 megatherium
23.03.2021 09:35:16 (muokattu 23.03.2021 09:35:40) | |
|---|
Melartinin postromanttisen viulukonserton avausosassa on laulavaa linjaa, melodista kauneutta, taivaita tavoittelevia nousuja orkesterilla, solistista taituruutta mutta sangen eleginen pohjavire. Hitaassa osassa on lyyristä hehkua. Melartinin konsertto uppoaa minuun paljon paremmin kuin Sibeliuksen tylsä ja harmaa, päättymätöntä erämaata kuvastava konsertto ehkä finaalia lukuunottamatta joka Sibeliuksella on sen ainoan kerran demonisempi ja mukaansatempaavampi mutta hänen konserttonsa on kokonaisuutena huomattavasti valjumpi kuin Melartinin konsertto saamatta kuulijaa pakahtumaan. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Prophet
23.03.2021 18:38:51 | |
|---|
Lievä off-topic, mutta Karelia-sarja on todella upea teos Sibeliukselta. |
megatherium
24.03.2021 14:28:24 (muokattu 24.03.2021 17:08:46) | |
|---|
Prophet: Lievä off-topic, mutta Karelia-sarja on todella upea teos Sibeliukselta.
Kuten olen aiemminkin sanonut Karelia sarja on kevyellä kädellä sävelletty populaari kappale josta ei löydy ilveelläkään metafyysisiä tai emotionaalisia syvyyksiä jota suurelta musiikilta edellytetään vaikka viihdemusiikkina se menettelee mainiosti. Sibeliukselle on tyypillistä ja kuvaavaa että tällaiset tilapäisluonteiset käyttömusiikkia edustavat pikku sepitteet kuten Karelia sarja kohoavat merkitykseltään jopa hänen pääteoksiksi miellettyjen sinfonioiden yläpuolelle joka osoittaa sen että Sibeliusta ei ollut luotu säveltämään kovin laajamuotoisia sinfonisia teoksia joista puuttuu mm. emotionaalista syvyyttä ja orkestraalista voimaa sekä rytmistä draivia edustaen tyyliltään anakronistista ja viileää klassismia. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Iiwana-80
24.03.2021 16:11:07 | |
|---|
Prophet: Lievä off-topic, mutta Karelia-sarja on todella upea teos Sibeliukselta.
Pitää paikkansa.
Samoin kyllä myös hänen viulukonserttonsa on upeaa kuuneltavaa. Molemmissa, siis sekä Karelia-sarjassa ja viulukonsertossa, on sitä metafyysistä syvyyttä, joka kosketta jotain herkkiä kieliä suomalaisessa sielunmaisemassa. Siitä vieraantueet on tietysti oma lukunsa, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Näinkin sanotaan. |
Iiwana-80: Pitää paikkansa.
Samoin kyllä myös hänen viulukonserttonsa on upeaa kuuneltavaa. Molemmissa, siis sekä Karelia-sarjassa ja viulukonsertossa, on sitä metafyysistä syvyyttä, joka kosketta jotain herkkiä kieliä suomalaisessa sielunmaisemassa. Siitä vieraantueet on tietysti oma lukunsa, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Näinkin sanotaan.
Niin minäkin nuorempana ajattelin ja hiukan naiivisti kuvittelin kunnes Deliukseen ja muihin postromantikoihin kuten Melartiniin tutustuessani vasta tajusin Sibeliuksen musiikin karuuden, askeettisuuden, emotionaalisen tyhjyyden ja pohjoismaisen viileyden anakronistisessa klassismissaan jota se pitkälti tyylillisesti edustaa ja hylkäsin Sibeliuksen musiikin kaikkine maneereineen joita ovat mm. alituisesti toistuvat lyhyiden aiheiden katkelmat, kuin tyhjyydestä kasvavat vaskien mahtipontiset törähdykset ja matalien soittimien epämääräinen murina, evige tremolo ym. Olen kanssasi jyrkästi eri mieltä, sillä mitään metafyysistä tai sielua koskettavaa ei Sibeliuksen teoksiin sisälly kuten sentään Melartinin pakahduttavan kauniiseen musiikkiin. Sen voin itse kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa. Kummallakin on tietysti oikeus mielipiteeseensä mutta minua Sibeliuksen musiikki ei sisäänpäinkääntyneessä modaalisuudessaan, frigidiydessään ja staattisuudessaan ole milloinkaan saanut pakahtumaan tai koskettanut syvältä. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Prophet
24.03.2021 22:02:02 | |
|---|
megatherium: Kuten olen aiemminkin sanonut Karelia sarja on kevyellä kädellä sävelletty populaari kappale josta ei löydy ilveelläkään metafyysisiä tai emotionaalisia syvyyksiä jota suurelta musiikilta edellytetään vaikka viihdemusiikkina se menettelee mainiosti. Sibeliukselle on tyypillistä ja kuvaavaa että tällaiset tilapäisluonteiset käyttömusiikkia edustavat pikku sepitteet kuten Karelia sarja kohoavat merkitykseltään jopa hänen pääteoksiksi miellettyjen sinfonioiden yläpuolelle joka osoittaa sen että Sibeliusta ei ollut luotu säveltämään kovin laajamuotoisia sinfonisia teoksia joista puuttuu mm. emotionaalista syvyyttä ja orkestraalista voimaa sekä rytmistä draivia edustaen tyyliltään anakronistista ja viileää klassismia.
"Sinfonioiden lisäksi hänen tunnetuimmat teoksensa ovat viulukonsertto sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen (osa Lemminkäis-sarjaa) ja Valse triste."
Mieluummin kuuntelen easy listening mainstream Sibeliusta pitkien ja raskaiden sinfonioiden sijasta eli noita kaikkia muita. |
megatherium
28.03.2021 14:53:02 (muokattu 29.03.2021 18:34:45) | |
|---|
Prophet: "Sinfonioiden lisäksi hänen tunnetuimmat teoksensa ovat viulukonsertto sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen (osa Lemminkäis-sarjaa) ja Valse triste."
Mieluummin kuuntelen easy listening mainstream Sibeliusta pitkien ja raskaiden sinfonioiden sijasta eli noita kaikkia muita.
Eivät Sibeliuksen sinfoniat ole liian raskaita tai pituudella pilattuja vaan hyvinkin kevyitä ja kompakteja joissa jää kaipaamaan syvyysperspektiiviä ja romanttista hehkua jota löytyy esim. Melartinilta ja Tuukkaselta huomattavasti enemmän. Siksi Sibeliuksen frigidiä klassismia edustavien tekstuuriltaan lähes kamarimusiikillisten sinfonioiden kuunteleminen ei fasinoikaan mikäli kuulija kaipaa suurta ilmaisuvoimaa, emotionaalista voimaa tai syvyyttä orkestraalisen voiman ohella. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
