Kitarat: soittaminen ›

Zibaldone: + Harjoittele 50% tempoon ja lisää vähitellen tempoa (120BpM) 60, 65, 70, 75, 80...
 
Muuten hyvä kirjoitus, mutta tätä en ainakaan omien kokemusten perusteella voi allekirjoittaa.
 
On hyvä treenata hitaasti, mutta tuo tempon kasvattaminen on yleensä johtanut vain siihen, että jossain 70% kohdalla tms. kehitys tyssää täysin, vaikka kuinka monta sataa tuntia sitä koettaisi vänkätä.
 
Se mitä kirjoituksesta jäi puuttumaan, on että käden pitäisi olla täysin rento. Jos joudut jännittämään kättä, nopeasti soittaminen ei onnistu. Opettele siis pitämään sormet, ranne, kämmen, käsivarsi yms. täysin jännitysvapaana ja asettelemaan näpit tällä tavoin oikeille paikoilleen. Nopeudella ei ole väliä, eli treenaa hitaasti.
 
Mutta huomioi, että liikkeen pitää olla samanlainen kuin jos soittaisit sen nopeasti. Eli jos vaikka nopeasti soitettuna jossain lickissä sormet liikkuvat vähän kuin yhtenä pakettina, niin älä silloin treenaa niitä hitaasti vaikkapa nostelemalla sormia yksi kerrallaan.
 
Jos opit jonkin jutun hitaasti niin että sinun ei tarvi jännittää sitä ollenkaan, niin sitten voit soittaa sen niin nopeaa kuin tarvii.

Harvoin tulee itsellä seinä vastaan enää. Kaikki rumpalit etuilevat keikalla, joten treenaan 130% varman päälle.
 
Muusikko neljännessä sukupolvessa, geenit ja ympäristö puolella.
 
Jep, rentous tärkeää jos puhutaan esityskunnosta.
 
Treeni on epämukavaa jos haetaaan soittoon äärinopeutta.
Tätä epämukavaa treeniä teen vain silloin, kun on omaa aikaa
ja keskittymisrauhaa.
 
Koneestahan voi kuunnella astetta itselleen mahdottomampaa tilppaa,
jotta mieli tottuu etukäteen käsittelemään sen, mihin pyritään.

Ianuarius: Muuten hyvä kirjoitus, mutta tätä en ainakaan omien kokemusten perusteella voi allekirjoittaa.
 
On hyvä treenata hitaasti, mutta tuo tempon kasvattaminen on yleensä johtanut vain siihen, että jossain 70% kohdalla tms. kehitys tyssää täysin, vaikka kuinka monta sataa tuntia sitä koettaisi vänkätä.
 
Se mitä kirjoituksesta jäi puuttumaan, on että käden pitäisi olla täysin rento. Jos joudut jännittämään kättä, nopeasti soittaminen ei onnistu. Opettele siis pitämään sormet, ranne, kämmen, käsivarsi yms. täysin jännitysvapaana ja asettelemaan näpit tällä tavoin oikeille paikoilleen. Nopeudella ei ole väliä, eli treenaa hitaasti.
 
Mutta huomioi, että liikkeen pitää olla samanlainen kuin jos soittaisit sen nopeasti. Eli jos vaikka nopeasti soitettuna jossain lickissä sormet liikkuvat vähän kuin yhtenä pakettina, niin älä silloin treenaa niitä hitaasti vaikkapa nostelemalla sormia yksi kerrallaan.
 
Jos opit jonkin jutun hitaasti niin että sinun ei tarvi jännittää sitä ollenkaan, niin sitten voit soittaa sen niin nopeaa kuin tarvii.
 
Sama pätee plektrakäteen. Plektrakäden tekniikka voi olla monilla erilainen hitaasti soittaessa kuin nopeasti soittaessa, joka voi aiheuttaa kynnyksen nostaa soittonopeutta.

Kampela77: Sama pätee plektrakäteen. Plektrakäden tekniikka voi olla monilla erilainen hitaasti soittaessa kuin nopeasti soittaessa, joka voi aiheuttaa kynnyksen nostaa soittonopeutta.
 
Joo siinä tulee helposti tekniikan vaihdon paikka jossain kohtia jos lähtee hitaasta nostamaan tempoa ja kenties on ihan hyvä harjoitella "kävelyä juoksutekniikalla" (ontuva vertaus? heh). Selvennöksenä kuitenkin, että se ei tietenkään tarkoita sitä, että hitaasti soittaessa tekniikan tulisi aina tai edes yleensä olla välttämättä samanlainen (mainitsen vaan siksi kun sellastakin näkemystä välillä kuulee). Se on sit enempi makuasia imho.

Arkka: Joo siinä tulee helposti tekniikan vaihdon paikka jossain kohtia jos lähtee hitaasta nostamaan tempoa ja kenties on ihan hyvä harjoitella "kävelyä juoksutekniikalla" (ontuva vertaus? heh). Selvennöksenä kuitenkin, että se ei tietenkään tarkoita sitä, että hitaasti soittaessa tekniikan tulisi aina tai edes yleensä olla välttämättä samanlainen (mainitsen vaan siksi kun sellastakin näkemystä välillä kuulee). Se on sit enempi makuasia imho.
 
Juu, tarkoitinkin juuri niin päin, että jos pysyttelee samassa plektratekniikassa millä tällä hetkellä pystyy soittamaan jonkinlaisella vauhdilla, niin se tekniikka ei välttämättä sovellu enää nopeampaan soittamiseen. Hitaammin soittaessa voi muuten olla kyllä käyttää eri tekniikkaa tai tekniikoita.
 
Aluksi voi kokeilla vaikka hioa vauhtia yhdellä kielellä ja yhtä nuottia soittaen niin, että käsi on rentona ja soittaa mahdollisimman nopeasti, puhtaasti ja rennosti, jonka jälkeen lähtee hidastamaan siitä vauhtia pitäen edelleen sama tekniikka. Sen jälkeen voi alkaa sitten soittamaan vaikka ensin yhdeltä kieleltä muutamaa nuottia ja hiomaan hommaa siitä eteenpäin.

Kampela77: Sama pätee plektrakäteen. Plektrakäden tekniikka voi olla monilla erilainen hitaasti soittaessa kuin nopeasti soittaessa, joka voi aiheuttaa kynnyksen nostaa soittonopeutta.
 
Tämä!
 
Suurin ero mitä olen ite huomannu on että nopeasti soitettaessa plektra harvoin kääntyy juuri ollenkaan, eli se pikemminkin pysyy koko ajan kohtisuorassa kieliin nähden. Hitaasti treenatessa taas kääntämistä voi olla todella paljonkin kun käsivarsi pyörii liikkeen mukana.
 
Ei tietysti ainoa ero, mutta perussoitossa tuo on tuntunut olevan suurin kynnys jonkin jutun naulaamiseen.

Jucciz: Tää on huomionarvoinen seikka: monet kuuluisat blueskitaristit (ja muutkin instrumentalistit) ovat erinomaisia laulajia. Tokihan ilmaisuvoimaisen laulun ja soiton välillä on vahva yhteys, ne molemmat kumpuavat ihan samasta paikasta.
 
Ok. Kyllä mä oon joutunu laulamiseen liittyvän kehonhallinnan ja tekniikan treenaan ihan erikseen. Toki varmaan kitaraa soittaessa on harmoniakorva ja yleinen musikaalisuus kehittyneet, mutta ei se varsinaisessa instrumentinhallinnassa auta laulaessa paskaakaan. Mutta... mulla varmaan ei oo sitä "ihan samaa paikkaa" mistä ne maagisesti kumpuavat.

Juzpe: Ok. Kyllä mä oon joutunu laulamiseen liittyvän kehonhallinnan ja tekniikan treenaan ihan erikseen.
 
Ilmaisunvoimasta taisi olla kyse. Eri asia.
Vahva ilmaisunvoima auttaa teknistäkin oivaltamista.

KaRa: Ilmaisunvoimasta taisi olla kyse. Eri asia.
Vahva ilmaisunvoima auttaa teknistäkin oivaltamista.
 
Aika selkeesti Jucciz minusta sanoo "Ovat erinomaisia laulajia"
 
Ja minusta "erinomainen laulaja" sisältää muutakin kuin ilmaisuvoiman. Ihan sama juttu kuin "erinomainen kitaristi" sisältää muutakin osaamista kuin ilmaisuvoiman. Vaikka nyt alkuun sen instrumentin teknisen/ motorisen hallinnan melko kovalla tasolla.

Juzpe: Aika selkeesti Jucciz minusta sanoo "Ovat erinomaisia laulajia"
 
Ja minusta "erinomainen laulaja" sisältää muutakin kuin ilmaisuvoiman. Ihan sama juttu kuin "erinomainen kitaristi" sisältää muutakin osaamista kuin ilmaisuvoiman. Vaikka nyt alkuun sen instrumentin teknisen/ motorisen hallinnan melko kovalla tasolla.
 
Siks puhe olikin erityisesti bluessista, koska siinä korostuu se että on hyvä ilmaisuvoima. Esim bb king. Jos hänellä ei olisi ollut niin vahvaa ilmaisuvoimaa, ei hän olisi ollut teknisestikään kummoisen oloinen. Loistava tekniikka puhtaasti teknisestä näkökulmastakin edellyttää ilmaisuvoimaa, se on niinku se suola.
E: Sitten on vähäsen eri asia, miten haluaa asiaa katsoa, mutta mielestäni voi olla erinomainen kitaristi, jos ei vielä ole hurjaa tekniikkaa, mutta hyvä imaisunvoima. Se kantaa ja nopeuttaa oppimista.

Tuosta ilmaisuvoimasta, itse en ole kummoinen laulaja, mutta monesti kun tulee tehtyä biisejä, niin mielummin kuin räpellän olemattomilla improvisointitaidoillani jotain soitinta, niin mielummin vain laulaa lurautan jotain nauhalle ja taputan vaikka tahtia reiteen samalla. Olen havainnut, että tällä tavoin sieltä tulee se idea jotenkin puhtaammin ulos, kun ei tarvitse keskittyä tekniseen suorittamiseen. Onhan ne yksinään ihan hölmön kuuloisia, mutta sitten voi sen liirumlaarumlauluraidan tulkita jollain toisella soittimella jälkikäteen. Monesti saa mainiota jälkeä aikaan kun siinä on useampi soitin tukemassa sitä ajatusta omissa rooleissaan.

Opettele teknisesti haastavempia biisejä pienin askelin. Fraasi kerrallaan. Näin vältät turhautumisen. Windows Media Playerillä, Audacityllä, youtubella ja monella muulla ohjelmalla voit myös hidastaa biisejä mikä helpottaa harjoittelua. Kun osaat teknisesti haastavempaa materiaalia niin pystyt luonnostaan kehittämään haastavempia lead-kitarointeja

Aihetta sivuten:
 
Mitäs päteviä Youtube-opetuskanavia tänä päivänä löytyy tällaisessa kitarasankarikontekstissa? Nyt on jotenkin sellainen houre päällä, että voisi olla kiinnostusta moiseen.
 
Haulla löytyy kaikenlaista, mutta ikävä kyllä eniten osumia monesti tuottavat aneemiset kromaattiset 1234-sahaukset vailla minkäänlaista musikaalisuutta. Esimerkiksi Jens Larssenilla on loistava jazzoppituntien aarreaitta (tullut jopa ostettua muutama pikku oppitunti miehen sivuilta), Rick Beaton teoriapläjäykset kaikki tietävätkin, Troy Gradylla on kiehtovaa analyysia plektrakäden mekaniikasta jne. Löytyykö tukkahevikisuttelun puolelta samanlaista laatua?

Jaketsu:
Mitäs päteviä Youtube-opetuskanavia tänä päivänä löytyy tällaisessa kitarasankarikontekstissa?
 
Ainakin Bernth ja Ben Eller ovat mielestäni erittäin laadukkaita.

Stitch Guitar Method on huippu blueskanava.