Kitarat: kitarakamat ›

munkero: En väitä etteikö esim. R9 olisi huikea peli, mutta en usko että ainakaan mulle se toisi yhtään sen enempää iloa kuin omiin tarpeisiin räätälöity Standard. Hintahan on yli kaksinkertainen. Ne ovat kuitenkin paperilla täysin sama kitara, mutta tässä tapauksessa siihen halvempaan voi teetättää vaikka uudet nauhat ja vaihdattaa mikit omaan makuun sopiviksi.
 
Tässähän on räikeä asiavirhe muun muassa se, että Standard on tehty paljon painavammista puista, ja vaikka kaikki Standardit jo 80-luvun hämäristä on kevennysporattu, niistä lähes jokainen on silti painavampi kuin yksikään R9 - joista puolestaan yksikään ei ole kevennysporattu.
 
Eli se siitä "paperilla täysin samasta kitarasta".

Kun arvokkaiden soittimien kohdalla on aina myös jonkinlaista keskustelua jälleen myynnistä ja siitä miten arvo pysyy. Joitakin perustellaan jopa hyviksi sijoituksiksi...
Veikkaan, ettei 4000+ maksavia Gibson Les pauleja myydä kuin muutamia vuodessa. Siis kotimaassa, vaikka osa saatetaan ostaa/myydä muuallekin. Olipa kyse kummassakin tapauksessa kivijalassa tai yksityisestä henkilöstä.
Kitara voi olla hyvä sijoitus ja se pitää mahdollisesti myös arvon hyvin. Se voi silti olla niin, ettei se mene järkevällä hinnalla ja ajalla kaupaksi...
 
Tästä syystä olisi hyvä ostaa vain käyttöön tuleva soitin ja miettiä tarkasti mitä ja mistä on valmis maksamaan, ettei myöhemmin tule yllätyksenä se että kitaran myynti/vaihto voi olla vielä isompi juttu kuin hankkiminen.
 
Itsellä syöpä lopetti aikoinaan bänditouhut ja jouduin eläkkeelle. Sairaus on sinänsä pysynyt poissa hoitojen jälkeen. Moni kitara meni myynti, sellainenkin joita oli joskus ajatellut ettei tule koskaan hävittämään. Eikä nuo soittimet enää haittaa. Kerroin vaan esimerkin siitä, että elämässä voi tapahtua joskus monenlaista...

Joo, eipä ne painot orkkiksissa 50-luvun lopun Les Pauleissakaan olleet kiveenhakattuja ja niin, että höyhenen kevyt olisi ollut pääsääntö. Se on jokin näiden nyky reissueiden joidenkin omistajien kuvitelma ja sillä Les Paulin hyvyyden perustelu ei oikein omalla kohdallani ota tulta allensa.
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/3895.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/3894.jpg

Jucciz: Tässähän on räikeä asiavirhe muun muassa se, että Standard on tehty paljon painavammista puista, ja vaikka kaikki Standardit jo 80-luvun hämäristä on kevennysporattu, niistä lähes jokainen on silti painavampi kuin yksikään R9 - joista puolestaan yksikään ei ole kevennysporattu.
 
Eli se siitä "paperilla täysin samasta kitarasta".
 
Jep. Ja lisäksi niissä on täysin erilaiset kaulat. Esim mulle se paksumpi 50s stankun kaula on liian ohut.

AngieRainbow: Jep. Ja lisäksi niissä on täysin erilaiset kaulat. Esim mulle se paksumpi 50s stankun kaula on liian ohut.
 
Jep. Jos nyt vaikka R9:ä ja vuoden 2020 Standardia vertaa niin niissä on
- Erilaiset virittimet
- Erilainen satula
- Erilainen kaulaprofiili
- Erilaiset nauhat
- Erilaiset mikrofonit
- Erilailainen talla
- Erilainen elektroniikka
 
Mutta joo. Onhan niissä lavan ja bodyn muoto sekä merkki samaa!
 
Tällä en siis tarkoita, että toinen olisi toista parempi. Ärsyttää vaan nää kommentit! Mulla on ollut laskelmieni mukaan 7kpl Standardeja ja 6kpl CS Les Pauleja, joten oon varsin puolueeton näissä, vaikka tällä hetkellä onkin enää R9 ja R7 LP:t talossa. Totuus on silti, että CS:t on paljon enempi yksilöitä ku Stankut. Kävin testaamassa viime viikolla kaikki Kitarakuun LP:t ja kyllä ne kaikki oli tosi erilaisia keskenään. En silti tykännyt yhdestäkään niistä niinkun omistani!:)

Miten lie kevennysten ja kaulan yms. kanssa ja kummasta puhutaan 50's vai 60's 2020 Stankusta.
 
Build
 
Dont mess with the standard were words that fell on deaf ears in terms of Gibsons previous management. Thankfully, the new team has listened. Effectively now within the Original Collection, the previous Les Paul Traditional has been split into two and renamed Standard: in 50s and 60s flavours. The guitars are identical in build with one-piece slab sawn mahogany backs (with no weight relief ), quarter-sawn mahogany necks (with short tenons), and mildly figured two-piece centre-joined maple tops.
 
The major construction difference lies in the neck shape: the 50s goes for a bigger Vintage 50s profile. It features original-style Gibson Deluxe tuners on the correct 17-degree back-angled headstock (with a slight 16- to 15mm taper). In terms of control knob, the 50s uses clear amber bonnet types. When it comes to pick-ups, the 50s packs the Burstbucker 1 (neck) and Burstbucker 2 (bridge) of the previous Traditional.
 
https://www.musicradar.com/reviews/gibson-les-paul-standard-50s
 
https://www.andertons.co.uk/brands/ … rd-50s-tobacco-burst-plps500tonh1-1

BigPapa: Miten lie kevennysten ja kaulan yms. kanssa ja kummasta puhutaan 50's vai 60's 2020 Stankusta.
 
Build
 
Dont mess with the standard were words that fell on deaf ears in terms of Gibsons previous management. Thankfully, the new team has listened. Effectively now within the Original Collection, the previous Les Paul Traditional has been split into two and renamed Standard: in 50s and 60s flavours. The guitars are identical in build with one-piece slab sawn mahogany backs (with no weight relief ), quarter-sawn mahogany necks (with short tenons), and mildly figured two-piece centre-joined maple tops.
 
The major construction difference lies in the neck shape: the 50s goes for a bigger Vintage 50s profile. It features original-style Gibson Deluxe tuners on the correct 17-degree back-angled headstock (with a slight 16- to 15mm taper). In terms of control knob, the 50s uses clear amber bonnet types. When it comes to pick-ups, the 50s packs the Burstbucker 1 (neck) and Burstbucker 2 (bridge) of the previous Traditional.
 
https://www.musicradar.com/reviews/gibson-les-paul-standard-50s
 
https://www.andertons.co.uk/brands/ … rd-50s-tobacco-burst-plps500tonh1-1
 
Oho! Tää oli uutta tietoa, että uudet stankut eivät olekaan enää kevennysporattuja! Mahtavaa! Paljonkohan ne painaa?? Stankkujen 50s ja 60s profiilithan on toki jo vanha juttu eivätkä ne ole samoja ku CS-kitaroiden kaulaprofiilit (eivät huonompia / parempia vaan erilaisia).

Se, mikä näissä joidenkin aikojen Les Pauleissa on ärsyttänyt on modernisointi yritykset ja ylimääräiset push & pull härpäkkeet potikoissa. Ne ei vaan jotenkin kuulu Gibson Les Pauliin. 2008 Les Paul Standard Traditionalin ymmärrän, koska se on perinteinen, ilman turhia vetely ja painelu nupikoita, ilman piirilevyä potikkamontussa, kaulakin niissä tietääkseni ns "chunky" 50's profiili, eli jollain tapaa käden täysi mahonkia. Juuri sellainen perus askeettinen, kuten Les Paulin kuuluu mielestäni olla, olkoonkin vaikka sitten kevennys porauksilla. Sensijaan 2008 vuoden stankku on aivan käsittämätön uuden kokeilu ja modernia härpäkettä sisältävä - piirilevy potikkapoterossa ja asymmetrinen kaula profiili ja ns. "chambered" body. Ei, ei niin, ei sitten millään muotoa.
 
http://www.gibsontraditional.com/mo … les-paul-standard-traditional-2008/
 
http://legacy.gibson.com/Products/E … son-USA/2008-Les-Paul-Standard.aspx

Jos jollain on kohtuu hintainen R7 tai R8, niin laittakaa mulle viestiä.

Les Paulhan se on tämäkin - Junior. Viime viikolla kotiutui ja liittyi lisäyksenä Gibson kaartiin.
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/4879.jpg

Darknessin Justin Hawkins kertoi jossain keräilevänsä 1990-luvun Les Pauleja. Ovat kuulemma sieltä paremmasta päästä. Toi oma 2014-vuoden traditional kai yrittää olla jonkinlainen yhdistelmä '50-luvun ja '90-luvun Pauleista. Paitsi että mikithän siinä on erilaiset, snadisti kirkkaampi-soundiset kuin perinteiset paffit.

Osta tää R9, tai mie ostan: https://m.ebay-kleinanzeigen.de/s-a … 9-custom-shop-r9/1630011639-74-5277
 
Tallapalat hakattu piloille, mut oman kokemuksen mukaan se kuuluu asiaan tehtaalta tullessa. Gibsonin ABR:llä heitetään kanadanhanhia heti ensimmäiseksi, tietysti.

hallu: En mä tiiä? jos mulla olis neljä donaa taskussa, niin en minä täällä notkuisi kyselemässä vaan säntäilisin ympäri suomea testailemassa vaihtoehtoja ja kusisin hunajaa :-D
 
Ketjun aloittaja kuitenkin sanoi ensi viestissä: "En ole alkua pidemmälle päässyt, kun ensimmäisenä tule vastaan tietämättömyys kyseisistä kitaroista. Eri aikakauden tuotannot. Ja sitten on vielä tuo mallien kirjavuus, nimeämiset jne."
 
Kysyminen on fiksumpi tapa lähestyä asiaa kuin lähteä säntäilemään ison rahatukun kanssa. Gibsoneissa on enemmän vaarana kuin muissa merkeissä ostaa käytettynä 4000 eurolla ainoastaan 2000-3000 euron arvoinen kitara. Torillakin näkee pelkästään eri vuosien Standardeissa niin erilaisia hintapyyntöjä, että helpolla maksaa liikaa. Kitaroissa täysin eri speksit, mutta kaikkien mallina Standard.
 
Sinuna ostaisin n. 4000 eurolla sopivan Gibsonin Custom Shopin Kitarapajalta tai Kitarakuusta. Eivät ole markkinoiden halvimpia, melkein kaikissa kitaroissa +10-20% Torin tasoon. Toisaalta kyseiset liikkeet eivät mitään aivan järjettömiä ylilyöntejä harrasta hinnoissa, ja tavara on asiantuntijoiden tekemänä tarkastettu. Väärennökset alkaa olemaan potentiaalinen riski neljäntonnin kitaroissa, ja itseäni epäilyttäisi ostaa sellaista suoraan käyttäjältä ilman ulkopuolisen mielipidettä kitarasta. Muutama nimeltä mainitsematon 15 vuotta palstalla roikkunut luotettavana pitämäni nimimerkki voisi muodostaa poikkeuksen.

2randpo: Toi oma 2014-vuoden traditional kai yrittää olla jonkinlainen yhdistelmä '50-luvun ja '90-luvun Pauleista. Paitsi että mikithän siinä on erilaiset, snadisti kirkkaampi-soundiset kuin perinteiset paffit.
 
http://www.gibsontraditional.com/mo … s/gibson-les-paul-traditional-2014/
 
http://legacy.gibson.com/Products/E … aul-Traditional/Specifications.aspx
 
http://www.gibsontraditional.com/list-of-models/

Jucciz: Ootko muuten Juki punninnu sun pre-historicia?
 
Olen. 4.085 kg. Tämmönen: https://photos.app.goo.gl/AHpEQhuJJRZuCoxR6

J.Hollström: Olen. 4.085 kg. Tämmönen: https://photos.app.goo.gl/AHpEQhuJJRZuCoxR6
 
Nonni, huomattavasti siedettävämpi paino kuin 4,5 kg. Otetaanpa vertailut seuraavassa saunaillassa R9:n kera.

AngieRainbow: Jep. Ja lisäksi niissä on täysin erilaiset kaulat. Esim mulle se paksumpi 50s stankun kaula on liian ohut.
 
Sama homma. Ja juuri siitä syystä oma R9 on niin miellyttävä, koska sen kaulaprofiili on tuon tyyppiseen kitaraan mulle just eikä melkein: ei liian paksu eikä liian ohut. Vuosituhannen vaihteen 50's rounded -kaulakin oli mun makuun liian ohut, mistä syystä luovuin viimeisestäkin LP Standardistani jo kymmenisen vuotta sitten. 60's slim taper on itselleni aivan toivoton, mutta ymmärrän toki, että jollekulle muulle se on just hyvä. Onneksi näitä on niin monenlaisia.
 
Ja tosiaan, kuten Imper ansiokkaasti listasi, onhan noita eroja Standardin (okei, eri vuosina eri meiningit) ja R9:n välillä vaikka mitä. Silloin kun viimeksi olen Stankkuja hipelöinyt, on niissä kevennysporausten lisäksi tosiaan ollut eri kaulaprofiili, eri mikit, eri talla (Nashville vs. ABR-1), eri värinen Gibson-logo lavassa, eri värinen mikkikytkimen nuppi (erityisen tärkeä yksityiskohta!) jne... lisäksi ainakin virittimiä on Standardeissa ollut vuosien varrella erilaisia. Ja toki kaularaudan suojamuovissa (truss rod cover) ei R9:ssä lue mitään, Standardissa yleensä "Standard".

Jucciz: Nonni, huomattavasti siedettävämpi paino kuin 4,5 kg. Otetaanpa vertailut seuraavassa saunaillassa R9:n kera.
 
Asiaan liittyen tai liittymättä sanon, että yli 4kg:n kitara alkaa olla ylipainoinen. Jos oikein ymmärsin, alle 4kg:n kevennysporaamattomia lespoja kuitenkin löytyy.
 
Sen verran tämä ketju herätti kiinnostukseni lespoja kohtaan, että voisin joskus lähitulevaisuudessa poiketa.

Haeroe: Asiaan liittyen tai liittymättä sanon, että yli 4kg:n kitara alkaa olla ylipainoinen. Jos oikein ymmärsin, alle 4kg:n kevennysporaamattomia lespoja kuitenkin löytyy.
 
Sen verran tämä ketju herätti kiinnostukseni lespoja kohtaan, että voisin joskus lähitulevaisuudessa poiketa.
 
Tule käymään. Mun kaikki Les Paulit ovat alle 3,8 kg, heittämällä. Tosin kaksi niistä on enemmän tai vähemmän onttoja, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin. ;)