Koskettimet ›

Mikähän on syy, että laittavat kalliimmankin pään soittimiin vaan 1G..2 G sämplekirjastomuistia?
Jos halvassa kännykässäkin on paljon enemmän.

Ymmärtääkseni rajoittava tekijä on se, että sample-muistin täytyy olla nopeasti luettavaa sorttia, jotta laite ehtii soittamaan ilman viivettä. Tällanen muistijärjestelmä on kalliimpi, ja hinta kasvaa koon mukana. Muillakin kiippari-foorumeilla keskusteltu samaa. Tuskinpa soitinvalmistajat huvikseen jättäis muistin sata kertaa pienemmäksi kuin voisi.

Itse olen käyttänyt suuria pianoäänisämple - ym muita eri soittimien äänikirjastoja midipiuhan kautta mekaaniselta kovalevyltä, eikä mitään haittaavia viiveitä ole ollut.
Siksi edellinen vastaus ei oikein tunnu uskottavalta.
 
Syy on jossain muualla.

faq1: Itse olen käyttänyt suuria pianoäänisämple - ym muita eri soittimien äänikirjastoja midipiuhan kautta mekaaniselta kovalevyltä, eikä mitään haittaavia viiveitä ole ollut.
Siksi edellinen vastaus ei oikein tunnu uskottavalta.
 
Syy on jossain muualla.
 
32-bittinen osoiteväylä.

onre: 32-bittinen osoiteväylä.
 
Miksi sitten MIDI-piuhan kautta toimii levyllä kuin levyllä? Ei voi olla osoiteväylästä kiinni.
Laittaisivat esim 120 GB SSD levyn (hinta 30 euroa) soittimeen sitään, niin soundimaailma olisi aivan toinen.

faq1: Miksi sitten MIDI-piuhan kautta toimii levyllä kuin levyllä? Ei voi olla osoiteväylästä kiinni.
Laittaisivat esim 120 GB SSD levyn (hinta 30 euroa) soittimeen sitään, niin soundimaailma olisi aivan toinen.
 
En tajua miten tämä liittyy osoiteväylän leveyteen. Jos syntikan sisällä oleva prosessori ei voi osoittaa kuin neljä (käytännössä vähemmän) gigatavua muistia, se ei pysty ilman hankalaa erikoiskikkailua käyttämään suurempaa määrää samplemuistia.
 
SSD:n lisääminen syntikan sisään ei ole ihan täysin triviaali toimenpide. Mikäli arkkitehtuuri on suunniteltu tällaisen perusolettamuksen varaan, että kaikki data löytyy muistista, tällöin tarvitsisi lisäsuunnitella rautapuolella mukaan kiintolevyohjain ja lisätä ohjelmistoon tuki kiintolevylle. Aika äkkiä joku varmastikin keksisi haluta myös ns. target moden, eli pääsyn kiintolevyn sisältöön ulkoa käsin. Lisää rautasuunnittelua, ohjelmointia ja testaamista.
 
Mikään tästä ei ole tietenkään mahdotonta, mutta mä en suoraan sanoen osaa yhtään arvioida minkälaisilla myyntiluvuilla ja katteilla tässä toimitaan - kannattaa muistaa, että R&D on aika kallista touhua ja tästä syystä kerran suunnitellun arkkitehtuurin päälle pyritään tekemään tuotteita mahdollisimman pitkään. Hyvänä esimerkkinä tästä Kurzweil.
 
Miten MIDI-johdot ja ulkoiset kiintolevyt liittyvät toisiinsa? Datansiirto MIDIn yli on todella hidasta.

Miten MIDI-johdot ja ulkoiset kiintolevyt liittyvät toisiinsa? Datansiirto MIDIn yli on todella hidasta.
 
Ei mitenkään muuten, kuin laitoin esimerkin vuoksi vaan, että kuinka "hidaskin" systeemi riittää käsittelemään sampleja. Siis esim SSD-muistin muistin nopeus ei alkuunkaan ole pullonkaula.

Eiköhän jossain vaiheessa joku valmistaja siirry 64-bittiseen osoiteväylään. Tämän jälkeenhän onkin sitten portit auki isompiin muistimääriin.
 
R&D on toki kallista. Se on vain sellainen juttu, että jos ei taustalla tee sitä kehitystyötä, on se aika hidasta aloittaa ja saada kilpailija kiinni jos lähtee puuhaan vasta kun kilpailijan tekniikaltaan ylivoimainen tuote on kaupan hyllyllä. Voihan se olla, että valmistajat nyt tahallaan viivyttelevät, kun kerran nykyisetkin myyvät hyvin ja uusiin malleihin tehdään vain pieniä helppoja muutoksia. Mutta siinä vaiheessa kun se yksi valmistaja tempaisee ja rikkoo voimassa olevan status quon, niin tämä ensimmäinen pioneeri käärii sievoiset voitot.

faq1: Ei mitenkään muuten, kuin laitoin esimerkin vuoksi vaan, että kuinka "hidaskin" systeemi riittää käsittelemään sampleja. Siis esim SSD-muistin muistin nopeus ei alkuunkaan ole pullonkaula.
 
Taitaa olla nyt puurot ja vellit sekaisin. MIDIn yli menee vain tieto soitettavista nuoteista, ei sampleja.

faq1: Ei mennyt sekaisin. Minun pitäisi olla sanavalinnoissa selkeämpi. Eli hidaskin systeemi ehtii käskyttämään ja käsittelemään sampleja. MIDI-käsky antaa ohjeen mikä sample millonkin valitaan.
 
Joo, ei ole nopeudesta kiinni tämä. Asiaan liittyvä matematiikkahan on sinänsä yksinkertaista. Oletetaan nyt vaikkapa 24-bittiset samplet 96 kilohertsin näytteenottotaajuudella. Yksittäisen samplen saaminen muistista (käyttö- tai massa-) vaatii n. 2,3 megabitin eli vajaan 290 kilotavun verran kaistaa sekunnissa. Soitetaan vaikkapa 32 samplea kerralla, kaistavaatimus sekunnissa yhä alle kymmenen megatavun luokkaa. Käyttömuistin kanssa ei tarvitse miettiä edes hakuaikoja koska ne ovat mitättömiä, samoin SSD-massamuistin tapauksessa. Perinteisen kiintolevyn kanssa nämäkin ovat jo jonkinlaiset, mutta tasan jokainen suoraan kiintolevyltä streamaava softasampleri osaa lukea soitossa olevia sampleja puskurimuistiin.
 
32-bittinen osoiteväylä liittyy tähän niin, että se rajoittaa käyttömuistin koon aiemmin mainitsemaani (käytännössä vähän tai paljon alle) neljään gigatavuun. Jos laite ei osaa streamata sampleja suoraan massamuistilta, tämän ominaisuuden lisääminen jälkikäteen voi olla valmistajan näkökulmasta kohtuuttoman kallista tai arkkitehtuurista riippuen jopa mahdotonta.
 
64-bittiset arkkitehtuurit tulevat tännekin ajan mittaan, saattaa hyvin olla että niitä on jo markkinoillakin. Tiedän vain, että monissa uusissakin syntikoissa on hämmentävän vanhahtavaa rautaa sisällä.

Softan vääntäminen on kallista. Ja jos laitetaan se tuki normaaleille SSD levyille niin sitten pitää kaiken hardistuen lisäksi koodailla myös softatuki tiedostojärjestelmineen päivineen -> maksaa.
 
Toki se on mahdollista toteuttaa esim Akain MPC Live tyyliin joka pyörii itseasiassa Linuxin päällä. Siinä on siis Linuxin puolesta kaikki tuo low level kama koodattuna ja siksipä niihin saakin kiinni SSD levyjä ja uusimman päivityksen myötä myös ulkoisia äänikortteja jne..
 
Korg on alkanut uudemmissa syntikoissaan käyttämään raspberryä, olettaisin että myös ne pyörisivät linuxin päällä (?), joten eiköhän tuo tyyli ala pikkuhiljaa yleistymään muissakin syntikoissa ja ne SSD levyt alkavat yleistymään.

Näyttää esim. Korg Nautiluksessa ainakin olevan 60 GB SSD:
https://www.korg.com/us/products/sy … esizers/nautilus/specifications.php

Tässä pitää muistaa että flash-muisti ja SSD-levy ovat kaksi eri asiaa. Esimerkiksi Montagessa on user-ääniaalloille flashiä - minunkin mielestäni liian vähän - ja Kronosissa sekä Kurzweilissa SSD.
 
Muutkin vastaukset ovat oikeassa siinä, että sä et tee sillä SSD-levyllä mitään, mikäli softa tai OS ei pysy perässä tai osaa käsitellä sitä.
 
Tää aihe on vähän, kuten että miksi se ensimmäinen asia mikä budjettitason soittimesta tai MIDI-kontrollerista jätetään pois, on aina aftertouch. Joskus kyselin tuosta Yamahan virallisella synaforumilla niin kyllä siellä äijä ainakin vastasi että "säästö se on pienikin säästö, usko pois".
 
MikkoAM:
 
Korg on alkanut uudemmissa syntikoissaan käyttämään raspberryä
 
Toi onkin mulle uutta, mielenkiintoista. Missä malleissa esim.? Aika alitehoisia nuo ymmärtääkseni ovat. Jotkut ovat vääntäneet Pi:stä "soundimoduleita" itsekin.

lukethesis:
Toi onkin mulle uutta, mielenkiintoista. Missä malleissa esim.? Aika alitehoisia nuo ymmärtääkseni ovat. Jotkut ovat vääntäneet Pi:stä "soundimoduleita" itsekin.
 
opsix/modwave/wavestate platformi käyttää raspin compute module alustaa.
 
Ja tehoa tuossa on varsin riittävästi, suurempi ongelma voi muodostua latenssista jos esim haluaisi reaaliaikaisen audio in -> käsittely -> audio out ketjun niin siinä käytössä tarkoitukseen rakennettu DSP signaaliketju lienee edelleen parempi.

Pystyyköhän kaupallisena olevia pianosoftia (esim. Eastwest, Synthogy Ivory, Native Instrument, Addictive Keys ym) asentamaan naiden kosketinsoittimien SSD-leyille tai johonkin muistiin?

faq1: Pystyyköhän kaupallisena olevia pianosoftia (esim. Eastwest, Synthogy Ivory, Native Instrument, Addictive Keys ym) asentamaan naiden kosketinsoittimien SSD-leyille tai johonkin muistiin?
 
Ei. Muse Research ja OpenLabs tekivät aikoinaan hardware-vehkeitä plugareita varten, nykyään molemmat taitaa olla konkurssissa koska tietokoneet on keksitty jo.

faq1: Näyttää esim. Korg Nautiluksessa ainakin olevan 60 GB SSD:
https://www.korg.com/us/products/sy … esizers/nautilus/specifications.php
 
Ja Alesis Fusion 8HD:ssä oli jo 2005 vuonna 80 GB levy, joka tosin latasi samplet aina patchia valittaessa 64 MB RAM:iin, RAM oli toki laajennettavissa 384 MB ja homma toimi fiksusti, että RAM:ia ei tyhjennetty kun vaihtoit patchin, vaan sitten vanhimmasta päästä tyhjennettiin* tehdäkseen tilaa uusille patchien sampleille. Eli muisti toimi välimuistina.
 
Mutta Fusion oli floppi, siitäkin huolimatta vaikka 8HD:ssä on hyvä pianokoskettimisto ja mielenkiintoisia synteesiominaisuuksia. Itsehän vaihdoin 128 MB SSD:n Fusioniin ja patchien vaihto sujuu silmän räpäyksessä. RAM muistia ei ole edes kiinnostanut lisätä, sillä kyllä sinne kevyesti tähän mennessä yksittäisten patchin samplet on mahtuneet. Ei ne järettämän isot samplet aina tarkoita, että patchista tulisi parempi.
 
* teknisesti tarkasti ottaen varastaulukosta poistetaan vanhan samplen tiedot ja kirjoitetaan päälle.

faq1: Pystyyköhän kaupallisena olevia pianosoftia (esim. Eastwest, Synthogy Ivory, Native Instrument, Addictive Keys ym) asentamaan naiden kosketinsoittimien SSD-leyille tai johonkin muistiin?
 
Tähän on ratkaisu. Tarpeeksi tehokas läppäri + pieni audio interface (vaikka MOTU, UAD) + MIDI-kontrolleri. Saat kaiken mobiilisti mukaan, mitä haluat. Ajat niitä MainStagen tai muun siihen tarkoitukseen sopivan softan kautta.

lukethesis: Tähän on ratkaisu. Tarpeeksi tehokas läppäri + pieni audio interface (vaikka MOTU, UAD) + MIDI-kontrolleri. Saat kaiken mobiilisti mukaan, mitä haluat. Ajat niitä MainStagen tai muun siihen tarkoitukseen sopivan softan kautta.
 
Valitettavasti kaatuilevien ja oikkuilevien tietokoneiden kanssa menee homma liian usein säätämiseksi ja kiroiluksi sottoon keskittymisen sijaaan. Siksi olisi parasta, kun homma toimisi varmasti ja suoraan, kun alkaa soittamaan. Tekniikka toimii silloin kun soundit saa otettua laitteesta suoraan.