Rock, pop, alternative ›

ttpp44: Vaikuttiko tämä sitten musiikin laatuun jotenkin? Enpä jaksa uskoa. Aikamoista romantisointia lähinnä tuo jos siis katsotaan nimenomaan sen lopputuloksen kannalta. Ilmiönä varmasti ihan totta.
 
Omassa tapauksessani ainakin vaikuttaa lopputulokseen - mitä kauemmaksi olen kulkenut kellaribändimeiningeistä, sen lussummaksi musa on muuttunut ja tekemiseen tullut liikaa paineita suhteessa hauskanpitoon. Onneksi on tullut koronavuoden aikana palattua ihan teinibändimeininkeihin. Jotkut ovat yksinäisiä susia, itse en. Itsetuntokin on paljon korkeammalla ammatillisesti, kun on yhteen hiileen puhaltava jengi, eikä pienistä leivänpaloista nokittelua.

Tuo kaikki mitä sanotte, on siis ilmiönä aivan varmasti täysin totta ja uskon siihen itsekin, että laajemmassa kuvassa iso osa musiikin soittamisesta on nimenomaan sosiaalista toimintaa. Mutta edelleenkään en usko siihen, että voisi jollain objektiivisella tavalla väittää, että lopputuloksesta tulee jotenkin parempaa jos sitä työstetään treeniksellä porukalla kaljoitellen vs. joku tekee sitä itse makuuhuoneessa. Kukaan ei pysty sanomaan sokkokuuntelulla onko biisi kummanlaisen prosessin tuotos. Maailma on täynnä loistavista loistavampia ja aivan rapasurkeita biisejä molemmilla tavoilla tehtyinä.
 
Onhan näitä melkoisen suvereeneja ja jopa diktaattorimaisia biisintekijöitä ihan kaikenlaisen musiikin saralla ja erittäin hyvällä menestyksellä.
 
Mainittakoon vielä se, että toisin kuin moni kuvittelee, ei nykypäivänä moni eturivin bändi edes tee enää biisejä aidosti kimpassa. Bändin jäsenet asuvat ympäri maailmaa, lähettelevät toisilleen tiedostoja ja nauhoittelevat kukin omia osioitaan omissa kotistudioissaan jne. Että vaikka faneille halutaan antaa kuva siitä, että hommaa tehdään edelleen samalla romanttisella kaljaa kellarissa -meiningillä, niin totuus on hyvin kaukana siitä aika isolla osalla maailmanluokan bändeistä. Bändin jäsenet ovat sopimuksellisessa työsuhteessa ja hommaa tehdään ihan virkamiesmeiningillä. Ei siis tietenkään aina, mutta monesti.

Pakko sanoa, että mikään ei ole muuttunut iän myötä. Kiksit bändissä skulaamisesta tulee yhä treenaamisesta nokikkain treenikämpällä. Häröily ja vuorovaikutus avainsanoina. Totta on, että biisien tekeminen vaatii yhtälailla rauhaa ja keskittymistä himassa, ja sitten treenikämpällä se lihallistuu, mutta kyllä se muna bändiin tulee vain ja ainoastaan yhteensoiton hitsautuessa kohdalleen. Keikat on sitten homma erikseen kaiken päälle.

ttpp44: Tuo kaikki mitä sanotte, on siis ilmiönä aivan varmasti täysin totta ja uskon siihen itsekin, että laajemmassa kuvassa iso osa musiikin soittamisesta on nimenomaan sosiaalista toimintaa. Mutta edelleenkään en usko siihen, että voisi jollain objektiivisella tavalla väittää, että lopputuloksesta tulee jotenkin parempaa jos sitä työstetään treeniksellä porukalla kaljoitellen vs. joku tekee sitä itse makuuhuoneessa. Kukaan ei pysty sanomaan sokkokuuntelulla onko biisi kummanlaisen prosessin tuotos. Maailma on täynnä loistavista loistavampia ja aivan rapasurkeita biisejä molemmilla tavoilla tehtyinä.
 
Onhan näitä melkoisen suvereeneja ja jopa diktaattorimaisia biisintekijöitä ihan kaikenlaisen musiikin saralla ja erittäin hyvällä menestyksellä.
 
Mainittakoon vielä se, että toisin kuin moni kuvittelee, ei nykypäivänä moni eturivin bändi edes tee enää biisejä aidosti kimpassa. Bändin jäsenet asuvat ympäri maailmaa, lähettelevät toisilleen tiedostoja ja nauhoittelevat kukin omia osioitaan omissa kotistudioissaan jne. Että vaikka faneille halutaan antaa kuva siitä, että hommaa tehdään edelleen samalla romanttisella kaljaa kellarissa -meiningillä, niin totuus on hyvin kaukana siitä aika isolla osalla maailmanluokan bändeistä. Bändin jäsenet ovat sopimuksellisessa työsuhteessa ja hommaa tehdään ihan virkamiesmeiningillä. Ei siis tietenkään aina, mutta monesti.
 
Tämä on täysin totta, en todellakaan väitä vastaan. Toki sooloartisteillakin on usein tiiviitä bändikavereita ja monesti luottotuottajakin on osa sitä jengiä mikä ennen miellettiin bändiksi, vaikkei ole kuvissa tai lavalla. Olisi ankeata itselleni ainakin ajatuksenkaan tasolla menestyä, ja olla jakamatta sitä kenenkään muun saman matkan tehneen kanssa. Levy-yhtiöitäkin ja muuta koneistoa vastaan vääntämiseen tarvitaan oma jengi ja suosittelijat.

Mutta edelleenkään en usko siihen, että voisi jollain objektiivisella tavalla väittää, että lopputuloksesta tulee jotenkin parempaa jos sitä työstetään treeniksellä porukalla kaljoitellen vs. joku tekee sitä itse makuuhuoneessa. Kukaan ei pysty sanomaan sokkokuuntelulla onko biisi kummanlaisen prosessin tuotos. Maailma on täynnä loistavista loistavampia ja aivan rapasurkeita biisejä molemmilla tavoilla tehtyinä.
 
Onhan näitä melkoisen suvereeneja ja jopa diktaattorimaisia biisintekijöitä ihan kaikenlaisen musiikin saralla ja erittäin hyvällä menestyksellä.
 
Mainittakoon vielä se, että toisin kuin moni kuvittelee, ei nykypäivänä moni eturivin bändi edes tee enää biisejä aidosti kimpassa
 
On toki aivan totta että hyviä ja huonoja biisejä syntyy -oli tekotapa yhdessä tai erikseen ja kuulijan on usein mahdotonta lopputuloksesta tietää miten joku biisi on toteutettu. MUTTA uskallan kuitenkin väittää että vaikka usean artistin tai bändin krediiteissä on vain yhden tai kahden biisintekijän nimi, on biisintekoprosessissa ekasta demosta valmiiseen useamman tekijän kädenjälki kuultavissa ja sillä ei itseasiassa ole välttämättä väliä tehdäänkö homma naamakkain treeniksellä vai etänä.
Itse kun olen biisejä tehnyt ja tuottanut levyjä on äärimmäisen harvinaista että säveltäjän oma visio toteutuisi täysin muuttumattomana. Kun on ollut mahdollisuus työskennellä muutamankin (suomen mittapuussa) huipputuottajan kanssa ja soittaa parissa suht kovatasoisessa bändissä, on koko työryhmän osuus lopputuloksessa ollut aina todella merkittävä. On toki useita multi-instrumentalisteja jotka voi tehdä kaiken itse ja joillakin löytyy jopa siihen tarpeeksi näkemystä, mutta itse en ole sellainen. On lukemattomia esimerkkejä rock/pop -biiseistä joiden säv.san. -sisältö on loppujen lopuksi hyvinkin heppoista mutta tietyn bändin esittämänä ja kunkin jäsenen tunnistettavan panoksen myötä lopputulos on paljon enemmän kuin osiensa summa.
Tokihan on myös biisejä jotka toimii vaikka ne esittäisi -ihan sama kuka ja miten, mutta sellaisia syntyy vain muutamia vuosikymmenessä.
Mielestäni konkreettinen esimerkki on vaikkapa Ismo Alanko. Biisit on ollut soolouran alusta lähtien tietynlaista takuuvarmaa Ismo-osaamista, mutta todellista vaihtelua on tuonut levyillä vaihtuvat bändit ja tuottajat.

volvo240: Oma kokemus eri biisintekosessioista on että jos biisinkirjoittaja on vääntänyt täyden sovituksen instrumentaatioineen aikaa ja vaivaa nähden, on huomattavasti vaikeampi luopua niistä idiksistä kuin siten, että lähdetään yhdessä työstämään mahd.vähistä aineksista, eli melodia, perussoinnut ja teksti tai demo-sellainen.
 
Jep, ja bändin on usein myös vaikeampi omaksua ja toteuttaa jotain millintarkkaa visiota. Saattaa olla, ettei joku jäsen ihan yksinkertaisesti osaa soittaa juuri niin kuin haluaisit. Se ei välttämättä tarkoita että hän olisi huono soittaja, hänellä on vain erilainen time, jne. Yrität vääntää rautalangasta, että näin, näin...eikä mee kajuuttaan. Siihen tilanteeseen ei kannata ajautua, vaan antaa bändin ilmaista näkemyksensä ja lähteä siihen mukaan. Muuten tilanne ja lopulta kemiatkin menevät aivan lukkoon, kun The Nero paheksuu soittotaidotonta seuraansa.
 
Me ei muuten juotu kaljaa:) Itse aloitin juomisen vasta aktiivisen soittajaurani jälkeen. Soolokitaristi otti joskus keppanan, siinä se, ja sekin ainoastaan yhdessä bändissä. Aktiivisimmassa bändissä missä soitin ei otettu treeneissä ollenkaan, vaikka muuten oltiin ns. boheemeja retkuja. Juu, ammattimaisemmaksihan touhut ovat nykyään menneet. Oma aktiiviaika oli 1990-2005.

Tuottajan roolikin on hyvin liukuva käsite. Välillä sellaista ei edes tarvita, kun bändillä on riittävän yksimielinen oma visio ja biisit ovat jo hioutuneet valmiiksi treeneissä ja keikoilla. Silloin saattaa riittää hyväkorvainen/hermoinen äänittäjä, joka tuottaa/äänittää/mixaa lennosta bändin kanssa ja antaa ideoita tarpeen tullen. Bändinkin on hyvä olla kykeneväinen muutoksiin ja improvisointiin.
 
Joskus tuottaja voi olla myös Fiilistä ylläpitävä hahmo, esim. saada siitä vähän härömmästä ja impulsiivisemmasta yksilöstä paras ja luovin lopputulos ulos. Muistutan, että on myös vähemmän "ammattitaitoisesti" levyjään kutovia artisteja, jotka ovat parhaimmillaan legendaarisia. Tietysti valmiiksi tuotteistettu musa on aivan eri asia.

Kyllä vaan. Monestihan bändeissä on nim.omaan yksi leaderi jonka vision mukaan mennään. Se onkin useasti bändin sisällä varsin mutkikas kuvio kun määritellään työnjakoa. Ihmisistähän kun on kyse niin on niitä jotka sopeutuvat helposti vain peesaamaan ja eivät kaipaakkaan sen suurempaa roolia, mutta sitten on taas niitä joilla on hyvinkin vahvat ja periksiantamattomat näkemykset asioista ja silloin homma menee helposti räiskähteleväksi. Uskoisin että yleisin syy bändien hajoamiseen on juurikin se.
Monesti esim. tuottaja on se joka sitten toimii ulkopuolisena erotuomarina ja saa hommat pysymään jotakuinkin kasassa.

volvo240: Kyllä vaan. Monestihan bändeissä on nim.omaan yksi leaderi jonka vision mukaan mennään. Se onkin useasti bändin sisällä varsin mutkikas kuvio kun määritellään työnjakoa. Ihmisistähän kun on kyse niin on niitä jotka sopeutuvat helposti vain peesaamaan ja eivät kaipaakkaan sen suurempaa roolia, mutta sitten on taas niitä joilla on hyvinkin vahvat ja periksiantamattomat näkemykset asioista ja silloin homma menee helposti räiskähteleväksi. Uskoisin että yleisin syy bändien hajoamiseen on juurikin se.
Monesti esim. tuottaja on se joka sitten toimii ulkopuolisena erotuomarina ja saa hommat pysymään jotakuinkin kasassa.
 
ja sitten myös kun vähän nostetta tullut niin sitten mukaan astuu musiikilliset erimielisyydet eli Tekijänoikeudet!!. jos bändissä yksi liideri säveltää kaikki niin tämä tarkoittaa että hän voi nukkua puoleen päivään tekijänoikeustuloilla ja muut bändin jäsenet jotka elävät keikoista(keikkatulo) saaduilla rahoilla niin nuolevat näppejään kun keikat loppuvat tai tauko tulee. jos siis bändi on heidän ainoa projekti ja tekevät täyspäiväisesti ainoastaan sitä. niin ei ihme että riidellään että kuka sävelsi mitä tähän ja riffi on minun ja jne jne. Tekijänoikeudet......jaiks

Silloin kun sitä liideriä ei ole ihan niin selkeästi, on yksi tapa sitouttaa kaikki antamaan kaikkensa peliin tehdä tasajako teostoilmoituksiin. Sillä torpataan se minä, minä, minä ilmiö biisejä tehtäessä, kun se fyrkka on kuitenkin useimmiten mielikuvitusta.