Kitarat: kitarakamat ›

Tilanne on sellainen että omistan 100w kitaranupin ja haluan välttämättä soittaa sitä 50W kaapin läpi jossa on vieläpä kohta 50 vuotta vanhat elementit.
Miten se nyt menee..jos nuppi on 100w niin antaako se lupaamansa 100w tehoa ulos missä vaiheessa volumeanapin asentoa? Eli onko turvallista soittaa tuplaten tehokkaampaa vahvistinta hiljaisella tai noin omakotivolumella pienempitehoiseen kaappiin(olen toki soittanutkin)? Vahvistin on siis moderni laitos jossa pääteastetta ei tarvitse saada säröytymään eli ei ole tarvetta luukuttaa.
 
Kummastuttaa hieman se että kun puhuttaessa 100W tehoisesta verrattuna 50W tehoiseen vahvistimeen on 50w vahvistin ainoastaan 3 dB:tä hiljaisempi 100wattiseen verrattuna..
Tarkoittaako tämä sitä että keinokuormalla otettaessa 100W tehoisesta vahvistimesta 3dB:tä pois on kaapin saama teho tällöin 50 Wattia keinokuorman läpi?

50W (RMS) kaappi kestää kyllä 100W piikkitehon, eli lyhytkestoiset 100W tehot. Turvallisempaa olisi, jos vahvistimessasi on 4kpl pääteputkia, niin ottaa niistä 2 kokonaan pois (kannattaa varmistaa onko se mahdollista omistamallasi vahvistimella). Tällöin pääteasteen teho puolittuu ja käytännössä vahvistimesta tulee n. 50W. Silloin kaapin tehonkesto mätsää hyvin nupin kanssa.

wnbrocker: Tilanne on sellainen että omistan 100w kitaranupin ja haluan välttämättä soittaa sitä 50W kaapin läpi jossa on vieläpä kohta 50 vuotta vanhat elementit.
Miten se nyt menee..jos nuppi on 100w niin antaako se lupaamansa 100w tehoa ulos missä vaiheessa volumeanapin asentoa? Eli onko turvallista soittaa tuplaten tehokkaampaa vahvistinta hiljaisella tai noin omakotivolumella pienempitehoiseen kaappiin(olen toki soittanutkin)? Vahvistin on siis moderni laitos jossa pääteastetta ei tarvitse saada säröytymään eli ei ole tarvetta luukuttaa.
 
Kummastuttaa hieman se että kun puhuttaessa 100W tehoisesta verrattuna 50W tehoiseen vahvistimeen on 50w vahvistin ainoastaan 3 dB:tä hiljaisempi 100wattiseen verrattuna..
Tarkoittaako tämä sitä että keinokuormalla otettaessa 100W tehoisesta vahvistimesta 3dB:tä pois on kaapin saama teho tällöin 50 Wattia keinokuorman läpi?
 
No käsittääkseni db:t ja watit eivät mene ihan yksiyhteen ja äänen taajuudet vaikuttaa asiaan myös. Eli nähdäkseni matalat taajuudet vaativat enemmän tehoa (kaiutinelementin liike on isompi ja liikutetaan isompaa ilmamäärää). Kaiutin elementin kestävyyteen vaikuttaa myös kaapin rakenne eli umpinainen kaappi tukee elementtiä paremmin kuin avoin kaappi, mutta jälleen kyse on matalammista taajuuksista ja elementin iskupituudesta.
 
Karkeasti sanoisin, että itse uskaltaisin soittaa satawattisella 50wattisen kaapin läpi kun ei vaan täysillä huudata eli se 100 wattia tulee ulos sitten kun masterit ja volat on kaakossa. Vahvistimelle ja kaapille ei yleensäottaen tee hyvää soittaa niitä jatkuvasti täysillä muutenkaan. Jos haluaa vahvistimesta niistää tehoja niin yksi tapa on kytkeä kaapin kanssa rinnakkain keinokuorma. Eli jos sun kaappi on kahdeksan ohmia, niin laitat kahdeksanohmin keinokuorman rinnakkain kaapin kanssa jolloin ne yhdessä muodostaan neljän ohmin kuorman joten laitat ne neljän ohmin lähtöön, niin silloin karkeasti puolet vahvistimen tehoista menee kuormaan ja puolet kaapille. Toinen tapa on tuo itse mainitsemasi, eli laitat keinokuorman kaapin ja vahvistimen väliin jolloin osa tehoista jää kuormaan. Kolmas tapa on soittaa vaan hiljempaa siis ei väännä vahvistinta täysille. Jotkut hurjat ovat vähentäneet vahvistimen tehoja nappaamalla reunimmaiset pääteputket pois, mutta siihen saa joku asiantuntevampi sanoa kuinka turvallisesti sen voi tehdä ja minkälaisissa vahvistimissa semmoisen jutun voi tehdä.

Ensin vastaus asiaan: hyvin voi soittaa. Mikäli on tarkoitus vetää hanat kaakkoon ja ottaa kaikki särö irti, kannattaa päivittää kalusto muutenkin. Watit ovat lämpötehoa ja harvemmin täyttä sataa sieltä vahvistimesta tulee otettua.
 
Potikoitten asennosta ei voi päätellä tehoista juuri mitään, elleivät kaikki ole kaakossa. Potikoitten radat voivat olla esimerkiksi lineaarisia, logaritmisia tai käänteislogaritmisia ja suurimmat tehot saavutetaan usein paljon ennen kuin värkki on absoluuttisesti täysillä.
 
hallu: No käsittääkseni dB:t ja watit eivät mene ihan yksiyhteen ja äänen taajuudet vaikuttaa asiaan myös. Eli nähdäkseni matalat taajuudet vaativat enemmän tehoa (kaiutinelementin liike on isompi ja liikutetaan isompaa ilmamäärää).
 
Tässä tapauksessa desibelit asettuvat linjaan nätisti. Tehon kasvatus viidestä kympistä sataan wattiin tuottaa vahvistimesta 3 desibeliä enemmän tehoa. Mikäli kaappi pystyy tehot ottamaan vastaan, ääntä voi tulla parhaassa tapauksessa 3 desibeliä enemmän. Ero on juuri kuultavissa.
http://www.comlab.hut.fi/studies/1110/labrat/db.pdf
 
Samalla tavalla tehon kymmenkertaistaminen tuottaa 10 desibeliä enemmän, siis jos 50 wattia kasvatetaan viiteen sataan. Tai viisi viiteenkymmeneen.
 
Bassopuolella matalien lisääminen kuluttaa tehoja, koska kuulokäyrä kertoo korvan olevan aika epäherkkä hyvin matalilla (ja hyvin korkeilla). Mitä alemmas pitäisi päästä, sitä enemmän tehoakin tarvittaisiin, että ääni kuuluisi edes jotenkin. On aika tavallista, että bassokaapit viritetään soimaan alkaen vasta noin toisesta kerrannaisesta (60 - 80 Hz), koska 30 - 40 hertsin alue haukkaisi äkkiä kilowatteja ja lopputulos olisi lähinnä muhjua.
 
Korva on herkkä puhetaajuuksilla eli kilohertsin ympärillä. Siellä tapahtuvat ensin pahimmat äänen vaimenemat, kun kuulosoluja lakoaa lopullisesti. Siksi hyvin korkeat äänet ovat huono tapa tutkia kuulovaurioita. Puheen selkeyden katoaminen on selvä merkki saavutetuista ongelmista.

Kiitos vastauksista.
Eli voi huoletta soittaa kunhan ei luukuta ja näin toki olen jo tehnytkin. Masteri pyörii jossain klo 8 kieppeillä joten ei ole tarvettakaan luukuttaa. Kyseessä on umpikaappi.

wnbrocker: Kiitos vastauksista.
Eli voi huoletta soittaa kunhan ei luukuta ja näin toki olen jo tehnytkin. Masteri pyörii jossain klo 8 kieppeillä joten ei ole tarvettakaan luukuttaa. Kyseessä on umpikaappi.
 
Ylitehotushan johtaa siihen, ettei kaappi (elementti) vain fyysisesti enää kestä sitä tulevaa tehoa, ja kela palaa tai elementti repeää liitoksistaan tms. Eli yleensä kun tuota pistettä lähestytään, alkaa tulla jo fiilis että kohta tuo kaappi poksahtaa. Ei siis mitään hätää niin pitkään kun et luukuta aivan hanat kaakossa. Voi myös olla että tuo 50W kaappi ihan hyvin kestää jonkin aikaa sitä 100W nuppia täysillä, mutta ei jatkuvasti ja pidemmässä käytössä.

Kymmenenkin watin kaappi kestäisi helposti sellaisen tehon, minkä itse miellän kotisoittovoimakkuudeksi. Jos ei ole tarkoitus soittaa hemmetin suurilla äänenpaineilla, niin 50 watin kaapin pitäisi kyllä kestää ongelmitta.

Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa, sen kelan ja mikä se nyt olikaan nimeltään joka liikkuu edes takaisin, pitää kuumentua niin kauan että ne ottaa toisiinda kiinni ja sitten vasta alkaa kaiutin hajosta.
Se ei ole mikään että liikaa tehoja, ei ääntä enää-tilanne.
 
voit helposti määritää turvallisen soittovolan kääntämällä vahvistimen volaa ylöspäin kunnes ääni ei enää muutu voimakkaammaksi, silloin olet saavuttanut maksimitehon mitä se kaiutin pystyy tuuppaamaan ulos, siitä kun käännät volaa pikkuisen pienemmälle voit soittaa ihan niin kauan kuin haluat kaiuttimien kärsimättä siitä.
 
Yleensä tuo vola on niin kova ettei ihmiset käytä sitä muutenkaan.

aristoteles666: Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa,
 
Tuo riippuu siitä, kuinka paljon yli kestorajan mennään. Tarpeeksi kun tehoa laittaa, niin toimintasavut poistuvat hetkessä.

Tässä hyvä testi asiaan liittyen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=DsSE-dSaJak

Laulava Kylätohtori: Asiaa voi lähestyä niinkin, että jos miettii, miten lujaa 50 w vahvistin soi täysillä luukutettuna, niin harva varmaan edes kunnolla luukuttaessaan soittaa sillä teholla/volumella. Joten harvoin sitä 100 watin vahvaria oikeasti luukutetaan edes 50 watin teholla. Ainakaan normaaleissa olosuhteissa, ellei sitten se luukutus ole itseisarvo.
 
Ero esim 20W ja 100W on loppujen lopuksnaika pieni, ei se 2203 luukutettuna lopulta hirvittävän paljon kovempaa soi mitä tiny terror, ballseja vaa enempi. Rummut jäi taakse jo aikasemmin.

aristoteles666: Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa, sen kelan ja mikä se nyt olikaan nimeltään joka liikkuu edes takaisin, pitää kuumentua niin kauan että ne ottaa toisiinda kiinni ja sitten vasta alkaa kaiutin hajosta.
Se ei ole mikään että liikaa tehoja, ei ääntä enää-tilanne.
 
voit helposti määritää turvallisen soittovolan kääntämällä vahvistimen volaa ylöspäin kunnes ääni ei enää muutu voimakkaammaksi, silloin olet saavuttanut maksimitehon mitä se kaiutin pystyy tuuppaamaan ulos, siitä kun käännät volaa pikkuisen pienemmälle voit soittaa ihan niin kauan kuin haluat kaiuttimien kärsimättä siitä.
 
Ja juuri tällä menetelmällä on tuhottu lukematon määrä kaiuttimia.
 
Oisko nyt sillai, ettei jaeltais tämmöistä soopaa foorumilla, jossa käy lukemassa muutkin kuin sun kaverit?

Jucciz: Ja juuri tällä menetelmällä on tuhottu lukematon määrä kaiuttimia.
 
Oisko nyt sillai, ettei jaeltais tämmöistä soopaa foorumilla, jossa käy lukemassa muutkin kuin sun kaverit?
 
Puhut elektroniikasta ja sähköstä joihin sinulla ei ole mitään koulutusta, eikä ymmärrystä, joten eiköhän olisi parempi että siirrät itsesi keskusteluun jossa puhutaan jostain mitä olet opiskellut??
Mitä ikinä se onkaan.

aristoteles666: Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa, sen kelan ja mikä se nyt olikaan nimeltään joka liikkuu edes takaisin, pitää kuumentua niin kauan että ne ottaa toisiinda kiinni ja sitten vasta alkaa kaiutin hajosta.
Se ei ole mikään että liikaa tehoja, ei ääntä enää-tilanne.
 
voit helposti määritää turvallisen soittovolan kääntämällä vahvistimen volaa ylöspäin kunnes ääni ei enää muutu voimakkaammaksi, silloin olet saavuttanut maksimitehon mitä se kaiutin pystyy tuuppaamaan ulos, siitä kun käännät volaa pikkuisen pienemmälle voit soittaa ihan niin kauan kuin haluat kaiuttimien kärsimättä siitä.
 
Yleensä tuo vola on niin kova ettei ihmiset käytä sitä muutenkaan.
 
Enpä suosittele minäkään tätä yllämainittua menetelmää. Siinä on hieman sama filosofia kuin auton renkaan pultin kiristysmomentin testaamisessa vääntämällä niin tiukalle että napsahtaa poikki. Tosiaan tyypillisellä herkällä kaiuttimella jo 50w teholla saadaan korvat rikkova äänenpaine.
 
Jos haluaa välttämättä mitata asiaa jotenkin, pitäisi käyttää kalibroitua desibelimittaria ja katsoa että ei ylitä sitä dB-arvoa jonka saa laskemalla yhteen kaiuttimen herkkyyden ja desiBeliWatit. Esim jos kaiuttimen herkkyys on 97dB/1w metrin päässä, saadaan 50watilla 97dB+ 10*log10(50)= 97dB+17dB = 114dB. Tuossa on toki monta muuttujaa matkassa.
 
Varmaan kysyjälle riittää kuitenkin se, että todennäköisesti et soita normitilanteessa niin lujaa että kaiutin hajoaisi. Joku jo aiemmin mainitsikin, että bassojen boostaaminen ja oikein matalilla vireillä soittaminen (yritetään tunkea bassokitaran alueelle) vaatii enemmän tehoa vahvarilta. Näin myös samalla puhekela kuumenee enemmän ja kaiutinrikon todennäköisyys kasvaa.

ei ole mitään koulutusta, eikä ymmärrystä
 
Ja sun pätevyys oli?

Moi.
 
Kuten jäsen ituvirtanen heti alkuun totesi, hienosti toimii 100W vahvistin 50W tehonkestoiseen kaappiin kunhan käyttää älyään ja soundi on sellainen että elementin/elementtien ahdingon kuulee ajoissa.
 

 
aristoteles666: Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa, sen kelan ja mikä se nyt olikaan nimeltään joka liikkuu edes takaisin, pitää kuumentua niin kauan että ne ottaa toisiinda kiinni ja sitten vasta alkaa kaiutin hajosta.
Se ei ole mikään että liikaa tehoja, ei ääntä enää-tilanne.
 
voit helposti määritää turvallisen soittovolan kääntämällä vahvistimen volaa ylöspäin kunnes ääni ei enää muutu voimakkaammaksi, silloin olet saavuttanut maksimitehon mitä se kaiutin pystyy tuuppaamaan ulos, siitä kun käännät volaa pikkuisen pienemmälle voit soittaa ihan niin kauan kuin haluat kaiuttimien kärsimättä siitä.
 
Yleensä tuo vola on niin kova ettei ihmiset käytä sitä muutenkaan.
 
:/
 
Ennen tuota jäljempää avautumistasi pohdin (tohtimatta ekana tarttua aiheeseen) onko moisten ajatusten takana vain tietämättömyys ja haluttomuus tietoa etsiä, vai yksinkertaisesti halu saada kanssasoittajat rikkomaan laitteensa.
Ja vastauksesi perusteella jälkimmäinen vaikuttaa siltä todennäköisemmältä syyltä.
"Kuka mistäkin syttyy", kuten on tapana sanoa.
 
Jäsenet ituvirtanen ja iec valottivat jo ansiokkaaseen tapaansa ilmiöitä ja mittausmenetelmiä joita hyväksikäyttäen moinen tehon ja tehonkeston epäsuhta on mahdollista saada haluttaessa toimivaksi, tässä hivenen lisää.
 

 
"Cone breakup" (ja umpikaapeilla "cone compression") -soundi on maailman sivu ollut syy siihen miksi kitaralla on etenkin studio-olosuhteissa usein soitettu suuritehoisella vahvarilla pienempitehonkestoiseen kaappiin/elementtiin.
 
Etenkin sopivasti valituilla putkivahvistimella ja umpikaapilla toteutettuna on studiossa mahdollista saada aikaiseksi soittodynamiikka ja soundi jonka jäljitteleminen muilla tavoin on hankalaa tai jopa mahdotonta.
Livenä tuollaisen yhdistelmän voi huoleti unohtaa, todennäköisyys sille että jotain antautuu on erittäin suuri, ja likelle pääsee joka tapauksessa turvallisemminkin keinoin.
 
Mielessä tulee pitää myös se tosiasia että jo ammoin studiossa (tai keikalla) tapahtuvia vahvistin- ja kaiutinvaurioita ei pidetty merkittävinä jos soundi sitä vaati.
Jos ja kun jotain hajosi, vaihdettiin varalaite tilalle tai marssittiin kauppaan ja ostettiin uusi.
 
Oman osansa yhtälöön tuo myös se että ainoastaan sopivankokoinen (TIIVIS JA TUKEVA) UMPIKAAPPI suojelee elementtiä edes jollain tapaa, takaa avoin tai refleksikaappi ei viritystaajuuden alapuolella lainkaan.
Jos elementille sisätilavuudeltaan liian suurella umpikaapilla tai takaa avoimella/refleksikaapilla mennään oktaavin verran viritystaajuuden alle, ykköswatit tai watin osat riittävät siihen että liikepoikkeama ylittyy ja kaiutinelementti vaurioituu tai tuhoutuu.
Ja jos on tapahtuakseen, tuo tapahtuu sekunnin murto-osassa, ei tarvitse odotella.
 
Putkivahvistimet käytännössä tänäpäivänä ainoina muuntajakytkettyinä MI-vahvistimina ovat tuossa(kin) tapauksessa trankkulaitteita suopeampia elementin kannalta, muuntajan ominaisuudet aiheuttavat sen että tietyn suunnitellun taajuuden (kitaravehkeissa ~60-120Hz) alapuolella taajuusvaste laskee ~6dB/oktaavi.
Joka puolestaan aiheuttaa sen että jos neliputkisesta A/B PP putkivahvistimesta ottaa toisen PP parin pois, laskee tuo suoran taajuusvasteen alaraja oktaavin koska muuntajaa kuormittava teho puolittuu.
 
MI-trankkulaitteissa tuota luontaisesti laskevan taajuusvasteen ominaisuutta ei ole, joten pääsääntöisesti toistavat muutamaan kymmeneen hertsiin, altistaen suojaamattoman elementin matalataajuisille värähtelyille riippumatta siitä mistä ovat peräisin.
PA-/bassovahvistimet toistavat usein ykköshertseihin, jotkut jopa tasajännitteeseen, joten noiden kanssa pitää olla aivan toisella tapaa varuillaan kuin MI-kitaravahvistimien kanssa jos kaiutinkaappejaan säälii.
 

 
Vahvistimien ja kaiutinkaappien tehon vs. tehonkeston epäsuhtien tarkastelun tekee hankalaksi myös se että niin tehoja, tehonkestoja kuin kaiutinten herkkyyksiäkin voi mitata ja mainostaa eri tavoin.
 
Jokainen joka on joskus mitannut (putki)vahvistimen puhdasta tehoa on todennut kuinka vähän potentiometrien asennolla on korrelaatiota ulostulevaan tehoon.
Ulos saatava teho riippuu täysin halutusta taajuusjakaumasta ja sisään tulevan signaalin tasosta (=amplitudista).
80Hz/100W on varsin vaatimaton teho MI-kitarakaiutinelementtiin ja äänenpaine on yllättävänkin matala, 800Hz/100W kohdalla kipukynnys on ylittynyt jo aikapäiviä sitten epäherkälläkin kaiuttimella.
Valtaosa putkivahvistimia käyttävistä ei myöskään tyydy pelkällä puhtaan (=THD alle ~2,5%) aluella operointiin, joten kaiutinelementtiin syötetään mieleiseen soundiin päästäkseen matalilla taajuuksilla 10-40% enemmän tehoa kuin mitä vahvistimen puhdas teho on.
 
Helppoa ei ole kaiutinelementtienkään vertailu, sekä herkkyyttä että tehonkestoa voi mitata ja ilmoittaa monin eri tavoin.
Tehonkeston määrittelyyn ei MI-puolella ole minkäänlaista standardia, eikä lukemattomista eri variaatioista johtuen tavallaan voikaan olla.
Tuosta(kin) syystä paperilla täysin samanlaiset MI-kaiutinkaapit voivat kestää tai olla kestämättä tehoa aivan eri tavoin.
 
RMS-teho jota yleisimmin Peavey/Behringer (music, peak, burst, jne.)-wattien ohessa ilmoitetaan kertoo ainoastaan puhekelan TERMISEN tehonkeston tietyllä mittausjärjestelyllä.
Koska sitä mitä mittausjärjestelyä on tällä kertaa käytetty ei yleensä ilmoiteta, RMS tehonkestotkaan eivät MI elementtien kyseessä ollessa ole välttämättä lainkaan vertailukelpoisia kuin korkeintaan saman valmistajan ( ja saman ikäisten) tuotteiden välillä.
 
RMS-tehonkesto on kuitenkin ongelmistaankin huolimatta huonoista ylivoimaisesti paras, joten jos ei omaa mittalaitteita ja niiden käyttötaitoa, niillä on mentävä.
 
T:Samuli

aristoteles666: Kaiutin ei hajoa siitä että saa liikaa tehoa, jollei sitä tee todella pitkää aikaa, sen kelan ja mikä se nyt olikaan nimeltään joka liikkuu edes takaisin, pitää kuumentua niin kauan että ne ottaa toisiinda kiinni ja sitten vasta alkaa kaiutin hajosta.
Se ei ole mikään että liikaa tehoja, ei ääntä enää-tilanne.
 
voit helposti määritää turvallisen soittovolan kääntämällä vahvistimen volaa ylöspäin kunnes ääni ei enää muutu voimakkaammaksi, silloin olet saavuttanut maksimitehon mitä se kaiutin pystyy tuuppaamaan ulos, siitä kun käännät volaa pikkuisen pienemmälle voit soittaa ihan niin kauan kuin haluat kaiuttimien kärsimättä siitä.
 
Yleensä tuo vola on niin kova ettei ihmiset käytä sitä muutenkaan.
 
Kun kaiuttimen liikerata tulee vastaan on vaarana se että pahvikartio taittuu ja siihen tulee joko repeämä tai se taittuu jolloin se ei takuulla enää liiku lineaarisesti.
Sen jälkeen puhekelan käämi alkaa hankaamaan ilmaraossaan runkoon ja eristelakka
kuluu puhki. Sen jälkeen se on oikarissa.

nightbird: Kun kaiuttimen liikerata tulee vastaan on vaarana se että pahvikartio taittuu ja siihen tulee joko repeämä tai se taittuu jolloin se ei takuulla enää liiku lineaarisesti.
Sen jälkeen puhekelan käämi alkaa hankaamaan ilmaraossaan runkoon ja eristelakka
kuluu puhki. Sen jälkeen se on oikarissa.
 
Jostain kumman syystä noita puhekeloistaan hajonneita ämyreitä on ollut jos jonkin näköisiä.
Paskakikkareita magneetin ja puhekelan välissä, nitkahtaneita kartioita, irronneita kelanrunkoja,
sulaneita lakkauksia, poikkipalaneita johtoja, soikeita kelarunkoja, lämmöstä kuplineita lakkauksia, paahtuneita ja paistuneita keloja jne...
Osa hajoaa mekaanisesta rasituksesta joko tekovian tai liian kuormituksen lakia ja osa liiasta lämmöstä, joka taas johtuu liiasta tehosta jäähtymiseen nähden.
 
Liikaa mitä tahansa on liikaa kaiuttimen kestolle.
 
E.
Lainaus piti olla menneiden aikojen filosofin viestistä, mutta menköön näin.

JohnnyLee: Tässä hyvä testi asiaan liittyen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=DsSE-dSaJak
 
Tämähän on jo koomista, hän laittoi videon, joka todistaa mitä sanon, ja kukaan ei vaivaudu katsomaan sitä :D
 
Saati että kukaan olisi vaivautunut lukemaan viimesitä lausetta viestissäni.
Mutta länkyttäkää ihan niin paljon kuin haluatte.
Koulutus olisi nykyään sähköasentaja tai jotain, kun kävin koulut, teimme vielä heikko ja vahvavirtaa kumpaakin.
 
Suurempi vaara PA kaiuttimille on alitehoinen vahvistin, joka säröytyessään alkaa muodostamaan kanttiaaltoa ja sitä kaiutin ei kestä ollenkaan.