Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Musiikki on köyhtynyt jo nyt merkittävästi. Eikö olekin mielenkiintoista, että maailman innovatiivisin musiikki on aina tehty akustisilla soittimilla.
 
Sori OT mutta mitä helvettiä nyt taas?
 
Suosittelen kuuntelemaan musiikkia muualtakin kuin kotimaisilta radiokanavilta ja erittäin nopeasti todella köyhäksi muotoutuvaksi Spotifyn ehdotuksia-listalta. Rohkeasti vaan penkomaan musiikkia vaikkapa juutuuba yhdellä välilehdellä ja google toisella. Kaikkea mahdollista tulee vastaan kun vain jaksaa etsiä.
 
Mihin tuo väittämä innovatiivisimmästä musiikista perustuu? Veikkaan että tässä kohtaa pelkkään mielikuvaan ja tietämättömyyteen. Se on sitten ihan toinen juttu pystyykö/löytyykö haluja kuunnella musiikkia mitä ei ole tehty akustisilla soittimilla.
 
Tästä väittämästä melkeinpä shokkiin joutuneena menen sohvalle sikiöasentoon imemään peukaloa.
 
edit: tyhmä typo pois - takaisin sohvalle

Drawbars: On totta että monesti rajatut mahdollisuudet mahdollistavat paremmin hallitun taiteellisen tuloksen, kun taas rajattomat mahdollisuudet voivat johtaa esim. ajan tuhlaukseen sitä soundia etsiessä ja soittamisen päämäärän hukkumiseen. Valokuvauksessakin kahta väriä on helpompi hallita taiteellisesti kuin miljoonaa.
 
Kannatan siis minäkin tiettyä yksinkertaisuutta välineissä. Pointti on vain, että digitalisoitumisen myötä rautaa kannattaa kuitenkin käyttää taloudellisesti. Se myös säästää luontoa ja estää ilmaston lämpenemistä. ;-)
 
Yhden tempun pedaaleillakin säilyy varmaan oma ekologinen lokeronsa. Esim. tuhannet pienet kehittäjät voivat keksiä ja toteuttaa sellaista ei-bulkkitavaraa, joista isot firmat eivät ole kiinnostuneita.
 
Mun mielestä tuo talaoudellisuus- ja ekologisuuspointti on hyvä ja tärkeä. Ensinnäkin energiatehokkuus (lähinnä varmaan päätevahvistimissa a-luokka versus a-luokan putkipääte ero on kuin yöllä ja päivällä). Digitaalisuus mahdollistaa samojen fyysisten komponenttien käyttämisen moneen tarkoitukseen. Digitaalisuuden epäekologinen piirre tähän saakka on ollut niiden lyhyehkö elinkaari ja voimakas kehitystahti (mikä on johtanut elinkaaren lyhenemiseen ainakin joissakin tuotteissa).
 
Onhan olemassa myös ne efektit, joissa digitaalinen on selkeästi parempi kuten vaikkapa viive-efektit joissa digitaalisuus mahdollistaa asioita jotka ei analogisella vaan onnistu. Oikeastaan ainoa missä digitaalinen on selkeästi analogista huonompi on analogisten efektien kopioiminen missä digi on aina askeleen jäljessä. Vaan oikeasti välineet on vain välineitä oli ne digitaalisia tai analoogisia. Me soittajat ratkaisemme sen mikä on hyvä ja mikä huono, koska yksikään laite ei ole yhtään mitään ennenkuin joku käyttää sitä. Jos se joku tekee sillä jotakin kuunneltavaksi kelpaavaa, niin silloin efektikin on hyvä.

KaRa: Kun kehittyy muusikkona, opettelee skaaloja jne, niin samalla näennäisesti uuden oppimisen myötä luodaan rajoja. Eli se on totta että rajat on edellytys luovuudelle, mutta rajat on ihmiset päässä eikä esim teknologiassa missä on rajattomasti soundeja.
Esim otelaudan tuntemus perustuu siihen konseptiin mikä kehittyy päässä, kun tarpeeksi kauan on räpeltänyt. "Tutuksi tulee tuijotellessa" :) eli samaan aikaan on luotu päähän tietyt rajat, skaalat ja musiikilliset semantiikat jotka muodostavat kokonaisen idean siitä mikä on muusikon itsensä musiikillinen entiteetti.
 
Näkisin ennemmin, että skaalojen ja teorian opiskelu avartaa ja laajentaa rajoja. Jos ei ymmärrä kuin kolme sointua, niin on todella pienessä tilassa isojen aitojen sisällä. Kun opiskelee uutta, ne rajat siirtyvät kauemmas ja soittajalla on enemmän tilaa liikkua. Musiikissa ajatus "kun ei osaa teoriaa, eikä tiedä, mitä ei saa tehdä, on paljon vapaampi toteuttamaan itseään ja luovuuttaan" ei toimi, vaan se johtaa huonoon lopputulokseen. Esim. pikkulapsi pianon ääressä.
 
Siinä olen samaa mieltä, että skaaloilla luodaan päähän eräänlaisia "sabluunoita", joita sitten hyödynnetään luovasti kokemukseen perustuen. Toisaalta, mitä enemmän oppia ja sabluunoita, sen väljemmät rajat ovat musiikillisessa innovoinnissa.

Laulava Kylätohtori: Näkisin ennemmin, että skaalojen ja teorian opiskelu avartaa ja laajentaa rajoja. Jos ei ymmärrä kuin kolme sointua, niin on todella pienessä tilassa isojen aitojen sisällä. Kun opiskelee uutta, ne rajat siirtyvät kauemmas ja soittajalla on enemmän tilaa liikkua. Musiikissa ajatus "kun ei osaa teoriaa, eikä tiedä, mitä ei saa tehdä, on paljon vapaampi toteuttamaan itseään ja luovuuttaan" ei toimi, vaan se johtaa huonoon lopputulokseen. Esim. pikkulapsi pianon ääressä.
 
Siinä olen samaa mieltä, että skaaloilla luodaan päähän eräänlaisia "sabluunoita", joita sitten hyödynnetään luovasti kokemukseen perustuen. Toisaalta, mitä enemmän oppia ja sabluunoita, sen väljemmät rajat ovat musiikillisessa innovoinnissa.
 
Umm..
Nojoo. Kuitenkin sellainen musiikillinen entiteetti tai persoona tms on tietynlainen / tunnistettava. Jos on paljon soitellut ja siten kehittynyt oma musiikillinen olemus, niin ei ne lisäharjoitteet, skaalat ym enää ratkaisevasti mitään muuta. Niinkuin muussakin elämässä, niin hyvin aikasessa vaiheessa kehittyy ne perustat siihen millainen ihminen on. Kaikki sen jälkeen on hienosäätöä.
E: Selkeennykseksi sanon vielä että rajoilla tarkoitan juuri oman musiikillisen entiteetin rajoja ja persoonaa. Aluksi newbienä on vain rajaton olemuksettomuus, ja kun alkaa tapailemaan saundeja niin alkaa muodostumaan mieleinen formaatti, eli eräänlaisen musiikillisen figuurin rajat.
Nojoo, i know, aikamoista semanttista judoo nyt... :D

Esimerkkinä siitä, miten samasta raudasta mukaan lukien prosessorista otetaan irti valovuoden enemmän kuin yksi temppu, on vaikka pikkuinen Zoom Ms50g.
 
Aika paljon kamaa saisi laittaa jonoon, jotta saisi aikaan vastaavia soundivaihtoehtoja kuin esim. tästä pikku boxista.
 
Totta toki äänenlaadusta, ergonomiasta jne. voidaan esittää perusteltuja mielipiteitä liittyen käyttäjien vaihteleviin makuihin ja tarpeisiin. Kameleonttikonsepti on kuitenkin periaatteessa hyvä ja edullinen. Monimutkaisemmissa laitteissa midi-kontrollimahdollisuus voi myös olla hyödyllinen.

Drawbars: Esimerkkinä siitä, miten samasta raudasta mukaan lukien prosessorista otetaan irti valovuoden enemmän kuin yksi temppu, on vaikka pikkuinen Zoom Ms50g.
 
Aika paljon kamaa saisi laittaa jonoon, jotta saisi aikaan vastaavia soundivaihtoehtoja kuin esim. tästä pikku boxista.
 
Totta toki äänenlaadusta, ergonomiasta jne. voidaan esittää perusteltuja mielipiteitä liittyen käyttäjien vaihteleviin makuihin ja tarpeisiin. Kameleonttikonsepti on kuitenkin periaatteessa hyvä ja edullinen. Monimutkaisemmissa laitteissa midi-kontrollimahdollisuus voi myös olla hyödyllinen.
 
Mutta siis digitaalisesti voidaan tehdä myös se "yhden tempun poni" jolloin saadaan digilaitteesta analogisen laitteen käytettävyyttä. Itse esimerkiksi pidin todella paljon Boss RE20 nauhakaikusimulaattorista, jossa oli yhdistetty hienolla tavalla digitaalisuuden ja analogisuuden parhaita puolia. Se siis oli digitaalisesti toisinnettu analoginen efekti, jonka käyttöliittymä vastasi mahdollisimman paljon Roland RE202 nauhakaikua. Tällainen samanlainen ratkaisu voidaan tehdä varmaan lähes mihin tahansa laitteeseen. Eikös Fenderiltä tullu sarja digitaalisesti toisinnettuja versioita omista klassikkovahvistimistaan hiljattain?
 
Ymmärrän, että valikoissa surfaamaan tottuneen diginatiivin mielestä selkeä analoginen käyttöliittymä tuntuu suorastaan tuhlaavan rajoittuneelta, mutta omasta mielestäni on hyvä että meille naavaparroille madalletaan kynnystä käyttää nykyaikaisia laitteita. Lisäksi noissa on mielestäni samanlaista eleganssia kuin applen tietokenoissa ja muissa laitteissa :-).
 
Monipuolisuus on tietenkin etsimättä mieleentuleva etu digilaitteessa, mutta liiallinen monipuolisuus on usein se seikka, joka tekee digilaitteesta vaikeasti lähestyttävän. Kitaristi ei kuitenkaan ole mikään kosketinsoittaja, joka tuostavaan ottaa kaikenmaailman ohjelmointikielet haltuun....... kitaristin yksinkertaisempi versio, basisti ei sitäkään vertaa :-D

hallu: Kitaristi ei kuitenkaan ole mikään kosketinsoittaja, joka tuostavaan ottaa kaikenmaailman ohjelmointikielet haltuun....... kitaristin yksinkertaisempi versio, basisti ei sitäkään vertaa :-D
 
...sanoo kitaristi, jolle kaikki vuoden 1951 jälkeen tehdyt tuotteet ovat kelvottomia. Vai ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia. James Marshall Hendricks on siis täyttä huttua ja Pekka Pohjola ja Jan Hammer samoin. Kyllä te olette joko hauska provokaattori tai musiikin historiasta autuaan tietämätön. Bach käytti uudehkoa tekniikkaa, tasavireisyyttä, pianoonsa ja luultavasti olisi tänä päivänä ollut hyvin kokeilunhaluinen. Toisin kuin joku satunnainen kumitettu pois.

hallu: Kitaristi ei kuitenkaan ole mikään kosketinsoittaja, joka tuostavaan ottaa kaikenmaailman ohjelmointikielet haltuun....... kitaristin yksinkertaisempi versio, basisti ei sitäkään vertaa :-D

ituvirtanen: "...sanoo kitaristi, jolle kaikki vuoden 1951 jälkeen tehdyt tuotteet ovat kelvottomia. Vai ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia. James Marshall Hendricks on siis täyttä huttua ja Pekka Pohjola ja Jan Hammer samoin. Kyllä te olette joko hauska provokaattori tai musiikin historiasta autuaan tietämätön. Bach käytti uudehkoa tekniikkaa, tasavireisyyttä, pianoonsa ja luultavasti olisi tänä päivänä ollut hyvin kokeilunhaluinen. Toisin kuin joku satunnainen kumitettu pois."
 
Luepa uudestaan. Ei hallu väittänyt "ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia". Ja "analoginen" pedaali ei tarkoita sähkötöntä pedaalia.

Drawbars: Luepa uudestaan. Ei hallu väittänyt "ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia". Ja "analoginen" pedaali ei tarkoita sähkötöntä pedaalia.
 
Mutta sanoi Hallu kuitenkin näin:
 
maailman innovatiivisin musiikki on aina tehty akustisilla soittimilla
 
Jyrkkä väite ja semmoisethan herättävät mukavasti keskustelua :)

Drawbars: hallu: Kitaristi ei kuitenkaan ole mikään kosketinsoittaja, joka tuostavaan ottaa kaikenmaailman ohjelmointikielet haltuun....... kitaristin yksinkertaisempi versio, basisti ei sitäkään vertaa :-D

ituvirtanen: "...sanoo kitaristi, jolle kaikki vuoden 1951 jälkeen tehdyt tuotteet ovat kelvottomia. Vai ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia. James Marshall Hendricks on siis täyttä huttua ja Pekka Pohjola ja Jan Hammer samoin. Kyllä te olette joko hauska provokaattori tai musiikin historiasta autuaan tietämätön. Bach käytti uudehkoa tekniikkaa, tasavireisyyttä, pianoonsa ja luultavasti olisi tänä päivänä ollut hyvin kokeilunhaluinen. Toisin kuin joku satunnainen kumitettu pois."
 
Luepa uudestaan. Ei hallu väittänyt "ettei sähkösoittimilla ole tehty mitään vaativaa musiikkia". Ja "analoginen" pedaali ei tarkoita sähkötöntä pedaalia.
 
Mä heitin tuolla aikaisemmin vähän provokatiiviseen tyyliin sinällään ihan asiapitoisen tekstin ja siitä mulle nyt vähän kuittaillaan :-) . Ei se haittaa kun itse verta nenästäni kaivelin.

Innovatiiviset asiat on aina tehty asioilla jotka on aluksi ollut outoja.
Jimi Hendrix.
Tarviiko edes selittää :D

KaRa: Innovatiiviset asiat on aina tehty asioilla jotka on aluksi ollut outoja.
Jimi Hendrix.
Tarviiko edes selittää :D
 
James Marshall Hendricksin taisin mainita tuossa omassa provokaattorin viitassa kirjatussa tekstissäni. Onneksi nimimerkki Hallu on jo sen verran kokenut kaveri, että täällä voi heitellä yhtä ja toista. Herkkänahkaisemmat voisivat näistä muuten vaikka hermostua.

ituvirtanen: James Marshall Hendricksin taisin mainita tuossa omassa provokaattorin viitassa kirjatussa tekstissäni. Onneksi nimimerkki Hallu on jo sen verran kokenut kaveri, että täällä voi heitellä yhtä ja toista. Herkkänahkaisemmat voisivat näistä muuten vaikka hermostua.
 
Itsellänikään ei ole varaa tuomita ketään heittelyistä.
:X

"...maailman innovatiivisin musiikki on aina tehty akustisilla soittimilla"
 
Kyllähän tuossa on perää, ja se ei mikään ihme ole. Aikaa on ollut tuhansia vuosia ennen kuin sähkön hyväksikäyttö musiikissakin keksittiin. Jos katsotaan vaikka Eurooppaa, klassisella konserttimusiikilla oli hyvä kehittyä vallanpitäjien siipien suojassa, soittimien kehittyessä ja esteettisen monokulttuurin vallitessa. Nykyään näitä suuria taiteellisia saavutuksia pidetään (ansaitustikin) hengissä edelleen yhteiskunnan tuella.
 
Voitaneen myös sanoa että eurooppalainen klassinen musiikki on jo toteuttanut mahdollisuutensa itse musiikin keinojen kehityksen kannalta. Sillä (tarkoitan tässä lähinnä keinoja) on arvokkaan museoinnin lisäksi myös runsaasti käyttöä vaikkapa elokuvien komeana taustamusiikkina. Matti meikäläisetkin voivat halutessaan soittaa sinfoniaorkesteria kotioloissakin, tarvitaan vain koskettimet, tietokone ja sopivat ohjelmat. Luovuus ja taiteellisuus on sitten oma juttunsa.
 
Sähkö- ja atk-avusteisen musiikin kehittymisen yhtenä ongelmana nykyään on se, että monikulttuurin vallitessa ei musiikissa enää juurikaan pääse kehittymään uusia kaikille yhteisiä taiteellisia kriteerejä. Ei kai tarvitsekaan, jokaiselle omansa. On joukko pienempiä tai isompia musiikkikuplia sekä demokratisoidut mahdollisuudet musiikin välineiden ja vaikutteiden suhteen. Tältä pohjalta syntyy nykyajan kansanmusiikki. Lisäksi positiivisen ruiskeen on antanut erityisesti afroamerikkalainen tonaliteetti ja rytmiikka (blues, jazz, rock jne.).
 
Näin sinkoilee miehen aatos. Vähän OT, mutta taidatko sitä estää.

Drawbars: "...maailman innovatiivisin musiikki on aina tehty akustisilla soittimilla"
 
Kyllähän tuossa on perää, ja se ei mikään ihme ole. Aikaa on ollut tuhansia vuosia ennen kuin sähkön hyväksikäyttö musiikissakin keksittiin. Jos katsotaan vaikka Eurooppaa, klassisella konserttimusiikilla oli hyvä kehittyä vallanpitäjien siipien suojassa, soittimien kehittyessä ja esteettisen monokulttuurin vallitessa. Nykyään näitä suuria taiteellisia saavutuksia pidetään (ansaitustikin) hengissä edelleen yhteiskunnan tuella.
 
Voitaneen myös sanoa että eurooppalainen klassinen musiikki on jo toteuttanut mahdollisuutensa itse musiikin keinojen kehityksen kannalta. Sillä (tarkoitan tässä lähinnä keinoja) on arvokkaan museoinnin lisäksi myös runsaasti käyttöä vaikkapa elokuvien komeana taustamusiikkina. Matti meikäläisetkin voivat halutessaan soittaa sinfoniaorkesteria kotioloissakin, tarvitaan vain koskettimet, tietokone ja sopivat ohjelmat. Luovuus ja taiteellisuus on sitten oma juttunsa.
 
Sähkö- ja atk-avusteisen musiikin kehittymisen yhtenä ongelmana nykyään on se, että monikulttuurin vallitessa ei musiikissa enää juurikaan pääse kehittymään uusia kaikille yhteisiä taiteellisia kriteerejä. Ei kai tarvitsekaan, jokaiselle omansa. On joukko pienempiä tai isompia musiikkikuplia sekä demokratisoidut mahdollisuudet musiikin välineiden ja vaikutteiden suhteen. Tältä pohjalta syntyy nykyajan kansanmusiikki. Lisäksi positiivisen ruiskeen on antanut erityisesti afroamerikkalainen tonaliteetti ja rytmiikka (blues, jazz, rock jne.).
 
Näin sinkoilee miehen aatos. Vähän OT, mutta taidatko sitä estää.
 
Ah pakko antaa plussaa :-) keksit heti asian ytimen mihin itsekin viittasin. Mietin juurikin sitä, että klassinen musiikki..... tai jopa sinfoniamusiikki kaikessa monumentaalisuudessaan on luomishetkellään jotain sata vuotta aikaansa edellä ja siksi innovatiivista. Mutta siis aina kun joku kirjoittaa sinfonian, niin hän työntää edemmäs niitä rajoja mitä näillä kaikilla intervalleilla voidaan tehdä. Siitä sitten populaarimusiikkin ammentaa omat sääntönsä. Mikään uusi ei koskaan synny popissa, vaan poppi on soveltava taiteenmuoto. Poppi käyttää jo olemassaolevaa välttäessään haastamasta kuulijaa ja tavoitellessaan isoa yleisöä.
 
Jazzia tehdään myös sähkösoittimilla ja se on parhaimmillaan innovatiivista. Kyllä muitakin kokeilevia juttuja tehdään, mutta tuo aikaisempi kärjistykseni tarkoitus oli alleviivata sitä yleistunnelmaa joka toisinaan allekirjoittaneen mielen valtaa :-)

En edelleenkään ymmärrä.
Eihän poppi ole yhtäkuin sähköiset instrumentit.
Mutta yhtäkaikki kuitenkin, miksei voisi olla innovatiivinen sähköisillä soittimilla tai koneella tms.

hallu: ....... kitaristin yksinkertaisempi versio, basisti ei sitäkään vertaa :-D
 
Uskomattoman huonoa provosointia.

J.Nikkanen: Uskomattoman huonoa provosointia.
 
Ei se ollut provokaatio, vaan vitsi. Koita nyt vähän keskittyä tai ohita edes nää mun huonoimpina pitämäsi jutut :-D

KaRa: En edelleenkään ymmärrä.
Eihän poppi ole yhtäkuin sähköiset instrumentit.
Mutta yhtäkaikki kuitenkin, miksei voisi olla innovatiivinen sähköisillä soittimilla tai koneella tms.
 
Voi toki olla innovatiivinen ja tehdä hyvää musiikkia uusilla välineillä.
 
Ei se, että Euroopassa on vuosisatojen aikana ehditty hyödyntää tarkkaan ja korkeatasoisesti tietyn säveljärjestelmän ja akustisen instrumentaation mahdollisuudet, vie mitään pois sähköisten instrumenttien ja muiden välineiden mahdollisuuksista.
 
Se on sitten toinen asia, että samalta pohjalta kuitenkin lähdetään (plussana lisäksi afroamerikkalaisen tonaliteetin ja rytmiikan tarjoamat lisämahdollisuudet), ja uuden yhtä korkeatasoisen materiaalin säveltäminen ei niin kovin helppoa ole.
 
Samalla mahdollisia suurempia innovatiivisia ja taiteellisia läpimurtoja odotellessa tavallinen soittoharrastaja tai kuuntelija voi ottaa kaikki irti vaikka vain yhdestä mieleisestään genrestä ja harrastaa esimerkiksi bluesia.