| Aihe: Mikä sai sinut aloittamaan kitaran tai muun isntrumentin soiton? | 1 |
|---|
 H3nee
28.11.2019 10:13:27 (muokattu 04.12.2019 07:13:07) | |
|
Olisi kiva kuulla muiden tarinoita, mitä kautta kipinä soittamiseen on saanut alkunsa. |
 blackmore81
29.11.2019 12:19:25 (muokattu 29.11.2019 12:21:58) | |
|
Jacqueline du Pré ja Elgarin sellokonsertto. Joskin siinä useampi vuosi vierähti välissä ennen soittamisen aloittamista.
What the hell is wrong with freedom? That's what it's all about |
hakkry
27.12.2019 09:34:35 (muokattu 27.12.2019 09:37:56) | |
|
Suuri osa kaveripiiristä (lähimmät kaverit) ovat muusikoita, keikkaavia sellaisia: Sooloa, bändiä, big bandiä, R&,B klassinen....Kitaraa, rumpuja, vaskeja.
Siinä vuosia kateellisena olen ihmetellyt menoa, kateellisena siksi, etten osaa. Jotenkin, en tiedä miksi, mutta basso on aina kiinnostanut. Lopulta ikäänkuin vahingossa ostin kaverilta parikymmentä vuotta vanhan keikkabasson. Siinä on kivasti nk "real road wornia" parin edellisen omistajan keikkaelämästä.
Nykyään on netti väärällään juutuubissa ilmaista opetusta, osa väärää, osa oikeaa. Eikä nuo maksullisetkaan kalliita ole, jollain HBOn kk maksulla saa hyvät kurssit ostettua interwebistä.
Vastaus siis otsakkeen kysymykseen, kaveripiiri. |
|
Pari kaveria soitteli ja ajattelin että jos nuo on oppinut niin kyllä minäkin ja siitähän se sitten lähti ja tältä tieltä ei ole ollut paluuta... Kitaraa ja bassoa soitan. Ja tietysti kuuntelemallani musiikilla oli suuri vaikutus, Yes ja Genesis varsinkin inspiroivat paljon. |
|
Mullakin oli kavereita, jotka soitteli. Rummut tuli hankittua joskus 70-uvun puolenvälin kieppeillä. Nyt on sähkörummut tuolla häkkivarastossa. Valitsin nyt ruokapöydän rumpujen sijaan. Tilasta on silleen pulaa. Just ostin sitten kitaran. Ajattelin, että treenailen sormia ja aivoja, kun opettelen'soittamaan', ettei tuo altshaimeri tai dementia ihan hetikohta iske.
Relax. Prediction is very difficult, especially about the future. |
KCM
21.02.2021 17:51:11 | |
|
Mulla ei oikeastaan ollut minkäänlaista musiikkitaustaa. Ala-asteella olin käynyt yhden kesän kerran viikossa hakkaamassa rumpuja yhden naapurin autotallissa treenaavaan bändin bändikämpällä (bändin rumpali opetti mulle jonkun peruskompin). Sitten yhtäkkiä vuosikymmeniä myöhemmin kolmivitosena aloin kuulla biisejä. Lähinnä sanoituksia ja niihin liittyviä melodioita.
Heräsin aamuyöllä ja biisi vain pyöri päässä. Kirjoitin sanat muistiin johonkin vihkoon, kun en saanut nukuttua. Päivällä yritin laulaa kyseistä melodiaa, mutta eihän se kuulostanut lainkaan siltä, mitä pään sisässä kuulin. Hommasin sitten käytetyt Casio-sähköurut, joilla opettelin ala-asteen musiikin kirjasta musiikin teorian perusteita (tyyliin mitä eroa on sävellajilla ja oktaavilla) ja yritin löytää päässä soivat melodiat pianon koskettimilta. Kun melodia löytyi pianolla, lauloin sitä perässä niin kauan kunnes laulu alkoi osua nuottiin. Pari kuukautta yritettyäni ja pari biisiä nuotinnettuani totesin kehittyneeni sen verran, että melodioiden löytäminen laulamalla suoraan puhelimen nauhuriin alkoi onnistua.
Vaikka piano oli teorian omaksumiseen hyvä väline, niin jotenkin tuli sellainen tunne, että kitaran kanssa pääsisin nopeammin siihen pisteeseen, että voisin säestää omaa laulua jollakin soittimella. Hommasin joitakin kuukausia urkujen hommaamisen jälkeen kitaran ja puoli vuotta ensimmäisen biisin ilmaantumisen jälkeen kasassa oli jo kymmenkunta kappaletta.
Aloituksesta on nyt kuusi vuotta enkä vieläkään ole kaksinen soittaja, mutta biisejä tulee edelleen ja joka viikko tulee opittua jotakin uutta. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!
"Vähän niin kuin Olli Lindholm, osaa laulaa vain omia biisejään." |
|
The Beatles.
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
|
Kai sitä voi hieman omaakin menneisyyttä ja nykypäivää valottaa.
Aika paljon jo ihan junnuna kuuntelin musiikkia ja pidin/pidän erityisesti sähkökitaran saundista.
Jossain vaiheessa teininä oli tahtoakin lähteä opiskelemaan aihetta, mutta 80-90-luvun taitteessa kotona ei tullut kannustimia sille tielle. Syitä oli mm. kunnollisen ammattiopin hankinta vaikka vasaroijaksi, "sävelkorvan" puute, sekä olisi pitänyt olla niitä "synnynnäisiä lahjoja". -No nämä oli sitten nieltävä ja uskottava.
Kunnes, miltei ja suunnilleen 30v myöhemmin olen nyt ammattimiehen opissa ja opettelen soittamaan sitä sähkökitaraa. Koska se ei ole mun mielestä "liian myöhään". Fiilis hyvä.
Terveisin:
Made @ 1977 |
|
Kyllästyin baarikyselyihin, että missä bändissä soitat? Ostin akustisen kitaran ja alkeisoppaan sen kaveriksi, siitä se lähti kolmevitosena. |
|
Kitara oli helpompi kuin viulu.
"olis niin kova bändi, että vetäis covereinakin vaan omia biisejä" |
|
En muista sitä ihan ensimmäistä syytä, koulussa vitosluokalla luotiin bändiä soittamaan mm joulu- ja kevätjuhlissa ja halusin mukaan.
Mutta, onneksi päädyin noihin hommiin koska 15-16 vuotiaana kun ysiluokan jälkeen alkaa sitten ne uudet opinnot niin törmäsin uudessa koulussa metallimusiikkiin.
Oli jo kitara valmiina kotona, siitä vaan kokeilemaan vähän erityylistä soittelua.
Perus molli- ja duuriotteet vaihtui tabulatuureihin. |
|
Minulla alkoi basson soitto hieman poikkeavalla tavalla. Pianoa, muita kosketinsoittimia, vibrafonia, huilua ja hanuria olen soittanut yli 60 vuotta (olen soitellut bändeissä, ollut kanttorina, pianonsoiton opettajana, ...). Mutta toukokuussa 2020 sain lievän aivoinfarktin, joka heikensi motoriikkaa vasemman käden sormista siihen mallin että pianon soitto ei enää onnistu. Syntikoita toki ruuvaan edelleen kotistudiossa mutta ei se enää ole sitä mitä homma oli ennen AVH:ta
Ihan kuntoutusmielessä aloitin ensin kitaran soiton, sitten bassokitaran soiton ja muutama viikko sitten hankin sähkökontran jota olen nyt sitten ahkerasti käpistellyt. Pikkusormi on pois pelistä mutta onnistuu se soittaminen ilmankin. Kontran otelautakin alkaa tulla tutuksi ja intonaatiokin on ainakin joskus kohdallaan.
Olen tehnyt kotistudiossa satoja nauhoituksia, laitan jonkin biisin soimaan ja soittelen bassolinjoja siihen päälle.
Ikää minulla on nyt 73 vuotta mutta ei ikä ole este, ei edes hidaste.
Pääasia että on hauskaa ja motivaatiota harjoitella...
Tällainen tarina uuden instrumentin soiton aloittamisesta... |
|
On vähän aloittelijamainen fiilis kun viime vuosina aika vähän tullut kitaroitua ja ei ollut soittotaito maaginen sitä ennenkään. |
jnen
06.03.2022 10:20:17 | |
|
Kossina uteliaisuus ja halu hallita edes joku instrumentti, vähän räpiköintiähän se kitarointi silloin oli kun kaikki piti opetella itse eikä nykyistä kirjallisuutta, netistä puhumattakaan ollut.
Sitten meni joku vuosikymmen ja aloitin uudestaan, aikaa vain on niin pirun vähän ettei tule soiteltua kuin väsyneenä ja siitä ei paljon kostu, mutta omaksi huviksi edes. |
 Pico
30.03.2022 11:37:47 | |
|
Kuulin hevimetallia junnuna ja löysin vintiltä vanhan Williamsin stratokopion, kyllä vanhempien korvat sai kärsiä. Eipä tässä vieläkään osaa soittaa, vaikka on 21 vuotta soittoa takana. |
|
H3nee: Olisi kiva kuulla muiden tarinoita, mitä kautta kipinä soittamiseen on saanut alkunsa.
Morjesta mää sain musan innostuksen faijan kautta hän soittelee kitaraa sit olin monta vuotta musaluokilla joka tekis sit kiinostusta tietenki lisää :)
alotin tossa viikko sitten Quenan/quenachon kyseinen soitin alko kiinostaa omien taustojen takia :) nyt täsä koitan oppia kenen ja jos sen jälkee tuota pan huilua kans jossaa vaiheessa pääsis treenailee :) |
|
Moi! Itse aloitin viulua soittamaan kun olin kolmannella luokalla. Olin juuri päässyt musiikkiluokalle ja siinä tuli sitten fiilis, että kai sitä pitää jotain soitinta soittaa jos kerran musaluokal ollaan menos ja viulua olin joskus huvikseen kaverilla koittanut ja se vaan tuntui sellaiselta omalta jutulta. Hain sitten musiikkiopistoon ja pääsin sisään. Soitin viulua neljä vuotta kunnes kuudennen luokan päätteeksi lopetin, kun en halunnut käydä orkesterissa tai musiikinteoriassa. (Olen siis ykkösteoriasta päässyt läpi ja kakkosteorian kävin, mutta en läpi päässyt loppukokeista (kävin siis molemmat koulun kautta):D) Sitten kun lopetin eikä omaa viulua ollut en voinut enään soitella kunnes sitten pyysin iskältä rippilahjaksi viulua ja sen sitten sain:). Nyt olen kotona soitellut sillon tällöin ja on ollut mukavaa kun ei ole ollut mitään pakottavaa tekijöitä määräämässä milloin pitää soittaa vaan saan soittella ihan rauhassa silloin kun huvittaa:D. Musiikkiluokalla edelleen ja kun peruskoulusta pääsen ajattelin hakea johonkin musiikkilukioon missä ehkä saisi jatkettua ja kehittää omaa soitto taitoa. |
|
Mikäkö sai aloittamaan (/kitaran) muun instrumentin soiton..
Yleinen elämän tylsyys ja vaihtoehtojen puutos (+mikään muu ei oikein kiinnosta).
- "voiteluaineita käytetään vain ulkoisesti".. |
|
Queenin musiikki ja tarkemmin Brian Mayn soolo Killer Queenissä. Soundin kuulemisen jälkeen oli "pakko" hommata sähkis. Nyt noin kolme vuotta myöhemmin tavoitteena olis musiikkiyliopistoon pääsy ja kuuntelulistalla monipuolisesti hyvää musiikkia. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
