Kitarat: kitarakamat ›

Kaihua: Minä ainaki alotan sähkökitaran testaamisen ilman styrkkaa. Jos se ei soi, homma yleensä kuolee siihen. En ole asiaa sen kummemmin tutkinut mutta äkkiseltään voimakas akustinen sointi tuntuis hyvältä lähtökohdalta myös styrkalla vahvistettuun sointiin. Vai onko se puun värähtely tässä tapauksessa hukkaan heitettyä energiaa?
 
Täysin samaa mieltä. Jos kitara ei soi akustisesti kunnolla, niin ei sen sähköinen ääni kiinnosta, vaikka olisi mitä. Samoin jos kitara on liian painava(tai joskus harvemmin ihan liian kevyt) , niin ei ole sellainen kitara josta tykkään.
Vielä sekin, jos kitaran malli ja väri on jotain mikä ei kiinnosta, olipa hinta ja merkki mitä tahansa-->Ei jatkoon.

ibnz: Täytyy kehut laitaa GAS:n nauhatyölle - vaihdatin 86 Soloistiini teräsnauhat ja lopputulos on äärimmäisen hyvä, aivan loistavaa kaikin puolin. FB:n Jackson-ryhmiin jo kehaisin ja tuntuu olevan kansainvälisellä laatuasteikolla sangen korkealla
 
Saisiko kuvia?

Hynkel: Tota akustista soimista oon aina ihmetellyt sähkökitaroissa. Niinku että mitä väliä sillä on, kun vahvarin kautta soimiseen sillä ei ole mitään tekoa. Mun Suhr on ihan tumppu ilman vahvistusta, mutta putkarin silkkaa jumalten nektaria.
 
Paul Reed Smithillä on tähän hyvä vertaus. Ihan sama minkä mikin laitat Barbra Streisandiin, niin hän ei kuulosta Paul Rodgersilta ja sama kääntäen.

mpekkanen: Täysin samaa mieltä. Jos kitara ei soi akustisesti kunnolla, niin ei sen sähköinen ääni kiinnosta, vaikka olisi mitä. Samoin jos kitara on liian painava(tai joskus harvemmin ihan liian kevyt) , niin ei ole sellainen kitara josta tykkään.
Vielä sekin, jos kitaran malli ja väri on jotain mikä ei kiinnosta, olipa hinta ja merkki mitä tahansa-->Ei jatkoon.
 
Ite oon huomannut että monissa tapauksissa mitä kevyempi sitä paremmin kitara soi monesti. Etenkin näin kotisoittajana akustinen soundi herättää tuntemuksen että nyt on hyvä kitara käsissä. Tällöin mallilla tai ulkonäöllä ei oo itselle niin suurta väliä.

Mikko1978: Saisiko kuvia?
 
Saisitko näitä auki: https://www.dropbox.com/sh/9kwc8ogn … yaq2/AABogMI-FJ3D11D57LYLS3pda?dl=0
 
E: Löydätkö kuvista pitkät halkeamat otelaudalta?

Joo. Nämä värähtelyt sun muut perustelut on kyllä tuttuja. Mutta sähköinen signaali on niin eri asia, että sähkökitaraa hommatessa minulle ainoa soundia koskeva merkittävä informaatio tulee kyllä vasta vahvistimen kautta. Koska sähkökitaraa on tarkoitus soittaa vahvistettuna. Sama treenatessa, kun jotkut väittää että sähkistä pitäis treenata ilman vahvistinta, jonkin mystisen syyn takia. Olen vahvasti eri mieltä.
 
Mutta ei se mitään, tää nyt on ihan off-topic muutenkin. Pääasia että jokaiselle löytyy oma tapa soittaa ja nauttia siitä hommasta. Joko GAS-kitaralla tai jollain muulla.

ibnz: Saisitko näitä auki: https://www.dropbox.com/sh/9kwc8ogn … yaq2/AABogMI-FJ3D11D57LYLS3pda?dl=0
 
E: Löydätkö kuvista pitkät halkeamat otelaudalta?
 
Ai perhana. Nyt mä haluan tän entistä enemmän!

Hynkel: Joo. Nämä värähtelyt sun muut perustelut on kyllä tuttuja. Mutta sähköinen signaali on niin eri asia, että sähkökitaraa hommatessa minulle ainoa soundia koskeva merkittävä informaatio tulee kyllä vasta vahvistimen kautta.
Joo, eipä jossain Perämehtän Työväentalon takapotkuisesti väpättävässä akustiikassa huttua veivatessa tai jossain lähiöpizzerian nurkassa kantapeikoille covereita silmät kierossa ja korvat tukossa ns kärmestä päähän volumella soittavan rumpalin kanssa ole ns vitunkaan väliä miten kitara soi ilman sähköjä.
Toisaalta taas 335 tyyppisillä voi soitella himassa tai hotellihuoneessa/laivan hytissä niitä näitä ilman sähköä, samoin mun thinline GAS telellä mutta en mä Yamaha SG:lla soittele ilman sähköjä. Toki sekin soi vaikkakin hiljaa mutta sähköjen kanssa pienelläkin volalla soittaminen on heti jotain muuta koska kitara on ison rempan jäljiltä (GAS paja) loistavassa tikissa ja itelle mieluisa ja kulkenut matkassa yli 40 vuotta.
 
Koska sähkökitaraa on tarkoitus soittaa vahvistettuna. Sama treenatessa, kun jotkut väittää että sähkistä pitäis treenata ilman vahvistinta, jonkin mystisen syyn takia. Olen vahvasti eri mieltä.
Kuten sanoin, tietyillä kitaramalleilla voi aivan hyvin soitella ja treenata niitä näitä akustisesti, esim otelautakäden legatoja tai jotain sointukulkuja, oikeestaan mitä vaan. Voi olla hyväksikin jos on tottunut soittamaan vain rankasti prosessoiduilla soundeilla jolloin kitara soi lähes itsekseen. Jos on reamppaus mahollisuus niin kannattaa kuunnella joskus omaa soittoaan niin että kaikki säröt ja kaiut pois soitetusta raidasta, itse yllätyin kuinka paljon prosessoitu soundi ikäänkuin antaa anteeksi asioita ja peittää pieniä viboja joskus yllättävän paljon esim just legatoja soitettaessa.
 
Mutta ei se mitään, tää nyt on ihan off-topic muutenkin. Pääasia että jokaiselle löytyy oma tapa soittaa ja nauttia siitä hommasta. Joko GAS-kitaralla tai jollain muulla.
No sepä, ei ole oikeaa eikä väärää, kukin tavallaan.
Tilannehan on kerrassaan karu ainakin meille joille keikat on olleet elanto tai ainakin osa sitä, ei ole keikkaa, siispä kuten muutkin soittelen nykyään himassa, usein randomisti mitä mieleen tulee tai jotain asteikkoja tms samalla jotain leffoja tai sarjoja katellessa.
HX Stompista soundit ja joku neljästä kitarasta tai basso valikoituu soittimeksi miten milloinkin, useimmiten se on GAS tele koska se on mun kitaroista monipuolisin ja ainoa HSS vibratallalla.

Joillekin meistä se vaan on ihan arvo sinänsä että kitaran värähtely tuntuu soittaessa, vaikutti se sähköiseen ääneen tai ei. Mieluummin sitä pitää sylissään kehräävää kuin kuolonkankeaa kissaa.

Kefiiri: Joillekin meistä se vaan on ihan arvo sinänsä että kitaran värähtely tuntuu soittaessa, vaikutti se sähköiseen ääneen tai ei. Mieluummin sitä pitää sylissään kehräävää kuin kuolonkankeaa kissaa.
 
Miten se voisi olla täysin vaikuttamatta? Eihän mikillä/mikeillä voi kuitenkaan muuttaa kitaran rakennetta. Jos kitaran sustain on banjon luokkaa akustisesti, niin tuskin se sähköisestikkään soi aivan älyttömän pitkään.
Mutta joo, eipä tällä niin väliä. Jokainen soittakoon sellaisilla kitaroilla mistä itse tykkää, soittaapa sitten akustisesti, sähköjen kanssa tai sekä että.

Kefiiri: Joillekin meistä se vaan on ihan arvo sinänsä että kitaran värähtely tuntuu soittaessa, vaikutti se sähköiseen ääneen tai ei. Mieluummin sitä pitää sylissään kehräävää kuin kuolonkankeaa kissaa.
 
Joo ilman muuta, ei se väärin ole. Itseisarvona kuitenkin varmaan aika harmaata aluetta. Wanhan Wetäjän kommentti plussan arvoinen.
 
mpekkanen: Miten se voisi olla täysin vaikuttamatta? Eihän mikillä/mikeillä voi kuitenkaan muuttaa kitaran rakennetta. Jos kitaran sustain on banjon luokkaa akustisesti, niin tuskin se sähköisestikkään soi aivan älyttömän pitkään.
Mutta joo, eipä tällä niin väliä. Jokainen soittakoon sellaisilla kitaroilla mistä itse tykkää, soittaapa sitten akustisesti, sähköjen kanssa tai sekä että.
 
Ei varmaan täysin vaikuttamatta voikaan olla. Mutta lopputulema on se, miten kitara soi vahvistettuna. Se on se kaikkein tärkein asia, johon resonointi vaikuttaa tai ei vaikuta (itse en ole niin vakuuttunut, että vaikutus korreloi ainakaan 100% soundin "hyvyyden" kanssa).

Kefiiri: Joillekin meistä se vaan on ihan arvo sinänsä että kitaran värähtely tuntuu soittaessa, vaikutti se sähköiseen ääneen tai ei. Mieluummin sitä pitää sylissään kehräävää kuin kuolonkankeaa kissaa.
 
Plussaa kielikuvasta, joka toimii niin monella tasolla.

mpekkanen: Miten se voisi olla täysin vaikuttamatta? Eihän mikillä/mikeillä voi kuitenkaan muuttaa kitaran rakennetta. Jos kitaran sustain on banjon luokkaa akustisesti, niin tuskin se sähköisestikkään soi aivan älyttömän pitkään.
Mutta joo, eipä tällä niin väliä. Jokainen soittakoon sellaisilla kitaroilla mistä itse tykkää, soittaapa sitten akustisesti, sähköjen kanssa tai sekä että.
 
No nyt on pakko tarttua. Mikä ihmeen ihanteellinen ominaisuus on pitkä sointi/sustain.
Jokainen kitara soi sen mitä esitykseltä/soitolta vaaditaan. Nykysuuntauksessa nuotti ehtii soimaan millisekunnin. Pidemmällä sustainilla soundi tuppaa puuroutumaan. Tää kuuluu osastoon urbaanilegenda.

ibnz: Täytyy kehut laitaa GAS:n nauhatyölle - vaihdatin 86 Soloistiini teräsnauhat ja lopputulos on äärimmäisen hyvä, aivan loistavaa kaikin puolin. FB:n Jackson-ryhmiin jo kehaisin ja tuntuu olevan kansainvälisellä laatuasteikolla sangen korkealla
 
Ite oon kanssa suunnitellut kasari soloistin nauhojen uusintaa teräsnauhoihin. Kävin jo näyttämässäkin kävelymatkan päässä Granissa Kitarakellarissa.. varoittivat vaan, että jos vaihdat yhteen joudut vaihtamaan muihinkin, kun soittotuntuma paranee. Ehkäpä vielä joku päivä käyn vaihdatuttamassa ne nauhat...

hannlain: Ite oon kanssa suunnitellut kasari soloistin nauhojen uusintaa teräsnauhoihin. Kävin jo näyttämässäkin kävelymatkan päässä Granissa Kitarakellarissa.. varoittivat vaan, että jos vaihdat yhteen joudut vaihtamaan muihinkin, kun soittotuntuma paranee. Ehkäpä vielä joku päivä käyn vaihdatuttamassa ne nauhat...
 
Noin siinä käy, plussaa rehellisestä varoituksesta :) Täällä mietin jo seuraavaa projektia.

aslak: No nyt on pakko tarttua. Mikä ihmeen ihanteellinen ominaisuus on pitkä sointi/sustain.
Jokainen kitara soi sen mitä esitykseltä/soitolta vaaditaan. Nykysuuntauksessa nuotti ehtii soimaan millisekunnin. Pidemmällä sustainilla soundi tuppaa puuroutumaan. Tää kuuluu osastoon urbaanilegenda.
 
Eipä tuossa mistään ihanteista puhuttu vaan siitä, että kitaran perussointiin pysyy samana vaikka mikit vaihtuisivat. Sama toimii myös toisin päin. Mielestäsi liian pitkä ja puuroutuvat sustain pysyy vaikka mikit vaihtuisivat.

hannlain: Ite oon kanssa suunnitellut kasari soloistin nauhojen uusintaa teräsnauhoihin. Kävin jo näyttämässäkin kävelymatkan päässä Granissa Kitarakellarissa.. varoittivat vaan, että jos vaihdat yhteen joudut vaihtamaan muihinkin, kun soittotuntuma paranee. Ehkäpä vielä joku päivä käyn vaihdatuttamassa ne nauhat...
 
Ei liity GASiin mitenkään, mutta voihan sitä huoltoa kehaista. Tosi hyvin korjattu ongelmainen kitara.
 
Rosterinauhamiehenä en siltikään lähtisi liiallisiin hehkutuksiin nauhamateriaalin osalta. Ne on hyvin tehtynä ihan hyvä ja kiva mielenrauha-upgrade, mutta soittotuntuma paranee? No empä tiedä. Se on ainakin erilainen. Ei paljoa, mutta riittävästi.. ja sanoisin, että osin parempi, osin huonompi.
 
En ala varta vasten nikkelinauhaista kitaraa enää hommaamaan, mutta sanotaanko niin, että enemmän kiinnostaa tällä hetkellä nauhatyön jälki, kuin materiaali. Joillekin tosi iso juttu ja testaamalla selviää.. mulle oli alkuinnon jälkeen yllättävän pieni juttu.

Tuohon nauha-asiaan on sen verran kommentoitava itsekin, että oon useammasta kuin yhdestä suusta kuullut kommenttia, että GAS-verstaan nauhatyö ei häviä laadussa pätkääkän esimerkiksi Ruokankaalle, jota monet pitävät ainakin tässä maassa jonkinlaisena mittatikkuna. Itse en ole vaihdattanut yhteenkään kitaraani nauhoja GAS:illa, mutta omistan kolme alusta loppuun Pekan tekemää kitaraa, ja ne ainakin ovat kaikki aivan huikeita instrumentteja: kevyitä, hienoja, hyväsoundisia, resonoivia ja inspiroivia työkaluja - myös nauhatyön osalta.
 
Olen teettänyt Pekalla lukuisia huoltotöitä myös ei-GAS-kitaroilleni: satuloiden vaihtoja, nauhojen hiontaa, mikkien vahausta yms. Lopputulos on ollut priimaa joka kerta. Ja sitten se perimmäinen syy, miksi palaan tuonne verstaalle mielelläni uudestaan, vaikka jostain muualta saisikin saman palvelun samaan hintaan tai jopa halvemmalla: Pekan asiakaspalveluhalukkuus on jotain mittaamattoman hienoa - koskaan ei kelloa katsella kun homma menee rupatteluksi. Aina on aikaa vaihtaa kuulumisia ja tarkastella tilannetta, ja onpa monesti kahvitkin keitetty pyytämättä.
 
Summa summarum: suuren maailman työnjälki ja asiakaspalvelu yhdistettynä harvinaislaatuiseen välittömyyteen ja kotoisan leppoisaan, maanläheiseen meininkiin. Ei voi kuin suositella, olittepa läheltä tai kaukaa.

Haeroe: Mun täytyy kyllä hehkuttaa rosterinauhoja.
 
Kyllä. Rosterit pysyy kunnossa, kun taas perinteisiä nauhoja saa olla vähintään kerran vuodessa kiillottamassa jos meinaa että tuntuma on edes lähes rostereita vastaava.