellä jotain kitaroita edelleen takaseinällä mutta niiden luokse olisi päässyt ainoastaan katujyrällä. Viimeisinä aikoina ennen liikkeen lopettamista kävin ihan piruuttani kyselemässä oliko heillä pasuunoita. Harpottuamme uckon kanssa aikamme sekalaisten soittimen raatojen ym. rojujen seassa löytyihän sieltä joku törkeä venäläinen merkitön paska, pyynti muistaakseni 200 euroa (arvo 50). Noh, arvatkaa vaan tiputinko vahingossa sen pasuunan slide-osan lattialle... kyllä. Ja "NOIN EI SAA TEHDÄ!" O_O
 
Hups. Ympyrä oli sulkeutunut. Liike suljettiin muutaman viikon päästä.

Hynkel: joskin olen ollut paikalla, kun Ben Granfelt veteli halpisrutjakkeesta sellaiset savut ulos, että huh sano savolainen, huh huh sano kaks.
 
Kerro lisää? Ben on kova äiä.

Funkånaut: Se on helpointa ymmärtää, jos muistaa vanhan 20:80 säännön. 20% budjetista tuo 80% tuloksesta, ja mitä hienompia nyanssieroja tulee, niin sitä kalliimpia ne viimeiset pienet yksityiskohdat ovat.
 
Ja brändilisä tietty päälle, joka sekoittaa homman taas aivan erilaiseksi kuin aiempi nyrkkisääntö.
 
E: Toisin sanottuna tajuan vallan hyvin miksi jotkut voivat laittaa 15k€ kitaraan kiinni, vaikken itse tule koskaan niin tekemään. Jos liitua on ja haluaa parasta, niin kalliiksihan se tulee oli kyse mistä tahansa. Aivan sama, onko kyseessä mööpelit, autot, vaatteet tai mikä tahansa. Yhtä lailla ne lautaset voi laskea Ikean ruokapöydälle, kuin täysipuiselle käsityöpöydälle, ja hintaero on melkoinen
 
Mistä kukakin haluaa maksaa, ja mistä kukakin on valmis maksamaan.
 
Mikä antaa olettaa, etten tätä ymmärtäisi? Eikös sun olisi tämä pitänyt vastata WanhaWetäjälle?

Krice: Korkea hinta selittyy joskus silläkin, että kyseessä on sijoituskohde silloin jos on rahaa tarpeeksi sellaiseen. Tosin kitaroiden osalta ehkä sijoitus on vähän epämääräinen asia, koska hintakehitys voi olla mitä tahansa. Uskon itse siihen, että esim. Gibsonin brändi katoaa 5-10 vuoden sisällä taivaan tuuliin, ketään ei kiinnosta enää maksaa jostakin hikisestä vanhasta Les Paulista tuhansia euroja. Soittajathan ovat jo hävinneet, jäljellä on enää ylihintaisten kitaroiden (tuotteiden) valmistus kiireellä kun ostajia riittää vielä.
 
Taitaa Gibson tehdä tällä hetkellä aika uskomatonta tulosta, suurin ongelma on saada tarpeeksi tuotetta kaupan hyllylle.

Peepö: Kerro lisää? Ben on kova äiä.
 
En muista tarkkaan enää, Musamaailmassa aikoinaan vuosia sitten. Kaverin kanssa ei tiedetty kuka se oli, mutta myyjä osasi valistaa poikia. Jälkikäteen tullut kyllä tutuksi, ja Benin kanssa juteltua monet kerran keikoilla. Ehkä Suomen tyylikkäin kitaristi, tykkään ihan saatanasti.

Silloin keikkakitara on ainakin liian kallis jos koko soittoreissu menee puoliksi pilalle jännittäessä että jos joku varastaa sen, tai se kolhiutuu tai muutoin altistuu haitalliselle ilmanalalle.
 
Sen sijaan, jos kitara on hankittu sitä varten että länsisiiven kulmahuoneessa jonka ikkunasta Töölönlahti näkyy (jos nahkaisen nojatuolin vain siirtää tarpeeksi lähelle ikkunaa), voi jaavalaista mokkaa maistellessa hiukan tapailla sointuja, on varsinaista hintarajaa kovin vaikea ajatella.

mvirta: Silloin keikkakitara on ainakin liian kallis jos koko soittoreissu menee puoliksi pilalle jännittäessä että jos joku varastaa sen, tai se kolhiutuu tai muutoin altistuu haitalliselle ilmanalalle.
 
Eli se paljonko kitara saa maksaa on siis suhteellista ja riippuu soittajan tuloista ja varallisuudesta. Jos soittajalla on "hilloa" riittävästi, niin hintalapussa saa olla numeroita aika paljon. T: Kirk Hammett...

T: Kirk Hammett
 
No ei kai se sitä -59 Burstiaan nyt enää kovin kauheasti julkisesti soittele? Mutta joo, äijä ei kyllä konkkaan menisi vaikka se pöllittäisiinkin.

mvirta: Silloin keikkakitara on ainakin liian kallis jos koko soittoreissu menee puoliksi pilalle jännittäessä että jos ... se .... altistuu haitalliselle ilmanalalle.
 
Mulla on kokemusta siitä, että se edullisempi malli altistuu ilmanalalle, kun se kalliimpi puolestaan on ollut luotettavampi ja vakaampi. Mieluummin otan keikalle mukaan luotettavan soittimen kun epäluotettavan.

aak127: Taitaa Gibson tehdä tällä hetkellä aika uskomatonta tulosta
 
Kiinassa ja Dubaissa on paljon uusrikkaita, jotka ostavat niitä. Ja "tulos" tulee siitä, että myydään tolkuttomalla ylihinnalla suhteessa valmistuskustannuksiin. Artistithan on kadonneet Gibsonilta, Slash taitaa olla ainoa jäljellä kun se ei voi imagosyistä vaihtaa koskaan kitaraa mihinkään muuhun. Jokin aika sittenhän joku iso heviäijä lähti Gibsonilta ovet paukkuen kun ne ei varmaan saaneet soittokuntoista peliä tehtyä sille. Jos hevikepittäjälle ei kelpaa niin se on jo aika tylyä.

Krice: Artistithan on kadonneet Gibsonilta, Slash taitaa olla ainoa jäljellä kun se ei voi imagosyistä vaihtaa koskaan kitaraa mihinkään muuhun. Jokin aika sittenhän joku iso heviäijä lähti Gibsonilta ovet paukkuen kun ne ei varmaan saaneet soittokuntoista peliä tehtyä sille. Jos hevikepittäjälle ei kelpaa niin se on jo aika tylyä.
 
Mutta eikös vastaavasti Gibsonin talliin ole tänä vuonna tullut Mustaine ja Hammett?

Krice: Kiinassa ja Dubaissa on paljon uusrikkaita, jotka ostavat niitä. Ja "tulos" tulee siitä, että myydään tolkuttomalla ylihinnalla suhteessa valmistuskustannuksiin. Artistithan on kadonneet Gibsonilta, Slash taitaa olla ainoa jäljellä kun se ei voi imagosyistä vaihtaa koskaan kitaraa mihinkään muuhun. Jokin aika sittenhän joku iso heviäijä lähti Gibsonilta ovet paukkuen kun ne ei varmaan saaneet soittokuntoista peliä tehtyä sille. Jos hevikepittäjälle ei kelpaa niin se on jo aika tylyä.
 
Äläs nyt, juurihan "Dangerous Dave" meni ovesta sisäänpäin.. Eli huikeaa kasvua on artistikattauksessa.

Krice: Kiinassa ja Dubaissa on paljon uusrikkaita, jotka ostavat niitä. Artistithan on kadonneet Gibsonilta, Slash taitaa olla ainoa jäljellä kun se ei voi imagosyistä vaihtaa koskaan kitaraa mihinkään muuhun. Jokin aika sittenhän joku iso heviäijä lähti Gibsonilta ovet paukkuen kun ne ei varmaan saaneet soittokuntoista peliä tehtyä sille. Jos hevikepittäjälle ei kelpaa niin se on jo aika tylyä.
 
Onkohan tämä jotain trollausta?
 
Justiinhan Megadethin Mustainen julkaisi omat Signature mallit ja samoin Iommi uuden monkey SG:nsä.
Slashin lisäksi myös Metallica soittaa edelleen Gibsoneilla niin studiossa kuin livenäkin, vaikkakin kalustosta löytyy monenlaista muutakin merkkiä, millä soittavat.
 
Ei tuottaisi paljoa vaikeuksia listata tähän Gibson kitaroilla soittavista tämän päivän metallimuusikoista, mutta listaus ei ole kovinkaan järkevää keskustelua.

Slash on tainnut koko ajan käyttää myös BC Rich-kitaroita.

mpekkanen: Onkohan tämä jotain trollausta?
 
P--kooko karhu metsään?

msalama: No ei kai se sitä -59 Burstiaan nyt enää kovin kauheasti julkisesti soittele? Mutta joo, äijä ei kyllä konkkaan menisi vaikka se pöllittäisiinkin.
 
Eilen viimeksi
https://www.instagram.com/p/CUEnbWUlELP/