Tanssimusiikki ›

Hehhehheeee...
Yks mikä auttaa jaksamaan ja pysymään kiertoradalla on luovuus...sekä huumori. Sitähän soittajilla tunnetusti on. Se pitää saada esille myös keikkatilanteessa, koska tanssi, -tai ravintolakansa ei ole tullut pitämään ikävää vaan hauskaa. Hyvä.
 
Toi on ykspuoleinen näkemys. Hyvä bändimeininki on vaan osa sitä hulluntouhua. Kyllä sitä on vedetty semmoisissa paikoissa missä ei auta vaikka olis miten älyttömän hyvä meininki. Koska ei se kiinnosta ketään. Ne jahtaa toisiaan - tai kattoo telkkaria (muistuu mieleen armaiset Maestron päivävedot). Joskus pitää osata olla tekemättä numeroa itsestään.

Hyvin vaikea kysymys vaikkakin usein monen soittajan puheen ja huolen aihe. Ohjelmatoimistot ovat liikeyrityksiä ja niiden tavoitteena tuloksenteko. Ne kumartavat ainoastaan rahalle, aivan kuin tanssijärjestäjätkin. Ne kaksi ovat sellaiset vallankahvat ettei siihen ihan pienillä konsteilla pysty vaikuttamaan edes liitto. Asiaa eivät paranna myöskään Ylihinnoitellut (lue:ahneet) tähtisolistit eivätkä alihintaan keikkaa ilokseen tekevät ns. amatööriorkesterit. Halvempia maakuntabändejä toki tarvitaan mutta hinta ei saisi olla minimin alle ainakaan jos se evää ammattilaisten työnsaantimahdollisuuksia! Korkealle ylistettäköön se joka keksii kaikkia tyydyttävän markkinarakenteen ja saa sen vielä läpi!
 
Nuo tähtiartistit saavat keikoistaan todellakin huikeata ylihintaa verrattuna tavalliseen rivimieheen.
 
Jännä juttu muuten tuo hinta. Eräs nimeltä mainitsematon orkesteri hinnoitteli itsensä alusta lähtien noin kaksi kertaa kalliimmaksi, mitä liiton minimi. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että bändi myi hyvin! Ei ollut mitään demoja eikä muuta. Myivät itse keikkansa toiminimellä. Ilmeisesti korkeampi hinnoittelu aiheutti sen, että ravintoloitsijat yms. ajattelivat:"ahaa, tuo on hieman kalliimpi orkesteri, sen täytyy olla jollakin tavalla hyvä tai suosittu, vaikkei itse olekaan mitään tuollaisesta bändistä kuullut"

...Kyllä sitä on vedetty semmoisissa paikoissa missä ei auta vaikka olis miten älyttömän hyvä meininki. Koska ei se kiinnosta ketään. Ne jahtaa toisiaan - tai kattoo telkkaria ....
 
Montako paikkaa sitten olis semmosia, joihin ei bändi pääse soittamaan, kun sillä on liian hyvä meininki?

Toi on ykspuoleinen näkemys. Hyvä bändimeininki on vaan osa sitä hulluntouhua. Kyllä sitä on vedetty semmoisissa paikoissa missä ei auta vaikka olis miten älyttömän hyvä meininki. Koska ei se kiinnosta ketään. Ne jahtaa toisiaan - tai kattoo telkkaria (muistuu mieleen armaiset Maestron päivävedot). Joskus pitää osata olla tekemättä numeroa itsestään.
 
Olen samaa mieltä, että bändin pitää mukautua vallitsevaan tilanteeseen. Se on ammattitaitoa. Jos soittaa esim häissä ruokalystimusaa pitää osata olla niin ettei ärsytä liiaksi, esim volalla.
 
Uskoisin kuitenkin, että suurimmaksi osaksi yleisö ja järkkärit odottavat bändiltä iloista/ positiivista asennetta/ulospäin suuntautunutta ja viihdyttävää meininkiä esiintymisessään. Siihen aikaan kun Maestrossa vielä oli päivävetoja, elävä musiikki kuului olennaisena osana systeemiin. Jos sitä ei olisi ollut, puutteen olisi heti huomannut. Eli sillä oli oma vissi tarkoituksensa vaikka kieltämättä TV:n kanssa kilpaa soittaminen pännikin. Niinhän se sekin mesta kuoli pikkuhiljaa -ensin pudotettiin päivävedot pois. Taisi kuitenkin johtua alan yleisestä rakennemuutoksesta.
 
Toki soittajalla on oikeus olla pahalla mielellä omaa työtään tehdessään niinkuin muidenkin ammattien ihmisillä on. Jokainenhan meistä on elämässään kokenut joskus tylyyttä ja moukkamaista palvelua, kaupan, pankin kassoilla, musiikkiliikkeessä jne. Silloin on tainnut kaikulaitekauppa siinä liikkeessä mennä puihin. Tyly kohtelu ei ole varmaan tuntunut mukavalta.
 
Huono palvelu on toisaalta osoitus ihmiselämän inhimillisyydestä, mutta jotenkin se ei mahdu mun kalloon, että huvitilaisuudessa bändissä vallitseva vitutus näkyisi ylitseampuvana provosoitumisena pelimannien naamareista tai käytöksestä. Toisaalta jos on soittaessaan sulautunut tapettiin, ajatellen "sama raha, sama raha" ja on kuin vitun niellyt ja toista alottamassa, niin varmasti kiinnittää yleisön huomion negatiivisessa mielessä. Voivatpa jotkut tanssijoista keksiä pienen ilveilyleikin bändin kanssa. Kumpi tuleekaan ennemmin, asenne vai hyvä meininki?
 
No monesti asiat eivät ole sellaisia miltä näyttävät ja tässäkin asiassa ei ole vain yhtä totuutta. On mielipiteitä jotka muodostavat erilaisia näkökulmia. Hassua on se, että näkökulmat voivat kaikki tavallaan olla yhtä "oikeita".

Alkeellisin ammattitaito asiakaspalvelussa olevalle on se, että vaikka kuinka vituttaisi, ei näytetä sitä asiakkaille eikä syyttömälle osapuolelle pureta.

... Toisaalta jos on soittaessaan sulautunut tapettiin, ajatellen "sama raha, sama raha" ja on kuin vitun niellyt ja toista alottamassa, niin varmasti kiinnittää yleisön huomion negatiivisessa mielessä. Voivatpa jotkut tanssijoista keksiä pienen ilveilyleikin bändin kanssa. Kumpi tuleekaan ennemmin, asenne vai hyvä meininki?
 
No monesti asiat eivät ole sellaisia miltä näyttävät ja tässäkin asiassa ei ole vain yhtä totuutta. On mielipiteitä jotka muodostavat erilaisia näkökulmia. Hassua on se, että näkökulmat voivat kaikki tavallaan olla yhtä "oikeita".
 
Mun mielestä ei ole mitään pahaa välillä sulautua tapettiin jos tilanne sen sallii. Väkisten hymyily ja keekoilu ei vaan sovi kaikille ja näyttää joissain tilanteissa pahimmillaan vastenmieliseltä. Hommat voi hoitaa ammattimaisesti ja hyvällä meiningillä asiallisesti ilman mitään ylimääräistä kosiskelua. Tietty se norsunvittu kannataisi piilottaa vaikka taukotiloihin..

Alkeellisin ammattitaito asiakaspalvelussa olevalle on se, että vaikka kuinka vituttaisi, ei näytetä sitä asiakkaille eikä syyttömälle osapuolelle pureta.
 
Just. Ei kai se oo asiakkaan vika, jos kotona on polvet ristissä (noin vaan niinkun esimerkiks. Mitekään kehekään täällä liittymättä. Enemmänkin omasta kokemuksesta.)

Alkeellisin ammattitaito asiakaspalvelussa olevalle on se, että vaikka kuinka vituttaisi, ei näytetä sitä asiakkaille eikä syyttömälle osapuolelle pureta.
 
Vitutusta ei pidä näyttää, joskin rajatapaus silloin, kun 58 Shure pamahtaa päin purukalustoa jonkun eteensä katsomattoman tanssijan takia =)
 
Tämä "asiakaspalvelu"-aspekti musiikkihommissa on kans vähän kakspiippuinen juttu, koska musiikissa on sallittua myös "tehdä taidetta" ja eritoten toteuttaa itseään mekaanisen toistamisen ja muiden miellyttämisen lisäksi.
Se taas puolestaan vaatii tiettyjä "vapauksia", jotka saattavat olla ristiriidassa "asiakaspalvelun" sääntöjen kanssa. Ristiriidassa ehkä monen muunkin asian kanssa :-)

Just. Ei kai se oo asiakkaan vika, jos kotona on polvet ristissä (noin vaan niinkun esimerkiks. Mitekään kehekään täällä liittymättä. Enemmänkin omasta kokemuksesta.)
 
"poikamies ei voi tietää, kuinka vähällä pillulla ukkomies tulee toimeen"
 
Eikö tämän vois kääntää
 
"soittaja ei voi tietää kuinka vähällä pillulla turakainen tulee toimeen"
 
Mika

Vitutusta ei pidä näyttää, joskin rajatapaus silloin, kun 58 Shure pamahtaa päin purukalustoa jonkun eteensä katsomattoman tanssijan takia =):-)
 
Ei mun väite tätä koske, siinähän se ei kohdistuisi viattomaan ulkopuoliseen.

Ei mun väite tätä koske, siinähän se ei kohdistuisi viattomaan ulkopuoliseen.
 
Niin joo, jäipä huomaamatta tuo kohta... :-)

http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=6&t=1841&o=0&co=750
 
Näytti olevan kahden vuoden takainen. Mutta lähenet pointsia, mahdotonta tehdä kaikki turakaiset tyytyväiksi.
 
Mä oon ottanut sen linjan, että ensijaisesti pyrin miellyttämään maksajaa/tilaajaa.
 
(Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat)
 
Edit: Tässä joutuu hiukan ristiriitaan muun bändin kanssa, joiden mielestä kännisin, kovaäänisin, isotissisin asiakas on ensisijaisesti miellytettävä

Soittokehät on niinkuin olympiarenkaat; ympyrä jossa kulloinkin pyörii on samankokoinen mutta erivärinen. Sama pätee tän topicin aiheeseenkin. Vanhan liksa-vitutus-turakaiskelauksen jälkeen päädytään kurkkaamaan peiliin, tosin pitkin hampain. Ois kiva tietää mitä noi tanssijat - joita täälläkin surffailee- ajattelevat näistä soittajien turakaiskommenteista. Turakaisiin olen itsekin törmännyt, ei siinä mitään.
Se on totta, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta toivottavasti suurinta osaa.

Se on totta, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta toivottavasti suurinta osaa.
 
Tästä tullaankin siihen, että kyllä orkesterillakin on oikeus tietynlaiseen omanarvontunteeseen. Kun totuus on ettei kaikkia voi miellyttää, niin ei kaikkia tarvitse yrittääkään miellyttää. Riittää että tekee hommat siten että se suurin osa, joka ei ole valittanut, pysyy tyytyväisenä vastakin. Ne valittajat voi jättää omaan arvoonsa. Nämä valittajat ovat ns. ammattivalittajia. Ovat paikalla pelkästään valittaakseen ohjelmasta. En tiedä mistä niitä sikiää, mutta niiden summa tuntuu olevan vakio, niinkuin paskankin.

Tai kuinka vähällä munalla soittajan vaimo tulee toimeen ;-)...
 
Niinhän me luullaan....

...Mä oon ottanut sen linjan, että ensijaisesti pyrin miellyttämään maksajaa/tilaajaa...
 
Mä oon samaa mieltä. Ja jos joku rutisee muuta, voi vedota siihen, mitä tilaajan kanssa on sovittu.

Kyllä sitä maksajaa siinä illan aikana kannattaa ainakin vilkuilla ,mistä tykkää, ja vaikka vähän nuoleskellakin , ainakin maksuun asti.

Kyllä sitä maksajaa siinä illan aikana kannattaa ainakin vilkuilla ,mistä tykkää, ja vaikka vähän nuoleskellakin , ainakin maksuun asti.
 
Kyllä, eräässä paikassa ainakin olemme noudattaneet tuota kaavaa. Yleisö olisi halunnut lisää rokkia, mutta kun keikan maksaja tuli takahuoneeseen sanomaan, että ei sitten enää lisää rokkia tämän illan aikana, niin sitä oli parempi uskoa.