Kitarat: kitarakamat ›

Kuulostaako tutulta?
Pitäisi laittaa myyntiin soittimia, kun niitä on taas useita kymmeniä, kitaroita vahvistimia, pedaaleita ym..
Ongelmana on etten halua luopua mistään ja järki sanoo siinä kohtaa kun tilaat +30 pakettia kieliä pelkästään ettei tässä ole mitään järkeä. Pakko raakata ne mistä en ikinä luopuisi ja ne jotka on kai pakko myydä pois. Huomasin että kun laadin myynti-ilmoitusta tein siitä sellaisen tietämättäni ettei siinä ollut mitään houkuttavaa ettei kukaan ostaisi sitä :D
Naisystäväni sanoi, että ymmärtää muttei halua ainakaan omaan kotiinsa niitä. Kitarat on vaan, että niihin kiintyy ja ne on tärkeitä. Kai se on vähän niinkuin heppatytöt laittaa kaikki rahat hevosiin eikä kukaan ymmärrä niitä..
Kuulostaako tämä tutulta kenestäkään?

Kuulostaa tutulta. Yhdellä tai kahdella pärjäisi, tiukkaa tekee että saa pidettyä lapaluvun alle kymmenessä. Nykyään on vielä sekin kun soittaa Helixillä niin aika paljon pystyy säätämään esim boostereilla je pre-eq:lla sisäänmenosignaalia mikä vähentää ennestään eri kitaroiden tarvetta.

Hamstraamiseltahan tuo äkkiseltään kuulostaa. Ihan kelpo ohje on esim se, että jos et vuoteen ole koskenutkaan johonkin soittimeen/laitteeseen niin se on silloin turha ja sen voi myydä.

mike tapping: Hamstraamiseltahan tuo äkkiseltään kuulostaa. Ihan kelpo ohje on esim se, että jos et vuoteen ole koskenutkaan johonkin soittimeen/laitteeseen niin se on silloin turha ja sen voi myydä.
 
En hamstraa seinille kitaroita vaan soitan niillä. Kirjoituksessa on itseironiaa, mutta lulen, että moni samaistuu tilanteeseeni..

Kyllä itsellä on huomattavissa hieman samaa - tosin minulla on "vain" 5 kitaraa (+basso).
 
Kuitenkin ainoa kategoria jossa on päällekkäisyyttä on superstratot - eli näistä nyt periaatteessa voisi myydä toisen. Ongelmana vaan että toinen näistä on ensimmäinen omilla rahoilla ostettu kitara, jolla on tunnearvoa jota ei oikein voi rahassa mitata. Toisaalta RG760 on uskomattoman hyvä kitara, ehkä paras mikä on ikinä ollut tuossa telineessä eli ei sitäkään nyt oikein voi laittaa kiertoon.

Akka vaihtoon.
 
Tä?
 
Ei vaan. Semisti sama vaiva. Mutta kitarat eivät tunnu olevan ongelma, vaan se että valtaosalle niistä on kova laukku. Tämä taisi tulla yllätyksenä sillä omassa asunnossani ne olivat poissa silmistä kasassa vaatehuoneen perällä ja itse kitarat siistissä rivissä telineissä. Nykyisessä asunnossa ei moista luksusta ole ja vaikka olisikin niin tuskin siellä kitaralaukkuja säilytettäisiin... :D No, nythän noita on sitte sängyn alla, sohvan alla, toisen sohvan takana ja kasa miesluolan nurkassa kun ei enää muuallekaan mahdu ja aina kun laukku jää johonkin näkösälle niin alkaa narina.

18is9: Kuulostaa tutulta. Yhdellä tai kahdella pärjäisi, tiukkaa tekee että saa pidettyä lapaluvun alle kymmenessä. Nykyään on vielä sekin kun soittaa Helixillä niin aika paljon pystyy säätämään esim boostereilla je pre-eq:lla sisäänmenosignaalia mikä vähentää ennestään eri kitaroiden tarvetta.
 
Mulle tuli Helix, niin vahvistimien tarve väheni viime vuonna nollaan. Silti olen hommannut kaks uutta!

Hynkel: Mulle tuli Helix, niin vahvistimien tarve väheni viime vuonna nollaan. Silti olen hommannut kaks uutta!
 
No just tämä :D

Makelele: Kyllä itsellä on huomattavissa hieman samaa - tosin minulla on "vain" 5 kitaraa (+basso).
 
Kuitenkin ainoa kategoria jossa on päällekkäisyyttä on superstratot - eli näistä nyt periaatteessa voisi myydä toisen. Ongelmana vaan että toinen näistä on ensimmäinen omilla rahoilla ostettu kitara, jolla on tunnearvoa jota ei oikein voi rahassa mitata. Toisaalta RG760 on uskomattoman hyvä kitara, ehkä paras mikä on ikinä ollut tuossa telineessä eli ei sitäkään nyt oikein voi laittaa kiertoon.
 
Vähän sama tilanne. Rakensin itselleni säilytyskaapin kitaroille, kun en halunnut laittaa seinälle, koska UV ja pöly. Lupasin vaimolle että enempää ei tuu mitä kaappiin mahtuu (7). Nyt RG760 on joutunut ulkoruokintaan ja majailee ympäri työhuonetta lattiatelineessä. Sit ois vielä basso ja akkari. RG:tä ei raaski myydäkään, kun se on kovia kokenut, torilta joskus 20v sitten ostettu 3 potikkaiseks EMG mikeille modattu Jewel Blue RG. Veljen omistuksessa kertaalleen (päin helvettiä) paukulla maalattu jonka hioin orkkismaaliin helvetinmoisella vaivalla(maalattiin päälle). Siitä sais ehkä 300€ vaikka on ihan timanttisessa soittokunnossa mutta näyttää hyvältä vaan kaukaa. Ja onhan siinä tarinoita suvun epäonnistuneista rock-unelmista isommilla summilla kun tuo. Pitää varmaan rakentaa isompi kaappi. :D

Myyjä, joka ei halua luopua mistään, on keräilijä ;)

Pedaaleissa vähän sama tilanne. Vaikka en olis kymmeneen vuoteen soittanut, ni ei raaski myydä koska tietää että lähtee niin hienot soundit (jos joskus vaikka tarvis)..
5 ehkä 6 saanu myytyä parin vuoden aikana kun vähän oon yrittänyt järkeistää. Mutta sitten käy just niin että poistan ilmoituksia (kerran poistin tarjouksen jälkeen että enpäs raaski myydäkään..) ja kuitenkin ostan myytyjen tilalle jotain uutta..

Minä ratkaisin ongelman luopumalla ostamisesta. Sitten pikkuhiljaa tunteet alkoivat tasaantua niin, että löytyi ne välineet joista saattoi luopua että pääsi tasapainoon. Minulla on maksimimäärät laitteita jotka pystyn sietämään ilman ahdistusta. Sähkökitaroita on kolme ja sen voi sietää, akkareita on yksi ja bassoja yksi. Vahvistimia on kaksi, sen voi kestää mutta kolmea ei sitten millään olen pari kertaa yrittänyt, mutta se kolmas on aina liikaa. Tosin nyt kun molemmat vahvistimet on kotona, on alkanut miettiä olisiko toinen niistä liikaa, mutta ei niistä vielä pysty kyllä luopumaan.
 
Elikkäs vastauksena kysymykseen, kyllä ymmärrän ja samaistun ja ihan kuule tässä samojen tunteiden kanssa painitaan vielä vuosikymmenten päästä :-D

mike tapping: Hamstraamiseltahan tuo äkkiseltään kuulostaa. Ihan kelpo ohje on esim se, että jos et vuoteen ole koskenutkaan johonkin soittimeen/laitteeseen niin se on silloin turha ja sen voi myydä.
 
Mulla menee jotenkin niin, että on kaksi vahvistinta, joita en myy ja sitten on kolmas, joka vaihtuilee. Kitaroita en myy lainkaan edes ostaessani uuden. Niiden kanssa menee kausia, että innostuu soittamaan vain yhdellä siten, että muut jää kaappiin pariksikin vuodeksi. Sitten se voi vaihtua eikä kaduta yhtään, että ei myynyt pois niitä vähemmällä huomiolla olleita.

Itsellä kaikki kitarat ja vahvistimet todella tarpeellisia, kunhan tulee se hetki jossa juuri jotkin yhdistelmät sopivat tunnelmaan. Valitettavan harvoin tulee kyllä joitain kamoja käytettyä, mutta en raaski luopua erinäisistä tunnepitoisista syistä. Kitaroita ja bassoja +10 ja vahvistimia 5. Ja kaikki pedaalit ja studiovermeet päälle.
 
Vaimo kannustaa myymään, mutta todennut että myynnin ainut syy on että olen ostanut jo jotain tilalle ja yritän sitä rahoittaa myynnillä.

horseface: Mulla menee jotenkin niin, että on kaksi vahvistinta, joita en myy ja sitten on kolmas, joka vaihtuilee. Kitaroita en myy lainkaan edes ostaessani uuden. Niiden kanssa menee kausia, että innostuu soittamaan vain yhdellä siten, että muut jää kaappiin pariksikin vuodeksi. Sitten se voi vaihtua eikä kaduta yhtään, että ei myynyt pois niitä vähemmällä huomiolla olleita.
 
Katsoo nuita siun kamoja, niin en minäkään luopuisi. Huhhuh!

mike tapping: Hamstraamiseltahan tuo äkkiseltään kuulostaa. Ihan kelpo ohje on esim se, että jos et vuoteen ole koskenutkaan johonkin soittimeen/laitteeseen niin se on silloin turha ja sen voi myydä.
 
Olen itse yrittänyt soveltaa tätä. Vuosikausiin ei tullut ostettua oikeastaan muuta kuin kieliä kunnes lankesin taas kaasuttelemaan. Nyt on sitten taas kitaroita useampi ja vahvistin/kaappipinokin miestä korkeampi. Efektiosastolla olen onneksi tyytynyt multiefekteihin niin ei ole pedaalikokoelmaa riesana.
 
Mulla ei tällä hetkellä ole oikeastaan yhtään huonoa laitetta joka tekisi mieli myydä pois tai tarvetta edes rahalle jonka niistä saisi. Olen luovuttanut kokoelman karsimisen suhteen ja päättänyt vain nauttia sen omistamisesta ja käytöstä. Tilankäyttö tuolla ei vielä ole kuitenkaan kovin kohtuuton ja ne laukutkin on saanut jemmattua ullakolle pois silmistä.

Itse kuulun aivan täysin päinvastaiseen joukkoon. Jos laite ei ole aivan aktiivisimmassa käytössä, niin haluan siitä heti eroon. Ärsyttää pitää laitteita tyhjänpanttina. Ne on _vain_ tavaroita. Tämä koskee myös ns. pitopelejä.
 
Mulla on käytännössä yksi soundi millä tykkään soittaa ja oli kyseessä mikä kitara tai vahvari tahansa niin yritän hakea sen saman soundin. Se ehkä helpottaa tätä mun asiaa.
 
No, vastaavasti kieliä on varastossa aina vähintään parin vuoden ajaksi ja putkia on nyt varastossa myös käytännössä vähintään kymmeniksi vuosiksi, vaikka menisivät välillä rikkikin.

Kuulostaa niin tutulta. Viime talvena päädyttiin muuttamaan emännän kanssa Tampereen keskustan liepeiltä 15 kilometrin päähän Ylöjärven keskustaan, että saatiin yksi huone ja 30 neliömetriä lisää ja mulle oma mancave, jossa sain kaikki 30+ kitaraa helposti käsille ja esille. Kaksio alkoi ahditaan näin korona-aikana ja kun about samaan hintaan löytyi hyvä isompi kämppä vähän kauempaa niin muuttopäätös syntyi ja toteutui kahdessa viikossa. Niistä tosin noin kolmeen olen tainnut koskea nyt viiden kuukauden aikana. Tosin kalleimmasta kitarasta piti luopua, että sai takuuvuokrarahat nopeasti kasaan ja yhden Squierin myin kun joku juuri sitä mallia halusi täällä torilla ostaa, mutta tillalle on kyllä sitten ostettu viis kuus (kuka näitä oikeasti laskee) satasen halpiskitaraa. Oon aina sanonut, että kun ostaminen on niin paljon helpompaa kuin myyminen, niin tavaraa tuppaa kertymään nurkkiin pikku hiljaa melkoisia määriä.

mike tapping: Hamstraamiseltahan tuo äkkiseltään kuulostaa. Ihan kelpo ohje on esim se, että jos et vuoteen ole koskenutkaan johonkin soittimeen/laitteeseen niin se on silloin turha ja sen voi myydä.
 
Mulla toi raja on 20 vuotta. Ja mitä hittoo mä tekisin niillä rahoilla, mitä myymisestä saisi? Tulis vaan tuhlattua johonkin täysin turhanpäiväiseen, millä ei sit tekis sitäkään vähää.