Kitarat: kitarakamat ›

Kitara -> Kemper -> Behringer X-Air XR18 (ajaa mulla interfacen virkaa) -> Yamaha DXR10 tai Equator D5 (tai molemmat) riippuen siitä mitä viitsii napsauttaa päälle.
 
Ihanan simppeliä mutta omaan korvaan erittäin hyväsoundista. Treeneissä/keikalla samat kamat ilman Behkua välissä.

Kitara-->Pedaalit-->Luurit. Kotona spedulaudassa viimisenä speduna on Strymon Iridium tuottamassa mallinnosta.

Mä olen jonkun viikon veivannut enimmäkseen tolla Bossin Watza Airilla ja mitä enemmän sillä olen soittanut niin sen enemmän olen oppinut pitämään niistä ja niistä saa kyllä veivattua todella monipuolista meininkiä ja kun niihin voi yhdistää halutessaan myös ulkopuolisia laitteita siis pedaalia sun muuta luuppimasiinaa, niin paljon niitä tulee käyteltyä.
 
Tänään taas pitkästä aikaa pistin mesan tulille ja soitin oikealla vahvistimella oikean kaapin läpi oikeassa huoneessa, niin onhan tuo oikeasti ihan helvetin paljon parempi ei siitä mihinkään pääse. Mutta waza air on silti erinomainen treenikaveri ja inspiroiva systeemi en kadu.

Hiwatt Custom 20 + Hiwatt 2x12, läjä pedaaleja, analogiaa, ei kuulokkeita, ei tietokoneita, ei mallintavia, Duesenberg/Fender. Äänitykset muualla.

Sähkökitara. Ilman vahvistusta tai mitään. Soittopaikkana esim. kylpyhuone ettei muksu herää.
 
Oispa tilaa. Oispa rahaa. Oispa aikaa.

Telecaster --> Tech 21 RK V2 Flyrig --> Kuulokkeet (koska Flyrigissä kuulokeulostulo).
Saundi ihan yllättävän ok Flyrigin SansAmpin avulla. Särömaailma oikein pätevä. Joskus kitaran ja Flyrigin välissä (vähän epäortodoksisessa paikassa Flyrigin kuulokeulostulon takia) tremolo.
 
Sitten tämän lisänä on pieni Harley Benton kombo, jossa myös rytmikone. Saundi kökkö, mutta kyllä sillä kotona saa hellasäröt aikaiseksi.
 
Himotuksen kohteena olisi joku kunnon kombo, kuten Orange 15 Rocker tai vaikka Fender Tonemaster, jossa on tehonsäätö alle 1W. Myös Yamahan THR -sarja kiinnostaa, mutta ehkä kunnon kombo kuitenkin ensisijaisesti.
 
Ainiin, ja satunnaisesti reissulla mukana NUX Mighty Plug, joka on osoittautunut kivaksi ja monipuoliseksi soittokaveriksi.

Tässä ketjussa keskusteltiin tietsikan ja plugarien ja mallintavien latensseista. Sellainen huomio (kun juuri itse piruuttani testasin eilen illalla oman kotistudiosetupin latenssin), että eipä kannata paljon luottaa siihen mitä joku DAW näyttää ruudulla latenssiksi. Oikea latenssi on paljon enemmän. Sen saa testattua esimerkiksi tietokonesetupissa laittamalla audiointerfacen lähdöstä (kaiutin/kuulokelähtö) piuhan yhteen inputeista ja äänittämällä jonkun terävän impulssin vaikka kitaralla siten, että äänittää yhtä aikaa suoraa tuloa ja sitä toista tuloa johon on kierrätetty ulostulosta signaali. Tässä pitää olla sitten varovainen tasojen/asetusten kanssa, että ei laita systeemiä kiertämään niin että joku paikka kosahtaa. Esim tarkkailu pitää olla pois päältä tuolta kanavalta mihin kierrättää ulostulosta signaalin.
 
Tallennuksesta voi sitten verrata signaalin alkukohtia. Sain esim omassa setupissa pienellä sampleasetuksella Reaper DAW:n ja ML Sound labin kitaraplugarin läpi noin 6ms latenssin. Toki tällä asetuksella audio alkoi jo pätkimään satunnaisesti. Vähän löysemmällä asetuksella mittasin RTL (round trip latencyn) arvoksi noin 10ms. Itse en näin pientä kokonaislatenssia kyllä korvalla tai fiiliksellä erota ollenkaan. Eli mulla Reaper näytti tällä asetuksella noin 3ms/3ms =6ms latenssia, mutta plugarista ja muista koneen softista (Soundsource äänienhallintapalikka low latency-asetuksilla + EQ-plugarilla) toivat vielä 4ms lisää latenssia. Kokeilin myös kehnommilla asetuksilla, jolloin mitattu tulos oli pahimmillaan 20ms. Tämän jo huomasi soittotuntumassa.
 
Eli oikeasti se latenssi on jotain muuta kuin mitä nuo DAW-softat näyttävät. Nehän eivät voi tietää kaikkea mitä muuta koneella tapahtuu. Ja myöskään kaikki plugarit eivät kerro edes DAW:lle mikä on niiden PDC arvo, eli montko samplea ne lisäävät viivettä. Mittaamalla tuo siis selviää.

HraBeaver: Sähkökitara. Ilman vahvistusta tai mitään. Soittopaikkana esim. kylpyhuone ettei muksu herää.
 
Oispa tilaa. Oispa rahaa. Oispa aikaa.
 
C'mon man! Pystyt parempaan. Minäkin pystyn vaikka muksuja.

sähkökitara, zoom g5, tracktion(vst), kuulokkeet.

Järkyttävä määrä kamoja on nyt ulostuksessa, koska tilanpuute. Mm. kaikki mallintavat ja FRFR/PA:t on lähdössä. Jatkossa vedellään yhdellä pienellä Bluetonen nuppi+kaappi-yhdistelmällä, ja muutamalla skeballa. Bassolle toki vielä oma vahvistin. Pedaaleista höysteet. I'm an analog kid!

Rivarissa itsellä käytössä aika perinteinen setuppi. Mää vaan tykkään pedaaleista ja putkareista. :)
 
Enimmäkseen sähkis > One Control Silver Bee OD > Brunetti Singleman 16 1 watin tehomoodissa. Välillä siinä välissä satunnainen fuzzi (DOD Carcosa, Bearfoot Candiru), luupperi, Strymon Flint jos haluttaa isoja reverbimaailmoja.... toisinaan raahaan koko pedaalilaudan kotiin reenikseltä. Enimmäkseen kuitenkin aika simppelillä setupilla kotosalla.
 
Jos himottaa saada putkivehje rivariin/kerrostaloon ja cleani pohjasaundi riittää niin suosittelen kyllä tuota Brunetti Singleman 16 comboa / nuppia joita pyörii välillä Torillakin. Kotosalla 1 watin moodilla ottaa pedaaleita vastaan erittäin hyvin. Vahvarin omalle ruvelle tota ei kerrostalo/rivarivolalla saa, mutta erinäiset säröt ja fuzzit toimii edessä mallikkaasti - responssista tulee mieleen Fender Twin, mutta paljon pienemmällä volalla. Cleanit on siis parasta Fenderi-tyyliä, hyvä reverbi ja kohtalaisesti soundinmuokkausvaihtoehtoja, joista varsinkin bright switch auttaa säröpedaalien kanssa.
 
Brunettin edessä yleensä mulla One Control Silver Bee OD jolla saa täydennettyä matalan volan hommat varsin pätevän kuuloisella klassisella BF Fender-ruvella. Siihen hyvä fuzzi eteen niin johan lähtee - ikäänkuin pukkais fuzzia reunasäröllä olevaan isompitehoseen vahvariin, mutta paljon vähemmän möykkää.
 
Mulla on ollu kotikäytössä muitakin putkareita, esim. Swart STR tweed, joka oli sinänsä hienon kuuloinen laite ja jossa on aivan upea reverb, mutta mulla se yks tonepotikka rajoitti liikaa. Olen huomannut että itselläni toimii paremmin kotihommissa jos on kolmialueinen eq... saa matalallakin volalla säädettyä fätimmän saundin. Swarttia ois pitäny päästä luukuttaan hieman kovemmalla jolloin saundi heräsi todella eloon.
 
Brunetti Singleman 16 taipuu myös bändikäyttöön oikein hyvin ja reenisvolalla meneekin herkullisesti ruvelle blackface/tweed-tyyliin. 7 ja 16 watin tehomoodit löytyy myös, ja reverbi kun on kans, niin aika grab and go -laite jos on pikkukeikkaa.
 
On tuolla makkarin nurkassa varalla edelleen Bossin Katana joka sekin on oikein kelpo laite kotiin... mutta kun tämmönen putkikamarunkkari kun on niin piti saada jotain muuta. Plugarivahvareista on jonnin verran kokemusta, todistetusti hyviä vaihtoehtoja nekin ja käteviä äänittelyhommissa, mutta tykkään itse enempi simppelimmästä lähestymistavasta.

Siirryin bänditoiminnasta one man band meininkiin, eli kaikki tehdään kotona itse, paitsi laulu joka ei ole minun juttuni.
 
Setup:
 
3x Sähkökitaraa (Jackson JS32 HT, LTD EC-1000 ja Yamaha Pacifica 311H)
2x Boss Katana (Katana I 50w ja Katana II 100W)
1x Basso
1x sähkörumpusetti USBilla kiinni koneessa (SSD.5.5 VST).
 
Vahvistimia käytän vaan ideoiden pyörittelyyn, en treenaa enää juurikaan.
 
Koneella Cakewalk ja läjä plugareita.

Lähinnä stratolla tulee himassa ja bändin kanssa soitettua. Tele, lespaul ja reverend jostain syystä roikkuu aika käyttämättöminä seinällä. Pedaalilaudassa ibanez wh10v3 wahi, pitch black, micro amp, wampler ecstasy, be-od, prussian blue reverb, mooer eq sekä line6sen avaruuslaitokset: mm4 ja dl4.
 
Samalla laudalla mennään bändin kanssa. Himassa soittelen katanan läpi, mikä on ihan mukavan kuulonen pienen totuttelun jälkeen, mutta ennen kaikkea helppo ja huoleton.

runrunrun: Rivarissa itsellä käytössä aika perinteinen setuppi. Mää vaan tykkään pedaaleista ja putkareista. :)
 
Enimmäkseen sähkis > One Control Silver Bee OD > Brunetti Singleman 16 1 watin tehomoodissa. Välillä siinä välissä satunnainen fuzzi (DOD Carcosa, Bearfoot Candiru), luupperi, Strymon Flint jos haluttaa isoja reverbimaailmoja.... toisinaan raahaan koko pedaalilaudan kotiin reenikseltä. Enimmäkseen kuitenkin aika simppelillä setupilla kotosalla.
 
Jos himottaa saada putkivehje rivariin/kerrostaloon ja cleani pohjasaundi riittää niin suosittelen kyllä tuota Brunetti Singleman 16 comboa / nuppia joita pyörii välillä Torillakin. Kotosalla 1 watin moodilla ottaa pedaaleita vastaan erittäin hyvin. Vahvarin omalle ruvelle tota ei kerrostalo/rivarivolalla saa, mutta erinäiset säröt ja fuzzit toimii edessä mallikkaasti - responssista tulee mieleen Fender Twin, mutta paljon pienemmällä volalla. Cleanit on siis parasta Fenderi-tyyliä, hyvä reverbi ja kohtalaisesti soundinmuokkausvaihtoehtoja, joista varsinkin bright switch auttaa säröpedaalien kanssa.
 
Brunettin edessä yleensä mulla One Control Silver Bee OD jolla saa täydennettyä matalan volan hommat varsin pätevän kuuloisella klassisella BF Fender-ruvella. Siihen hyvä fuzzi eteen niin johan lähtee - ikäänkuin pukkais fuzzia reunasäröllä olevaan isompitehoseen vahvariin, mutta paljon vähemmän möykkää.
 
Mulla on ollu kotikäytössä muitakin putkareita, esim. Swart STR tweed, joka oli sinänsä hienon kuuloinen laite ja jossa on aivan upea reverb, mutta mulla se yks tonepotikka rajoitti liikaa. Olen huomannut että itselläni toimii paremmin kotihommissa jos on kolmialueinen eq... saa matalallakin volalla säädettyä fätimmän saundin. Swarttia ois pitäny päästä luukuttaan hieman kovemmalla jolloin saundi heräsi todella eloon.
 
Brunetti Singleman 16 taipuu myös bändikäyttöön oikein hyvin ja reenisvolalla meneekin herkullisesti ruvelle blackface/tweed-tyyliin. 7 ja 16 watin tehomoodit löytyy myös, ja reverbi kun on kans, niin aika grab and go -laite jos on pikkukeikkaa.

 
Komppia Brunetille Singlemanille! Mä en sillä kotona soita, mutta on kyllä todella hyvä ja laadukas Fender clean tyyppinen pohjasoundi pedaaleille. Kytkentä perustuu käsittääkseni Deluxe Reverbiin. Tehon alennusten lisäksi Mode Switch:llä voi muokata soundia Deluxe, Tweed ym. maailmoihin. Onhan se vähän hassua, että tällaista "butiikki" laatua saa torilta paikoin selkeästi halvemmalla, kuin esikuvaansa Deluxe Reverbiä. Omaan korvaan tää ei kyllä soundissa kalpene ja on monipuolisempi em. ominaisuuksilla, mutta ei oo tietty se Fender ;)

Kitara -> piuha -> vahvistin.

msalama: Kitara -> piuha -> vahvistin.
 
Tämä ^ :-). Mitä muuta ihminen tarvitsee? ja vastaan itse, ei mitään.

Simppeli systeemi:
Kitara > USB audio interface > Läppäri > Reaper.
 
Reaperissa sitten tallennettu omia FX-ketjuja, joissa sopivat VST-plugit.
Ihan kätevä käyttää kotisoitteluun. Muutamalla klikkauksella voi vaihtaa omien "presettien" välillä. Plussana myös, että voi nauhoittaa heti DI-signaalia painamalla välilyöntiä.
 
Projektien nauhoittelua varten teen toki oman kansion ja Reaper-projektin. Pysyy tiedostot järjestyksessä ja tietyn projektin kansiossa. Samalla voi surutta käyttää projekteissa Reaperin loistavaa "Clear unused files from project folder"-toimintoa.
 
Kitarat:
- Ibanez RG421 AHM
- Ibanez S561

ei mitään.
 
Paitsi äänityshommissa. Silloin nimittäin mennään piikkilimitterin kautta suoraan interfaceen ja koko saundi tehdään miksausvaiheessa plugareilla. Ei heikkohermoisille!

msalama: Kitara -> piuha -> vahvistin.
hallu: Tämä ^ :-). Mitä muuta ihminen tarvitsee? ja vastaan itse, ei mitään.
 
Mulla on muuten sama mutta menee myös virtajohto vahvistimesta pistokkeeseen seinässä. =)
Mutta mistä se virta sinne pistokkeeseen tulee, siinäpä kysymys.