| Aihe: Onko rock oikeasti kuolemassa? | |
|---|
|
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007935252.html
Kyseisen artikkelin mukaan bändit ovat Suomessa huvenneet ja tilalle tullut räp/pop posseja.
Onko rock/metalli musiikista tullut siis ikääntyvien musiikkia? |
|
Kyllä, ja hyvä niin; aika aikaansa kaikella ja jotakin uutta tiskiin moro tänks.
"Lauserakenteesi on syvältä ja heppisi pieni." |
|
Ei rock ole kuollut, se vaan haisee omituiselle
(Zappaa mukaillen)
Nostalgy is not what it used to be |
|
Moi.
Kickstarter: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007935252.html
Kyseisen artikkelin mukaan bändit ovat Suomessa huvenneet ja tilalle tullut räp/pop posseja.
Tervetuloa 90-luvulle...
HS on nykyään vain karvan verran iltapäivälehtien yläpuolella mitä artikkelien puolueettomuuteen ja faktoissa pysymiseen tulee, joten vaikka moisella väitteellä itselle merkitystä olisikin, en ko. lehdestä löytyvälle artikkelille juuri painoarvoa antaisi.
Kickstarter: Onko rock/metalli musiikista tullut siis ikääntyvien musiikkia?
Sama trendi alkoi jo 90-luvulla.
Eräs -suurinpiirtein sadasta ainoa- oppilaani peruskoulussa totesi 90-luvun loppupuolella lakonisesti hevariudestaan suurinpiirtein: "Nuorten on äärivaikeaa kapinoida hevimusiikilla kun mummolla on kattavampi hevilevykokoelma kuin itsellä."
No, ko. jannulla ei ollut tarvetta kapinoida, yksinkertaisesti vaan piti vanhemmasta hevimusasta ja stereotypian mukaisesta pukeutumisesta.
Tuossa välissä kerkesi jo olla sellainenkin aika kun RAP-oli varsin epäsuosittua kun sillä kapinoiminen oli mahdotonta, kunnes taas vanhojen genrejen uudelleenlämmittely todisti "miesmuistin" mitan.
Tietokonepohjaisen äänittämisen vallankumous nosti yksin tehtävissä olevan musiikin uuteen kukoistukseen, ja koska rap kaikkine alagenreineen osui suurempaan kuulijakuntaan kuin singer-songwriter-kama, se on tällä hetkellä näennäisesti "suosittua".
Rock- tai mikä tahansa bändimusa on edelleen useampaa kertaluokkaa haastavampaa ja eritoten kalliimpaa saattaa tallenteeksi kuin vaikkapa rap.
Rap ja muut vastaavat genret ovat myös keikkailutilanteessa kustannusrakenteeltaan pääsääntöisesti ylivoimaisia perinteiseen rock-orkesteriin verrattuna -poikkeuksiakin toki löytyy- joten keikkaliksa jaettuna yhdelle tai kahdelle vs. vaikkpa neljälle ajaa esiintymisellä tuloja hankkivan herkästi siihen mistä on todennäköisesti mahdollista saada enemmän rahaa.
Nelihenkinen rock-orkesteri vie myös baarinnurkasta yli tuplat tilaa verrattuna räppäriin tai kahteen, joten tilaajakin herkästi päätyy pienempään.
Eikä väheksyä voi toki yleisöäkään, jos räppäri(t) tuovat tupaan emnemmä asiakkaita/kustannus, on valinta itsestäänselvyys.
Henkilökohtaisesti se ettei joku ikäryhmä harrasta/tuota jonkun genren musaa on yhdentekevä, pitkälti omaksi ilkokseenhan tätä tekee.
T:Samuli |
|
Ei varsinaisesti, mutta kaikki musiikki on nykyään elämän taustanauhaa, se soi taustalla kun tehään jotain tai siirrytään paikasta toiseen. Musiikki kokonaisuudessaan on menettänyt voimaansa määritellä identiteettiä, ei täysin, mutta kesytetty se on. Näin vapaasti bowien 90-luvun kommenteista ammentaen. |
|
Kickstarter: Onko rock/metalli musiikista tullut siis ikääntyvien musiikkia?
Tuollaista kysymystä pohtivat vain yli viisikymppiset, nuoremmille asia on sanomattakin selvä :D
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Tuollaista kysymystä pohtivat vain yli viisikymppiset, nuoremmille asia on sanomattakin selvä :D
Onhan se kyllä niinkin että monille nykypennuille vanha bluesiin nojaava perusrock edustanee samaa, kuin lapsuutensa haitaripartiot entisille nuorille.
"Lauserakenteesi on syvältä ja heppisi pieni." |
|
basisti1971: Sama trendi alkoi jo 90-luvulla.
Omien muistikuvien mukaan keski-ikäinen ihminen oli vielä 90-luvulla aika harvinainen näky rokki- tai metallikeikalla. Nykyään taas vaikkapa nelikymppisiä on aika suuri osa yleisöstä. Omat lapset varmaan sitten kuuntelevat keski-ikäisinä rappia, jos saman kaavan mukaan mennään.
Ohan se varma. |
|
Funkånaut: Onhan se kyllä niinkin että monille nykypennuille vanha bluesiin nojaava perusrock edustanee samaa, kuin lapsuutensa haitaripartiot entisille nuorille.
Noin asia lienee. Rockin estetiikka ei täysin avaudu nuorelle polvelle. Samaan tapaan kaltaiseni semivanhukset kenties ovat missanneet jotain olennaista siitä mitä 100+ -ikäiset kuulevat haitarin soitossa.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Internet on ainakin kuolemassa, lähes joka toinen linkki mitä klikkaa on jonkun maksumuurin takana. |
|
Dave Lindholm sanoi että internet on nykyään sitä mitä rock oli ennen. Ehkä ne kuolevat yhtä aikaa, sitten päästään niistäkin :)
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Kefiiri: Noin asia lienee. Rockin estetiikka ei täysin avaudu nuorelle polvelle. Samaan tapaan kaltaiseni semivanhukset kenties ovat missanneet jotain olennaista siitä mitä 100+ -ikäiset kuulevat haitarin soitossa.
Joopa. Kaikki kokee aikanaan myös renesanssinsa.
Ja kuvitellaanpa, miten tekarit ja sylkijojot aikanaan lentelevät nykyräppäreiden 70-vuotiskiertueilla.
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
|
Aina löytyy joka genrestä tuntemattomampia bändejä, jotka pesee ja linkoaa noi vanhat väsyneet pumput mennen tullen. Genrenä tuskin itsessään tulee kuolemaan mihinkään, vaikka poistuisi kokonaan tämän maan hyvävelikerhon radiosoitosta. Ei jazzikaan ole kadonnut minnekkään, vaikka se ei ole ollut vuosikymmeniin valtavirran musiikkia. Joten huoli pois; rock n röyl tzädäm diudiu elää ja voi hyvin niin kauan, kun joku jaksaa tarttua stratoon ja vetää diu diu.
Suddenly diu diu |
|
Miu mau artikkeli. |
|
abassimo: Ei jazzikaan ole kadonnut minnekkään
Jazz oli varmaan joskus samassa asemassa kuin rock 1960-80 -luvulla eli musiikkityylillä on oma roolinsa jonka yleensä nuoret luovat. Itsekin olen sen verran "nuori", että esim. 1960-luvun (ja myös 1970) rock ei ollut minun musiikkiani. En koskaan ymmärtänyt miksi Led Zeppelin ja The Doors on niin kovia, onhan se ihan ok musiikkia, mutta ei nyt mitään elämää suurempaa. Mutta sen ajan sukupolvi fanitti niitä täysillä. |
|
basisti1971:
HS on nykyään vain karvan verran iltapäivälehtien yläpuolella mitä artikkelien puolueettomuuteen ja faktoissa pysymiseen tulee, joten vaikka moisella väitteellä itselle merkitystä olisikin, en ko. lehdestä löytyvälle artikkelille juuri painoarvoa antaisi.
Siellä on aika monta sellaista toimittajaa töissä jotka elää täysin omissa kuplissaan. Aika paljon tullut noita juttuja vastaan viime vuosina. Tietty toi omissa kuplissa eläminen (suurin piirtein kaikissa asioissa) on ihan nykyaikaa eli kai ne seuraa aikaansa |
 msalama
23.04.2021 22:49:50 (muokattu 23.04.2021 23:29:32) | |
|
Ja mitä väliä? Finninaamojen ugrien pseudo-gangstaripirapi saa samoilla kriteereilla suksia kanssa hanuriin, koska se orkkisräppi loppui joka tapauksessa jo johonkin Spice 1:een, aivan kuten orkkis rogänsrollkin loppui Little Richardiiin. Joten mikähän perkele nyt tässä taas estää ihmisiä tekemästä mitä huvittaa, ja samalla pyyhkimästä persläpeään näihin paskapuheisiin?
PS. Ja tässä siis puhuu vaari joka jo aikoinaan vannoi Duke Booteen, Melle Melin, Sugarhill Gangin, DJ Cool Hercin ja Grandmaster Flashin nimiin, ja oli tietenkin jo silloin(kin) sitä mieltä, että rokkänsroll is fukkin ded. Hahaha.
Tuubaa pukkaa vaikka visionärismiin pyritään. |
|
zekeode: Internet on ainakin kuolemassa, lähes joka toinen linkki mitä klikkaa on jonkun maksumuurin takana.
No toi nyt on vielä pientä. Mutta meinaa pää räjähtää näihin kaikenmaailman kyselyikkunoihin kun kysytään suostumusta ties mihin asiaan. Ja tää mainonta. Hulluksi tulee varsinkin jos puhelimella erehtyy nettiä käyttämään.
Mutta asiaan: tuossahan on jotenkin sellainen olettama, että tuotetun musiikin määrä genren osalta määrittäisi sen elinvoimaisuuden. Ei kai se niin mene kuiteskaan. Ja eikai elinkelpoisuutta voi kaupallisestikaan mitata. Laadustahan tässä on kyse ja sitä sitten taas ei voi mitenkään aidon subjektiivisesti mitata.
Oma tuntuma on se, että ei rockin laatu ole heikennyt varsinkaan teknisesti. Tietysti kun ajatellaan rockin historiaa niin on kai se selvä, että aidosti uutta alkaa olla puolimahdotonta jo tehdä. Jonkun mielestä mitään aidosti uutta ei tietysti ole voitu tehdä Beatlesien jälkeen ja joo ymmärrän pointin, mutta ei se nyt ihan tarkastelua kestä kokonaisuutena. Mutta ehkä nyt tässä viimeiset en tiedä 10-15 vuotta ollaan kyllä aika pahasti rockin (jos tulkitaan sitä laajemmassa mielessä) osalta jääty paitsi mistään aidosti uudenlaisesta ja luovasta. Vielä 2000-luvun alussa tuli tuoreenlaista (eri asia kuka mistäkin piti/pitää) uutta kamaa ja uusia genrejäkin rockin alle. Mitä on tullut viim. 10-15 vuoden aikana? En ainakaan lonkalta keksi. |
 The Jack
24.04.2021 08:48:55 (muokattu 24.04.2021 09:00:44) | |
|
abassimo: Genrenä tuskin itsessään tulee kuolemaan mihinkään, vaikka poistuisi kokonaan tämän maan hyvävelikerhon radiosoitosta. Ei jazzikaan ole kadonnut minnekkään, vaikka se ei ole ollut vuosikymmeniin valtavirran musiikkia.
Tuo jazz-vertaus itsekin piti tehdä, mutta ehdit ensin. Genre on edelleen olemassa, mutta ei se ole enää 60 vuoteen ollut samanlainen iso ja lähes kokonaista sukupolvea yhdistävä juttu kuin aikanaan jenkeissä joskus toisen maailmansodan aikoihin ja jälkeen.
Tälläkin palstalla käsiteltävät bändit kertoo rock-genren tuoreudesta. Iso osa artisteista jo haudassa, ja loppujenkin parasta ennen päiväys mennyt jo aikaa sitten. Soundi-lehti oli aikanaan hyvin merkittävä suomalaiselle rock-kulttuurille, ja sen nykytila kuvaa myös hyvin rockinkin tilaa. Eipä ole ainakaan vuosikymmeneen ollut enää muuta kerrottavaa kuin "no niin mussukat, tiesittekö että tällä päivämäärällä 28 vuotta sitten Nirvana soitti legendaarisen keikan", "Malcom Youngin kuolemasta tuli 2 vuotta, kuunnellaas tältä YouTube-videolta miltä kuulostaa Let There Be Rockilta irrotettu kitararaita", "nyt on kovaa, 6-vuotias pikkutyttö soittaa rummuilla Enter Sandmanniä"... Uutta ja kiinnostavaa rock-musiikkia ei ole tullut aikoihin ja legendat alkaa käydä väsyneiksi. Ei mistään Greta Van Fleetistä tule olemaan rockin pelastajaksi, mutta aikansa kutakin. |
|
Kuten jossain toisessakin ko. aiheisessa topikissa sanoinkin, niin pitkään kun yksikin teini (no miksei nuorempi/wanhempikin) tarttuu kitaraan/rumpuihin ymv. instrumentteihin kuunneltuaan esim. vanhempiensa rocklevyjä ja innnostuu perustamaan rockbändin, ei ole hätää... On aikoja jolloin rockilla menee medioiden mukaan huonommin kun rap ym. trendimusa jyrää listoilla mutta jossain välissä rock nostaa päätään jälleen uudelleen. Mutta jos tässä tarkoitetaankin rockin asteittaista häviämistä radioaalloilta, niin sille ei hirveästi mahda mitään (jollei sitten kuuntele jotain rock-aiheista nettiradiota ymv.). Taitaa olla enemmän toimittajien musamausta kiinni? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
