Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Hommasin kitaran, jossa kaulan takaosasta on hiottu maali pois (mahonki). Pitäisikö puu käsitellä jollain öljyllä tms. vai meneekö se ihan tommosenaan?

Mineraaliöljy pintaan tänään, huomenna, viikon päästä, kuukauden päästä, kahden kuukauden päästä, puolen vuoden päästä ja vaikka parin vuoden välein. Tai sen verran, kun hermo kestää.

Laadukas öljy puulle jota monet(myös minä käytän) soittimiin on Rustins Danish Oil.
Helppo säädellä kerroksien määräällä, kuinka "puumaisena" haluaa pitää. Kerroksia lisäämällä muuttuu "lakkamaisemmaksi" mutta tietenkään ei ole niin kovaa kuin varsinaiset lakat. Esim täältä: https://www.uraltone.com/rustins-danish-oil-500ml.html
 
Sitten vinkki millä saat super kivan viimeistelyn viimeisen kerroksen jälkeen kun on kuivanut: Laita kuppiin pikkumäärä tärpättiä ja aivan pikkuliraus puuöljyä. Sitten kevyesti muutaman minuutin viimeistelyhionnan 1500 karkeuden paperilla käyttäen tätä hiontanesteenä. Tulee bra!

Moi.
 
bloodsucker: Hommasin kitaran, jossa kaulan takaosasta on hiottu maali pois (mahonki). Pitäisikö puu käsitellä jollain öljyllä tms. vai meneekö se ihan tommosenaan?
 
Tldr:
Oma valinta, vaihtoehtoja on lukuisia.
 
https://www.google.com/search?chann … +an+unfinished+mahogany+guitar+neck
 
Kannattaa myös muistaa että niin ruumiineritteet, öljyt kuin vahatkin ovat kieli-instrumentin kaulan pintakäsittelyinä pitkälti lopullisia.
On nimittäin varsin epätodennäköistä että mitään noista saisi kaulaa pilaamatta niin tarkkaan pois pinnasta että voisi kokeilla jotain muuta, lakka-/maali-pinnasta puhumattakaan.
 

 
Mahonki, kuten monet muutkin vastaavanlaiset kovapuut lisäävät käsittelemättöminä ihorauhasten eritystaipumusta monilla, joten kyllähän kaula ennenpitkää saa päälleen rasvakäsittelyn kuten jäsen Kefiiri tuossa kärkeen totesi.
 
Ruumiineritteillä on sellainen kenkku ominaisuus että joukossa on paljon rasvoja, jotka vetävät magneetin lailla jo niissä ennestään majailevien bakteerien kavereiksi niitä lisää, joten jossain vaiheessa saattaa alkaa tuoksahtamaan.
Ainakin muiden nenään, omiin hajuihinsa on jo tottunut ;).
 
Tuo jäsen Kefiirin toteamus ilmankosteuden vaikutuksista paljaalle puulle on myös seikka joka kannattaa ottaa huomioon, etenkin solukkorakenteeltaan avoimet/huokoiset puulajit kuten mahonki voivat vetää reippaastikin kosteutta sisäänsä, ja toisaalta olosuhteiden muuttuessa jälleen sitä ilmaan luovuttaa.
 
Joten yleisimmin paljaalle puupinnalle vedetään kaulaan joko öljy tai vaha.
Kumpiakin löytyy monenlaisin brändein ja koostumuksin, ja jokaisella on oma suosikkinsa johon on päätynyt tavalla tai toisella.
Ainoaa oikeata vastausta on mahdotonta antaa, riippuu lähinnä omasta mieltymyksestä, mutta toisaalta jotkut vahat/öljyt saattavat reagoida ihon kemian kanssa.
 
Omat käsittelemättömät kaulani olen käsitellyt joko puhtaalla mehiläisvahalla tai Warwickin mehiläisvahaa sisältävällä pintakäsittelyaineella.
 
Puhdas mehiläisvaha vaatii hivenen jumppaa, koska kiinteänä sitä pitää lämmittää korkeampaan lämpötilaan kuin mitä hankaamalla on mahdollista saavuttaa jotta imeytyisi puuhun, ja varsinkin helposti "kastuvalle" puulle voi olla haastavaa saada tasaista pintaa aikaiseksi.
Itse pidän mehiläisvahan tuntumasta, ulkonäöstä ja tuoksusta, sen kummempaa syytä ei ole miksi juuri sitä suosin.
 
Jos hankkisin instrumentin jonka valmistaja suosittelee jotain muuta vahaa tai öljyä, käyttäisin kyseisessä instrumentissa sitä.
 
T:Samuli