Kitarat: kitarakamat ›

BigPapa: Fanipoikailun voit ottaa ihan omalle kontollesi, ja pikaviesteillä pyytää vaikka apuvoimia tänne kantojasi pönkittämään. Ja lapakulmat on niitä mitä ne on. Voi voi, että Ibanezeistakin menee naps naps. Ja sitäkö ei täällä saa tuoda esiin? 8DDDD
 
Kuten sanoin, saat sinä tuoda niitä esiin mutta älä sitten valita jos joku muukin keskustelee täällä ohi aiheen. Tai sanoo jotain sinun mielipiteistäsi poikkeavaa.
 
Mua ei kutsunut kukaan paikalle millään viestillä, kunhan seuraan ketjua koska pidän monista Gibsonin malleista.
 
Turhauttaa vaan kun menee lähes aika vänkäämiseksi. Turha täällä on kenenkään mielipiteitä väkisin muuttaa. Tai väkisin puolustella omiaan. Pahaa ilmaa on maailmassa muutenkin tarpeeksi.
 
Faktat toki on faktoja.

En oikein hiffaa miksi näinkin itsestään selvä asia tuodaan tässä ketjussa Gibson -vihaajien toimesta kerta toisensa jälkeen esille. 17 tai 14 asteen lapakulma toki on herkempi käsittelyvirheille, kuin Fenderin suora lapa. Itsestään ne eivät napsu poikki vaan taustalla on aina inhimillinen käsittelyvirhe. Olkoon sitten laukussa tai ei.
 
Kulmalle on syynsä: Gibson says on their website: The headstock is carefully angled at 17 degrees, which increases pressure on the strings and helps them stay in the nut slots. An increase in string pressure also means there is no loss of string vibration between the nut and the tuners, which equals better sustain.
 
Toki tätäkin voi yrittää vimmaisesti kumota, kuten tapahtuneekin.
 
Lapanapsuaiheeseen voi mielestäni hyvinkin liittää myös muiden merkkien lapanapsumiset, kuin Gibsonin, ihan vaan esimerkkeinä. Tietenkin Ibanez on täällä joillekin pyhä merkki ja siitä otetaan hernepussia nenään aika herkästi - huomaan.

Jos joku kertoo jonkun huonon kokemuksen Gibsonin soittimesta = Gibson vihaaja?
 
Asia kunnossa.

Mikä lie ketjun aihe: Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin

Eli tämä on siis pelkkä ylistämisketju, jossa ei saa yleisesti keskustella merkin soittimista? Pitää ilmeisesti erikseen perustaa ketju aiheelle "Omistan Gibsonin ja kaikki ei ole hyvin", sitä varten jos on joitain muuta sanottavaa kuin ylistämistä.
 
Lähinnä mieleen tulee takavuosien Hikipedian Chuck Norris -artikkeli: "valitse ensiksi haluatko ylistää vai pilkata" ja artikkelin teksti määräytyy valinnan mukaan.

Omistan Gibsonin, mutta ei se hyvinvointiini vaikuta.
 
Otsikko korjattu.

abassimo: Eli tämä on siis pelkkä ylistämisketju, jossa ei saa yleisesti keskustella merkin soittimista? Pitää ilmeisesti erikseen perustaa ketju aiheelle "Omistan Gibsonin ja kaikki ei ole hyvin", sitä varten jos on joitain muuta sanottavaa kuin ylistämistä.
 
Lähinnä mieleen tulee takavuosien Hikipedian Chuck Norris -artikkeli: "valitse ensiksi haluatko ylistää vai pilkata" ja artikkelin teksti määräytyy valinnan mukaan.
 
Pointti tässä ketjussa kai alunperin oli että se jonninjoutava vänkääminen, joka aina tulee Gibsoniin liittyvissä ketjuissa, pysyisi poissa. Juoni ja aihe(usein myös keskustelijat) noissa vänkäämisissä on aina samat. Lapakulma, lakka, hintalaatu... eipäs juupas joo ei. Lopputulosta ei ole eikä tule.
 
Mulle on ihan sama nostaako esiin negatiivisia tai positiivisia asioita kunhan se vänkääminen pysyy poissa.
 
E: kaikki on ihan hyvin kunhan ei lukisi näitä ketjuja. Omisti Gibsonin tai ei.

Joees: Pointti tässä ketjussa kai alunperin oli että se jonninjoutava vänkääminen, joka aina tulee Gibsoniin liittyvissä ketjuissa, pysyisi poissa. Juoni ja aihe(usein myös keskustelijat) noissa vänkäämisissä on aina samat. Lapakulma, lakka, hintalaatu... eipäs juupas joo ei. Lopputulosta ei ole eikä tule.
 
Mulle on ihan sama nostaako esiin negatiivisia tai positiivisia asioita kunhan se vänkääminen pysyy poissa.
 
E: kaikki on ihan hyvin kunhan ei lukisi näitä ketjuja. Omisti Gibsonin tai ei.
 
No minulle on ihan sama vaikka tässä ketjussa vain ylistettäisiinkin Gibsonia, itsellä niitä on ollut ja on edelleen, mutta se että kerrotaan että käyttäjät ovat vääränlaisia jos lakka tahmaa on aika absurdia kyllä. Kummallisesti sitä löytyy sellaisiakin kitaroita jotka eivät minun näpeissäni tahmaa.

Omalta osaltani lisään vielä olevani "fanipoika", mitä Gibsoniin tulee, ehdottomasti. En silti halua tehdä siitä mitään henkilö-brändin rakennuspalikkaa enkä nyt tämän sanoessani viittaa kehenkään täällä, puhun yleisellä tasolla. Tällä hetkellä minulla on kolme Gibsonia, LP, J-45 sekä EB-sarjan basso. Kaikki todellakin hyvin.

18is9: No minulle on ihan sama vaikka tässä ketjussa vain ylistettäisiinkin Gibsonia, itsellä niitä on ollut ja on edelleen, mutta se että kerrotaan että käyttäjät ovat vääränlaisia jos lakka tahmaa on aika absurdia kyllä. Kummallisesti sitä löytyy sellaisiakin kitaroita jotka eivät minun näpeissäni tahmaa.

Tuosta kun katsot, niin itse sen totesit että:
 
18is9: Niin ei, mutta se ei poista sitäkään faktaa että tietyt Gibsonin nitrolakat tuntuvat joissain näpeissä tahmaisilta. Jos sinun näpeissäsi ei tunnu niin kiva sinun kannaltasi.
 
tämä: tietyt Gibsonin nitrolakat tuntuvat joissain näpeissä tahmaisilta
 
Jessus mitä vänkäämistä ja oman mielipiteensä kanssa taistelua 8DDDD
 
Vielä kerran: Jos koet vääränlaisiksi ihmisiksi ne, joilla itse mainitsemasi näpit ja niiden ominaisuudet ovat sellaiset, että kaula tahmaantuu runsaamman hikoilun takia, niin näinhän se silloin on. Itsellä tuota ongelmaa ei ole, kuten sanoin, ja se ei siitä jossittelemalla edellenkään mihinkään muutu. Aika outoa vääntämistä. Tälläiseen tietenkin ajautuvat ne, jotka eivät omista Gibsoneita ja kaikki on päin persettä.

Itse pidän Gibsonin soittimista suuresti ja ostaisin heti yhden jos olisi rahulia siihen, mutta pari muuta projektia vie nyt aikalailla ylimääräisen budjetin.
 
Kaasutuksen kohteena ollut lujasti jo jonkun aikaa siis EB-3, nykyisin taitaa kulkea tosin SG Bass nimisenä. Ai että maistuisi tollanen.

BigPapa: En oikein hiffaa miksi näinkin itsestään selvä asia tuodaan tässä ketjussa Gibson -vihaajien toimesta kerta toisensa jälkeen esille. 17 tai 14 asteen lapakulma toki on herkempi käsittelyvirheille, kuin Fenderin suora lapa. Itsestään ne eivät napsu poikki vaan taustalla on aina inhimillinen käsittelyvirhe. Olkoon sitten laukussa tai ei.
 
Kulmalle on syynsä: Gibson says on their website: The headstock is carefully angled at 17 degrees, which increases pressure on the strings and helps them stay in the nut slots. An increase in string pressure also means there is no loss of string vibration between the nut and the tuners, which equals better sustain.
 
Ruokangas paranteli omaan "lespaansa" Unicorniin tätä rakennetta kestävämmäksi. Itselläni ei ole tarvetta Ruokankaan tavoin seistä kaulan päällä (linkissä), mutta perinteiseen Gibsonin laparikkoon ei tarvita kuin kevyt kaatuminen telineestä. Ei siitä syystä valtaosa maailman sähkökitaroista vielä ota pahasti jos ollenkaan siipeensä, vaan kyseessä on Gibsonin ominaisuus. Ja toivottavasti jokainen valmistajan kitaran hankkiva on tästä ominaisuudesta tietoinen. Olen Gibsonin ja varsinkin Les Paul-mallien fanipoika, mutta omaan fanitukseen kuuluu aina myös kriittisyys.
 
https://youtu.be/9BlQZiR3jKw?t=164

BigPapa:
Vielä kerran: Jos koet vääränlaisiksi ihmisiksi ne, joilla itse mainitsemasi näpit ja niiden ominaisuudet ovat sellaiset, että kaula tahmaantuu runsaamman hikoilun takia, niin näinhän se silloin on.
 
BigPapa: Kysehän on siitä millaiset näpit joillakin ihmisillä on, ei siitä, että Gibson kitaroissa olisi mitään valittamista lakkauksen suhteen.
 
Joo, antaahan olla.

Kuten tuossa kirjoitin:
 
17 tai 14 asteen lapakulma toki on herkempi käsittelyvirheille, kuin Fenderin suora lapa. Itsestään ne eivät napsu poikki vaan taustalla on aina inhimillinen käsittelyvirhe. Olkoon sitten laukussa tai ei.
 
Kitaran huolimattomasti laittaminen kitaraständiin on käsittelyvirhe.
 
Ja lisäksi:
 
Ruokankaallahan se on ikäänkuin jo valmiiksi korjattu laparikko. Lapa on liimattu kolmepalaisen Norlin tyyppisen Gibson Les Paulin kaularakenteen päähän 17 asteen kulmassa, liekö vielä pituus suuntaisilla rimoilla vahvistettu, en katsonut. Muistuttaapi mm. Epiphonella joskus käytettyä scarf jointtia, jonkun verran muunneltuna. Vaan jos haluaa Gibson Les Paulin, niin se ei voi olla silloin Unicorn, minkä pitäisi olla itsestään selvyys, jopa tässä ketjussa 8DD.

Mikä olikaan se Gibsonin olennaisin ero muihin lapakulmallisiin keppeihin, siis esim. piikkkilapaisiin heviruoskiin verrattuna? Miksi niillä ei ole tapana katkeilla? ESP:ssähän on jonkinlainen volute, mutta Jacksoneissa ei sitäkään. Miksi ne eivät katkeile?

Onko sekin mun sormien ja käsien hikoilun syytä, että omistamassani 61RI SG:ssä oli lakka niin pehmeää 13 vuoden kuivumisenkin jälkeen, että rungon lakkauksessakin näkyi tosi selvästi kaikki käsittelyn jäljet? Se lakka oli _pehmeää_, ei kovettunutta kuten monessa muussa nitrolakatussa kitarassani.
 
Ei tolla asialla ole ihan mitään tekemistä mun hikoilun kanssa.
 
Tekis mieli laittaa tähän loppuun vielä sellainen älyvapaa monen aukinaisen suun hymiö.
 
EDIT: Toi oli loistava kitara silti, etenkin ABM osilla. Kaulan tahmaisuus tai lakan pehmeys ei haitannut minua lainkaan, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että se lakka _oli pehmeää_ .

Tämän ketjun alkuperäinen idea on mainio :)
 
Onko ylivoimaista pyhittää yksi ketju Gibson-positiivisuudelle?
 
Aloituksesta: Eli valetaanpa pääsiäisen kunniaksi vähän positiivisia mielikuvia tämän muusikoiden netissä vähän liikaa parjatun merkin ympärille.

zedder: Mikä olikaan se Gibsonin olennaisin ero muihin lapakulmallisiin keppeihin, siis esim. piikkkilapaisiin heviruoskiin verrattuna? Miksi niillä ei ole tapana katkeilla? ESP:ssähän on jonkinlainen volute, mutta Jacksoneissa ei sitäkään. Miksi ne eivät katkeile?
 
Tämä linkki varmaan näkynyt monta kertaa jo aiemmin, mutta olisiko juurikin volute, useampi pala, syiden suunta, hiilikuituvahvikkeet, näiden yhdistelmä jne. mitä nyt moderneissa kitaroissa on.
 
https://hazeguitars.com/blog/why-do-gibson-headstocks-break

Olen elämäni aikana omistanut useammankin Gibsonin (tällä hetkellä ei yhtään, ja asiat ovat silti hyvin), eikä yhdenkään kaula ole tahmannut. Kahdesta on lapa katkennut, ensimmäinen oli 70-luvun SG, joka kaatui eteenpäin. Sain siitä kopin, mutta lapa murtui silti. Todennäköisesti oli pieni murtuma jo valmiiksi. Toinen oli edelleen 70-luvun LP De Luxe, jonka lapa murtui kesken soiton. Siinäkin varmasti murtuma jo ennakkoon. Sitä en ymmärrä, miksi korjattua lapamurtumaa pidetään arvoa alentavana asiana, vaikka lapa on kestävämpi korjauksen jälkeen.