Rock, pop, alternative ›

McLeach: Bad Medicine on ehkä ainoa vanha biisi keikoilla, jonka aikana on pakko poistua bissejonoon.
 
No nykyään se onkin livenä aivan erityisen karmeaa kuultavaa, kun Jonkka jättää 40 prosenttia sanoista "laulamatta" ja ne loput 60 prosenttiakin menevät yleensä kaikin mahdollisin tavoin päin helvettiä. Vielä 2010-luvun alussa BM toimi parhaimmillaan loistavasti livenä, varsinkin Circle-rundilla ko. biisiin yhdistetyt covermedleyt olivat timanttia - tässä esim. Roadhouse Blues, Old Time Rock 'n' Roll ja Shout:
 
https://youtu.be/MtiH9EKdqiI

Bad Medicine on hyvä biisi.

ukko idänmies: Bad Medicine on hyvä biisi.
 
Ihan jees, mutta aika kliseinen "perus-kasari-junttapullarokki". Helvetin hyvät riffit kyllä, sekä kertsissä että säkeistöissä.

ukko idänmies: Bad Medicine on hyvä biisi.
 
Niin on myös Lay Your Hands On Me, beibi.

Enpä muistanutkaan tuota että NJ oli alunperin suunniteltu tupla-albumiksi. Sitä perua tietysti lähes tunnin kesto mikä yhden lp:n julkaisuksi on paljon ja ainakin itse kiinnitin siihen huomiota jo ilmestymisen aikaan. Luulen että levyn kaivertaja olisi mieluummin ottanut sen tuplan.

RockFanatic: Ihan jees, mutta aika kliseinen "perus-kasari-junttapullarokki". Helvetin hyvät riffit kyllä, sekä kertsissä että säkeistöissä.
 
Onhan se noin. Tosin liika kuuntelu on jo aiheuttanut kyllästymistä kappaleeseen.

Mulle Bad Medicine on samanlainen välittömästi skipattava biisi New Jerseyllä kuin mitä Social Disease on Slipperyllä. Tulee aina hemmetinmoinen kiire painaa kaukosäätimestä next ennen kuin menee fiilis pilalle.
 
Bad Medicinen video on kyllä ihan hauska.

ttpp44: Mulle Bad Medicine on samanlainen välittömästi skipattava biisi New Jerseyllä kuin mitä Social Disease on Slipperyllä. Tulee aina hemmetinmoinen kiire painaa kaukosäätimestä next ennen kuin menee fiilis pilalle.
 
Ne alun ähinät ovat kyllä perin nolot, mutta muuten olen kyllä oppinut tykkäämään Social Diseasesta. Tuo sopivasti särmää levylle, joka uhkaa paikoin mennä liian pehmoksi ja ne "torvet" (taitavat olla syntikoilla luodut suurimmaksi osaksi) viittaavat sopivasti ja varmasti hyvinkin tarkoituksella New Jerseyn rannikolle.

Jumalauta Someday I'll Be Saturday Night on hieno biisi. Varsinkin liveversiot ovat silkkaa parhautta:
 
https://youtu.be/viN7l3bpMHg

RockFanatic: Jumalauta Someday I'll Be Saturday Night on hieno biisi.
 
On kyllä mukavasti rullaava biisi. Aliarvostettu.

RockFanatic: Jumalauta Someday I'll Be Saturday Night on hieno biisi. Varsinkin liveversiot ovat silkkaa parhautta:
 
https://youtu.be/viN7l3bpMHg
 
Hieno biisi, tossa kohtaa se tietty fanbase ei enää n.s."hyväksynyt", kun These Days-meininki oli vallitsevaa. Mulle kelpaa, herkkua, isot köörit on vaihtuneet seljeiksi harmonioiksi ja kitarat on maukkaita ja juurevia.
 
Biisi itsessään tuo jostain syystä mieleen Almost Saturday Night-biisin. Eihän noissa oikeasti mitään erityistä yhtälöisyyttä ole, mutta.

Hyvä biisi sinällään, mutta ei ole koskaan iskenyt meikäläiselle. These Days levystä kyllä tykkään paljonkin suurimmalta osin.

Joo, kyllähän Bon Jovin musiikillinen huippu oli Keep The Faith ja These Days -aikakausi. Itselle toki rakkain levy on Fahrenheit.

sirdickyj: Biisi itsessään tuo jostain syystä mieleen Almost Saturday Night-biisin. Eihän noissa oikeasti mitään erityistä yhtälöisyyttä ole, mutta.
 
Biisihän on saanut vahvasti vaikutteita Soul Asylumin Runaway Train -biisistä. Tarinan mukaan JBJ oli oikein kiikuttanut tuottaja Peter Collinsille Soul Asylumin levyn ja sanonut haluavansa Saturday Nightiin samanlaisen soundin kuin Runaway Trainissä. Musiikkivideokin on kuvaukseltaan, värimaailmaltaan ym. fiilikseltään hyvin samanhenkinen:
 
https://youtu.be/qFNZXaBcXkA
 
Vrt. Runaway Train:
 
https://youtu.be/NRtvqT_wMeY
 
EDIT: Varsinkin Saturday Nightin demoversiosta huomaa itse biisienkin välillä selkeitä yhtäläisyyksiä:
 
https://youtu.be/pLOwy8hmKFA

No joo, toki on yhtäläisyyksiä ns. teknisesti mutta yleisesti fiilikseltään biisit ovat kyllä aivan erilaisia selkeästi. Runaway Train on varsin melankolinen ja surumielinen kun taas Saturday Night on positiivinen.

ttpp44: No joo, toki on yhtäläisyyksiä ns. teknisesti mutta yleisesti fiilikseltään biisit ovat kyllä aivan erilaisia selkeästi. Runaway Train on varsin melankolinen ja surumielinen kun taas Saturday Night on positiivinen.
 
Mä muistan taas sanoituksen kovinkin melankolisena.

sirdickyj: Mä muistan taas sanoituksen kovinkin melankolisena.
 
Siinähän on sellainen hyvin Jovi-tyylinen vaikeuksista huolimatta voittoon selvitymistarina eli sulla varmaan muistikuva juuri noista sanoituksen kohdista, joissa tarinan hahmoilla on vaikeuksia. Mutta siinä se sanoituksen juju sitten onkin, että "I'm feelin' like a Monday, but someday I'll be Saturday night". Eli vielä se aurinko paistaa risukasaankin.
 
Runaway Train on sitten ihan puhdasta masennuskamaa, kirjaimellisestikin.

ttpp44: Siinähän on sellainen hyvin Jovi-tyylinen vaikeuksista huolimatta voittoon selvitymistarina eli sulla varmaan muistikuva juuri noista sanoituksen kohdista, joissa tarinan hahmoilla on vaikeuksia. Mutta siinä se sanoituksen juju sitten onkin, että "I'm feelin' like a Monday, but someday I'll be Saturday night". Eli vielä se aurinko paistaa risukasaankin.
 
Runaway Train on sitten ihan puhdasta masennuskamaa, kirjaimellisestikin.
 
Joo mä muistan ne kaikki "my foster daddy went took my innocense away, street life ain't much better but at least I'm getting paid" ja "just can't hold a job where do I belong, sleeping in my car" jne, ja nää.
 
Mutta tosiaan, Hey man I'm alive I'm taking each day and night at the time, ja sellasta. Onhan kertsissä toivoa, tosiaan. Nyt kun miettii.

JBJ:n ja Kings Of Suburbian akustinen keikka Runaway Toursin Barcelonan-risteilyllä loppukesällä 2019:
 
https://youtu.be/lhm5ipNwmQQ
 
Settilistassa mukana myös pari mukavaa ylläribiisiä :)