Kitarat: akustinen ›

Mulla on Takaminen EF341SC -elektroakustinen, jonka ongelmana on vahvistettu soundi. Akustisesti soitettuna kitara kuulostaa hyvältä, mutta vahvistettuna soundi on todella ohut, räpsähtävä ja middlekäs. Kaikki middlet täytyy leikata pois ja silti soundi on todella ohut ja laatikkomainen. Aivan kuin soundissa olisi vaihevirhe. Verrokkina 100 euroa maksanut Ibanez kuulostaa vahvistettuna paljon paremmalta. Siinä on normaali terveen kuuloinen akkarisoundi. Tuleeko kenelläkään mieleen mikä tuossa Takaminessa voisi olla ongelmana? Molemmissa kitaroissa on 12-53 kielisetti ja uusi 9V paristo.

Moi.
 
Velli: Mulla on Takaminen EF341SC -elektroakustinen, jonka ongelmana on vahvistettu soundi. Akustisesti soitettuna kitara kuulostaa hyvältä, mutta vahvistettuna soundi on todella ohut, räpsähtävä ja middlekäs. Kaikki middlet täytyy leikata pois ja silti soundi on todella ohut ja laatikkomainen. Aivan kuin soundissa olisi vaihevirhe. Verrokkina 100 euroa maksanut Ibanez kuulostaa vahvistettuna paljon paremmalta. Siinä on normaali terveen kuuloinen akkarisoundi. Tuleeko kenelläkään mieleen mikä tuossa Takaminessa voisi olla ongelmana? Molemmissa kitaroissa on 12-53 kielisetti ja uusi 9V paristo.
 
Tämän tyyppisissä ongelmissa etäarvailu on usein verraten hedelmätöntä puuhaa, mutta ainakaan pikaisella nettitutkiskelulla ei oikein auennut onko juuri tuossa Takaminessä ko. valmistajan hyvin usein käyttämä jaettu pezomikki erillisillä palikoilla, vai tavanomaisempi yksi pitkä elementti kuten kuvista päätellen on.
 
Nuo käyttäytyvät huolettomasti kieliä vaihtaessa hivenen eri tavoin, ja jos piezoelementti/elementit eivät ole tallapalojen tai tallanluun alla tismalleen oikeassa asennossa, soundi on eri tavoin epäkelpo.
 
Omia aikojaan piezoelementti aniharvoin vikaantuu, eivätkä toisaalta Takaminen käyttämät etuasteetkaan.
Itse en ole koskaan moisesta kuullut, eikä nettikään paljastanut kuin muutaman tapauksen.
Ulostulojakit (barrell tyyppiset) sen puoleen ovat kulutustavaraa.
 
Piezon/piezojen paikkaa voi tietysti itsekin säädellä (erään viestiketjun -sama etunen, eri mallin kitara- perusteella olisivat ruuvein kiinni?), mutta varmempaan lopputulokseen päästäkseen ammattiauttaja on varmin tapa saada mikitys toimimaan.
Ammattiauttaja osaa myös tutkia ja kertoa josko jossain muussa komponentissa (kuten ulostulojakissa) on vikaa.
 
Koska ammattiosaamisesi on muulta musiikkiteknologian osa-alueelta, sidosryhmistäsi löytynee joku akustisten mikkeihin perehtynyneempi joka voi hyvin nopeasti laitteen käteen saadessaan diagnosoida vian tarkasti ja nopeasti.
 
T:Samuli

Kiitos pohdiskeluista asian tiimoilta. Olenkin miettinyt, että täytynee viedä kitara ammattilaiselle huoltoon. Ajattelin vain kokeilla ensin kepillä jäätä, josko joku olisi törmännyt samaan ongelmaan.

Moi!Jos pystyt niin laita tänne ääninäytettä sun kitaran soinnista.Kannattaa myös kysyä tuolta studiotyöskentely osion puolelta näkemyksiä asiaan.Pystytään paremmin auttaan sua.Kuulematta kitaraasi kuulostaa toi laatikkomaisuus ym. piezo ominaisuudelta.

Moi.
 
Velli: Kiitos pohdiskeluista asian tiimoilta.
 
Ole hyvä.
 

 
Velli: Olenkin miettinyt, että täytynee viedä kitara ammattilaiselle huoltoon.
 
Tuo on yleensä nopein tapa saada laite taas käyttökelpoisemmaksi, ja ammattiauttajan on usein helpompi ja halvempi homma hoitaa jos ei ole ensin kokeiltu itse.
Itse kokeilemisessa, itse tekemisestä puhumattakaan ei missään nimessä ole mitään tuomittavaa, mutta niinkin yksinkertaiset asiat kuin kaularaudan säätö ja tässä tapauksessa mitä luultavimmin piezoelementin säätö, vaativat kuitenkin täydellisesti onnistuakseen verraten paljon tietoa ja kokemusta.
Etenkin jos laite ei olekaan muilta osin täysin iskussa ja sen huomaamiseen ei oma kokemus riitäkään.
On toki mahdollista että vika on muualla kuin piezoelementissä.
 

 
Velli: Ajattelin vain kokeilla ensin kepillä jäätä, josko joku olisi törmännyt samaan ongelmaan.
 
Ainoa oma Takamine on toiminut lähinnä harjoituskappaleena ja varaosalähteenä joten merkin tiimoilta ei moisesta ole omakohtaista kokemusta, lukuisista muista merkeistä kyllä.
 
Kärjistetysti ja yleisesti ottaen voin omaan reilun kolmen vuosikymmenen kokemukseen nojaten sanoa että jos suorittaa piezomikitetyn akustisen kieltenvaihdon tyyliin "kaikki kerralla" vaikkapa otelaudan puhdistustarpeen, tallanluun/satulan vaihdon tai intonaatiosäädön vuoksi, tallanaluspiezolla varustettu akustinen ei enää vaihtotyön jälkeen vahvistettuna soi kunnolla ellei piezoa/piezoja säädä tarkkaan ennen lopullista viritystä.
Osa budjettiakustisten tallaratkaisuista on sitä luokkaa ettei sointia tai kieltenvälistä balanssia ole mahdollista saada edes keskinkertaiseksi ilman mittavia muutoksia.
Etenkin jos piezo asennetaan/on asennettu jälkikäteen hutiloiden.
 
Jos mahdollista, kielet kannattaakin tallanaluspiezolla varustetussa akustisessa vaihtaa yksi kerrallaan, ja punotuilla seurata tarkasti ettei punos kallista tallan yläpäätä satulaa kohden, jolloin pintapaine piezossa muuttuu epätasaiseksi.
Tuosta(kin) syystä joissain akustisissa tallanluu ei ole tavanomaisessa 90 asteen kulmassa kielilinjaan nähden, vaan kallellaan ankkuritappeihin päin.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Ole hyvä.
 

 

 
Tuo on yleensä nopein tapa saada laite taas käyttökelpoisemmaksi, ja ammattiauttajan on usein helpompi ja halvempi homma hoitaa jos ei ole ensin kokeiltu itse.
Itse kokeilemisessa, itse tekemisestä puhumattakaan ei missään nimessä ole mitään tuomittavaa, mutta niinkin yksinkertaiset asiat kuin kaularaudan säätö ja tässä tapauksessa mitä luultavimmin piezoelementin säätö, vaativat kuitenkin täydellisesti onnistuakseen verraten paljon tietoa ja kokemusta.
Etenkin jos laite ei olekaan muilta osin täysin iskussa ja sen huomaamiseen ei oma kokemus riitäkään.
On toki mahdollista että vika on muualla kuin piezoelementissä.
 

 

 
Ainoa oma Takamine on toiminut lähinnä harjoituskappaleena ja varaosalähteenä joten merkin tiimoilta ei moisesta ole omakohtaista kokemusta, lukuisista muista merkeistä kyllä.
 
Kärjistetysti ja yleisesti ottaen voin omaan reilun kolmen vuosikymmenen kokemukseen nojaten sanoa että jos suorittaa piezomikitetyn akustisen kieltenvaihdon tyyliin "kaikki kerralla" vaikkapa otelaudan puhdistustarpeen, tallanluun/satulan vaihdon tai intonaatiosäädön vuoksi, tallanaluspiezolla varustettu akustinen ei enää vaihtotyön jälkeen vahvistettuna soi kunnolla ellei piezoa/piezoja säädä tarkkaan ennen lopullista viritystä.
Osa budjettiakustisten tallaratkaisuista on sitä luokkaa ettei sointia tai kieltenvälistä balanssia ole mahdollista saada edes keskinkertaiseksi ilman mittavia muutoksia.
Etenkin jos piezo asennetaan/on asennettu jälkikäteen hutiloiden.
 
Jos mahdollista, kielet kannattaakin tallanaluspiezolla varustetussa akustisessa vaihtaa yksi kerrallaan, ja punotuilla seurata tarkasti ettei punos kallista tallan yläpäätä satulaa kohden, jolloin pintapaine piezossa muuttuu epätasaiseksi.
Tuosta(kin) syystä joissain akustisissa tallanluu ei ole tavanomaisessa 90 asteen kulmassa kielilinjaan nähden, vaan kallellaan ankkuritappeihin päin.
 
T:Samuli
 
En ole elektroakustisten kanssa puuhaillut laisinkaan (oli kyllä yksi Kramer korealainen elektroakustinen joskus aikoinaan). Aika herkkä tuo piezosysteemi tuntuu olevan. Siinäpä on yksi hyvä syy ostaa perinteinen akustinen kitara ja olla ostamatta piezolla varustettua elektroakustista ellei sitä oikeasti tarvitse esim keikkaillessa. Yleensähän kielet tulee vaihdettua niin että kaikki pois kerralla, jolloin on helppo tehdä tavalliset otelaudan puhdistus&öljyämistoimenpiteet ja nauhojen kiillotus.
 
Tämä oli hyödyllinen tietoisku jälleen kerran Samulilta. Kiitos. Eipä olisi tullut tosiaan mieleenkään, että noin voisi käydä piezoille. Toki akustisessa kitarassa puumateriaali joustaa aika tavalla kielten jännityksestä, ja eri valmistajilla on tehdasasenteisissa ratkaisuissa omia rakenteitaan, joten noin on mahdollista käydä. Ilmeisesti tosiaan Takaminella on hyvinkin integroitu piezorakenne siinä tallassa, eli poikkeaa hyvin paljon esim jälkiasenteisista K&K pietsomikeistä.
 
Soittimen kitarasepällä käyttäminen on hyvin monesti fiksu ratkaisu. Moni pelkää turhaan isoa rahanmenoa. Perushuollot ovat luokkaa vähän yli 60 euroa ja ellei osia tarvitse vaihdella, voi tuokin kysyjän ongelma ratketa edullisesti. Perisuomalainen toimintatapahan kyllä on, että säästetään ja tehdään itse. Joskus sitten rikotaan jotain niin että tulee lopulta kalliimmaksi kuin että olisi vain heti vienyt ammattilaiselle ;)
 
Edit: Olen hieman eri mieltä yleensä ottaen kaularaudan säädön vaikeudesta. Se ei mielestäni vaadi kovin paljon kokemusta ja osaamista, edellyttäen että itse soitin on asiallisessa kunnossa alun perin. Siinä tapauksessa jos kaula on kuin jouskari jompaan kumpaan suuntaan virheellisestä käytöstä tai säilytyksestä johtuen, ei suoristaminen onnistu helposti tavan tallaajalta. Ohjeita seuraamalla ja netin opastusvideoita katsomalla kaularaudan säädön osaa kyllä tehdä kuka vain, kunhan löytyy oikean kokoinen säätöavain ja tavallinen käyntikortti (noin 0,25mm paksu mikä on monesti hyvä peruslähtökohta reliefille ja kahden käyntikortin paksuista 0,5mm reliefiä enempää tuskin tarvii edes bassoilla. Suurimmalla osalla sopiva relief on 0,10...0,30mm välillä 7. nauhan kohdalla). Capo auttaa myös, ettei tarvitse kaveria avuksi tai tarvi harrastaa akrobatiaa tai muita viritelmiä reliefiä tarkistaessa. Tuossa on yksi ohje esimerkiksi: http://www.fretnotguitarrepair.com/ … epair/acoustic-guitar/truss-rod.php . No meni nyt vähän off-topiciksi :)

iec: Edit: Olen hieman eri mieltä yleensä ottaen kaularaudan säädön vaikeudesta. Se ei mielestäni vaadi kovin paljon kokemusta ja osaamista, edellyttäen että itse soitin on asiallisessa kunnossa alun perin.
 
Juu mutta juuri se asiallisen kunnon toteaminen vaatii joskus kokemusta :D
Vellihän ei ole ihan ekaa kertaa puuhailemassa soitinten kanssa, mutta ehkä juuri siksi tajuaa että välillä se ammattilaiselle vieminen on ihan relevantti vaihtoehto.
 
Itsekin veisin tuollaisen tallanalus-suikeron jonkun kokeneemman ihmeteltäväksi... muuten jäisi vaivaamaan että onkohan se nyt varmasti hyvin? Eihän se varmaa ole ammattilaisen jäljiltäkään, mutta psykologisesti toimivampi konsti kuin oma summittainen virittely :D

Moi.
 
iec: Olen hieman eri mieltä yleensä ottaen kaularaudan säädön vaikeudesta. Se ei mielestäni vaadi kovin paljon kokemusta ja osaamista, edellyttäen että itse soitin on asiallisessa kunnossa alun perin.
 
Kefiiri: Juu mutta juuri se asiallisen kunnon toteaminen vaatii joskus kokemusta :D
 
Tismalleen, juuri tuo oli pointtini siihen miksi kaularaudan säätökään ei teoriassa yksinkertaisena säätötoimenpiteenä sitä välttämättä ole.
Kaularaudan -ja toisaalta kaulankin- tulee toimia jotta säätö onnistuu.
 
Ja jälleen kerran olen sitä mieltä että kaularaudan (hieno)säätö on säätökohde jonka jokaisen sellaisella varustetun instrumentin omistajan olisi hyvä osata.
Nykyään kun netistä voi luntata miten likipitäen jokainen lukuisista erilaisista kaularautavariaatioista toimii, on ainakin periaatteessa helppoa myös pikaisesti todeta toimiiko rauta ja sen säätö kuten pitää vai ei.
 
Vuosikymmenten varrella on tullut eteen tilanteita joissa on keskikastin kitaroiden kanssa opetellut hyvin suunnitelluilla, -toteutetuilla, ja toimivilla kaularaudoilla säädöt, ja kummastus on melkoinen kun umpihalpiksessa tai kalliimassakin laiminlyödyssä säätö ei yhtäkkiä olekaan looginen.
Tai rauta/säätö ei toimi lainkaan ja väkisin vääntäessä kaularauta katkeaa tai irtoaa ankkuristaan.
 
Hämmennystä aiheuttaa myös valmistustekniikasta juontava valtaosaa akustisista kiusaava ~14:sta nauhan kyttyrä, tuota ei kaularautaa säätämällä häivytetyksi saa vaikka kuinka yrittäisi ja vaikka kuinka joku mahdolliseksi väittäisi.
 
Oma suonsa on nykyään suositut, valmistuskämmejä helpottamaan luodut kaksitoimiset "barrell" raudat, joissa on 4 tai 5 millinen (tai vastaava tuumainen) kuusiokolo.
Jos kuusiokoloavain ei ole laadukas ja just-eikä melkein oikean kokoinen, on kolo hetikohta pyöreä ja raudan (valitettavan usein instrumentin) vaihto edessä.
Noita rautoja ei tulisi edes mieleenkään säätää kielten veto päällä, vaikka monet moista kirkkain silmin, vaan tokkopa mielin ehdottavat.
 
T:Samuli

Päivitystä aiheeseen. Kitara on käyty läpi eikä siinä ole mitään vialla. Tietyllä PA:lla (jotain halvempaa JBL:ää) kitara vain kuulosti todella ohuelta. Toisella PA:lla ongelmaa ei sitten ollutkaan. Todella outoa että puolet halvempi Ibanez kuulosti molemmilla hyvältä, mutta Takamine ei toiminut tuolla JBL-kokoonpanolla ollenkaan.

Moi.
 
Velli: Päivitystä aiheeseen. Kitara on käyty läpi eikä siinä ole mitään vialla.
 
Kiitos päivityksestä, valitettavan harvinaista mnetissä ja keskustelupalstoilla ylipäätäänkään.
 
Mukava kuulla että kitara on kunnossa.
 

 
Velli: Tietyllä PA:lla (jotain halvempaa JBL:ää) kitara vain kuulosti todella ohuelta. Toisella PA:lla ongelmaa ei sitten ollutkaan. Todella outoa että puolet halvempi Ibanez kuulosti molemmilla hyvältä, mutta Takamine ei toiminut tuolla JBL-kokoonpanolla ollenkaan.
 
Aika erikoista, mutta kaikki (audio)laitteet eivät toistensa kanssa syystä tai toisesta aina suostu toimimaan.
Jos mahdollista, suosittelen tavalla tai toisella tutkimaan miksi nuo JBL:t käyttäytyvät noin, tiedosta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä jos samankaltainen käytös ilmenee jollain toisella yhdistelmällä.
 
T:Samuli

Velli: puolet halvempi Ibanez kuulosti molemmilla hyvältä, .
 
Onko siinä puolet halvemmassa Ibanezissa Ibanezeissa jonkin verran käytetty mikkietunen, jossa on myös XLR- lähtö PA:han?
Kai sinulla oli Takaminen ja mikserin välissä asiallinen DI-boxi?

basisti1971:
Aika erikoista, mutta kaikki (audio)laitteet eivät toistensa kanssa syystä tai toisesta aina suostu toimimaan.
Jos mahdollista, suosittelen tavalla tai toisella tutkimaan miksi nuo JBL:t käyttäytyvät noin, tiedosta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä jos samankaltainen käytös ilmenee jollain toisella yhdistelmällä.
 
T:Samuli
 
Se oli yhden baarin PA. Pitää koittaa tutkia asiaa tarkemmin, jos tulee vielä sinne keikkaa.
 
rintapek: Onko siinä puolet halvemmassa Ibanezissa Ibanezeissa jonkin verran käytetty mikkietunen, jossa on myös XLR- lähtö PA:han?
Kai sinulla oli Takaminen ja mikserin välissä asiallinen DI-boxi?
 
Ei siinä Ibanezissa ole kuin perus halpa etunen plugiliitännällä ja semmonen halvista halvin punottua kuparilankaa oleva piezo. Ihmeen hyvin se kaikesta huolimatta toimii. Kitaran ja mikserin välissä ei ole DI-boksia. Mikserissä on pari kanavaa, joista pystyy vaihtamaan impedanssin instrumenttitasoiseksi. Sellaiseen kanavaan olen kitaran lykännyt ja vaihtanut impedanssin asianmukaiseksi.

Velli: . Mikserissä on pari kanavaa, joista pystyy vaihtamaan impedanssin instrumenttitasoiseksi. Sellaiseen kanavaan olen kitaran lykännyt ja vaihtanut impedanssin asianmukaiseksi.
 
Jos Takamine on todettu syyttömäksi vikaan niin voi olla, että vika on tossa mikserissä.
Voi olla, että siinäkään ei ole varsinaista vikaa, se vaan ei tykännyt Takaminesta.
Viat olis aina hyvä selvittää jos vaan mahdollista.
Ittellä ollut joskus ihan mysteereitä ja mysteereiksi jääneitä ja jos olis vielä samat kamat niin vaivaisivat varmaan vieläkin, koska joitain mysteereitä ei yrittämälläkään saanut toistumaan. Yritä nyt siinä luottaa vehkeisiin jos jossain on jotain joka tapahtuu vain täysikuulla karkauspäivänä mutta et tiedä.
 
Suosittelen lämpimästi di-boxia vakiovarusteeksi akkarikotelojen kielilokeroon. Ihan se Millen kympin passiiviboxi saattaa pelastaa pulasta, ja on joskus pelastanutkin.

rintapek: Jos Takamine on todettu syyttömäksi vikaan niin voi olla, että vika on tossa mikserissä.
Voi olla, että siinäkään ei ole varsinaista vikaa, se vaan ei tykännyt Takaminesta.
Viat olis aina hyvä selvittää jos vaan mahdollista.
Ittellä ollut joskus ihan mysteereitä ja mysteereiksi jääneitä ja jos olis vielä samat kamat niin vaivaisivat varmaan vieläkin, koska joitain mysteereitä ei yrittämälläkään saanut toistumaan. Yritä nyt siinä luottaa vehkeisiin jos jossain on jotain joka tapahtuu vain täysikuulla karkauspäivänä mutta et tiedä.
 
Suosittelen lämpimästi di-boxia vakiovarusteeksi akkarikotelojen kielilokeroon. Ihan se Millen kympin passiiviboxi saattaa pelastaa pulasta, ja on joskus pelastanutkin.
 
Mikserissä ongelma ei ollut, koska eri PA:lla oli käytössä tuo sama mikseri (Soundcraft Signature 12). JBL:n aktiivikajarit eivät vaan jostain syystä tykänneet Takaminesta. Toki ongelma saattoi olla myös esim. baarin akustiikassa tai Jupiterin asennossa tai missä lie. Kokeilin kitaraa itse asiassa myös DI-boksin kautta (löytyy Radialin JDI- ja J48-boksit), mutta sillä ei ollut oleellista vaikutusta asiaan. Mysteerinen asia tämä on, mutta olen tyytyväinen, että vika ilmeni vain lainakaapeilla eikä kitarassa ollut vikaa.