| Aihe: talla materiaali | 1 |
|---|
|
Moi. Voisko joku tiivistaa tallan materiaali periaatteelliset vaikutukset soundiin. Toki kaikki liittyy kaikkeen mutta noin periaatteessa.
Paasen nykyisessa tyopaikassani vakastaan tallan alumiinista, metallista ja ruostumattomasta.
Ei suoralta voi sanoa olenko ikina soittanut ruostumattomalla tallalla. Luulisin kaikki olleen perus metallisia. Youtuben videotkin on vahan heikkoja. Jos taalla on jo kasitelty asia niin mieluusti linkkia saa laittaa.
nobody loves me but my mother! | |
casey jones: Moi. Voisko joku tiivistaa tallan materiaali periaatteelliset vaikutukset soundiin. Toki kaikki liittyy kaikkeen mutta noin periaatteessa.
Tärkeintä tallassa on se, että se on vakaa paloja myöten ja pysyy tiukasti kiinni.
Paasen nykyisessa tyopaikassani vakastaan tallan alumiinista, metallista ja ruostumattomasta.
Vai metallista, siis teräksestä.
Näitten metallien erot ovat massassa. Rosteri ja teräs ovat käytännössä saman massaisia, joten niitten erot ovat kosmeettisia ja tietysti valmistuksellisia. Ruostuminen on myös yksi osa kokonaisuutta mutta jälleen kosmetiikkaa.
Kun ajatellaan soittimen rungon (kopan) ja tallan massaa yhdessä, alun ja teräksen ero muuttuu nimelliseksi. Ne grammat voi halutessaan hyödyntää raskaan soittimen eduksi. Sama koskee kevyitä virittimiä. Siis kokonaisuuden kannalta alua on kiva värjätä (anodisoida) vaikka kullertavaksi.
Käyttäisin sitä materiaalia, mikä kivalta tuntuu työstää. Jos aikaa on, voi tehdä vaikka kaksi samanlaista (Al, Fe) ja vaihdella niitä keskenään. Jos saundieroja löytyy, jäämme kuulemaan kommentit ja ääniraidat lähitulevaisuudessa. Sitten tarvitsemme enää kilokaupalla popkorneja. | |
Meinaatko tässä myös tallablokkeja? Muutama vuosi sitten koneistin teräksestä, titaanista ja laakeripronssista stratoon blokit.
Teräksistä ja pronssista testasin vaihtamalla niin että samat kielet jne pysyi, ja molemmat verrattuna standardi sinkkivaluun toivat lisää sustainia, ja ikäänkuin olisi pyöräyttänyt trebleä vielä 11 asti. Molemmat selkeästi alkuperäistä painavampaa ja kovempaa kamaa (kuuluu ping eikä klop kun kopauttaa).
Pronssinen painavimpana jäi kitaraan kiinni, ja nolona täytyy myöntää että titaanista en ole vielä testannut - se on kovaa tavaraa, mutta jonkun verran alkuperäistä kevyempää, luulisin että sustain jää heikoksi. Täytyy joskus innostua vielä testaamaan se.
Muita tallan osia on ollut ajatus koittaa joskus tehdä, mutta ei ole kerinnyt. Paloja tai straton sitä itse tallalevyä ehkä. Satulaa myös tehnyt mieli valmistaa eri matskuista, ehkä se titaani toimisi siinä. | |
gemisti: Teräksistä ja pronssista testasin vaihtamalla niin että samat kielet jne pysyi, ja molemmat verrattuna standardi sinkkivaluun toivat lisää sustainia, ja ikäänkuin olisi pyöräyttänyt trebleä vielä 11 asti. Molemmat selkeästi alkuperäistä painavampaa ja kovempaa kamaa (kuuluu ping eikä klop kun kopauttaa).
Tämä on mahdollista, jos talla on oma kokonaisuutensa kitarassa. Kiinteä talla on hiukan eri juttu.
Ti on kovaa tavaraa, mutta jonkun verran alkuperäistä kevyempää, luulisin että sustain jää heikoksi.
Alumiini on jo aika yleinen tallamateriaali, jonka tiheys on vain 2.8 g/cm3. Helppo työstää, värjätä ja huokeahko.
Yleisin saatavilla oleva titsku on terästä pehmeämpää (60 HV) ja paljon kevyempää, tiheys on 4.4 g/cm3. Kuitulujitteiset muovit ja puhdas rauta ovat suunnilleen yhtä kovia. Sitä voisi kuitenkin käyttää kiinteässä tallassa painoa säästämässä. Hyvin yleinen materiaali maankuoressa ja kohtuudella saatavilla mutta hintava.
Grade 5 on melko hyvin saatavilla oleva titaani, kovuus teräksien luokkaa, 350 (HV).
Teräkset ovat tiheydeltään noin 7.8 g/cm3, siis melkein tuplasti titsku. Laatuja on valtavasti, koska teräksiä käytetään runsaasti teollisuuden eri aloilla. Esimerkiksi karkaistut voivat olla liki 1 000 (HV).
Vertailun vuoksi: yleisimmät keraamit ovat 600 - 2 000 (HV) ja timantti on kovinta, 10 000 (HV). | |
Metalli siis juu teras. teen vaan ton tallan levy osan. Mukavinhan olis tietenkin alu mutta ulkonaollisesti ruostumaton. Mietin vaan etta mita eroja noin soundillisesti. Teen kylla tosiaan niin etta teen ruostumattomasta ja alumiinista ja kokeilen. Saatte sitten popcornia napostella. Kiitti vastauksista.
nobody loves me but my mother! |  gemisti
16.01.2021 14:17:29 (muokattu 16.01.2021 14:18:33) | |
|
ituvirtanen: Tämä on mahdollista, jos talla on oma kokonaisuutensa kitarassa. Kiinteä talla on hiukan eri juttu.
Joo mulla siis nimenomaan vibratallan blokki mitä tehtailin. Inertiablokiksihan ne sitä sanoo, se massa se pääasia lie, kovuuden vaikutus ja soinnit sitten enemmän sitä mojopuolta.
Alumiini on jo aika yleinen tallamateriaali, jonka tiheys on vain 2.8 g/cm3. Helppo työstää, värjätä ja huokeahko.
Yleisin saatavilla oleva titsku on terästä pehmeämpää (60 HV) ja paljon kevyempää, tiheys on 4.4 g/cm3. Kuitulujitteiset muovit ja puhdas rauta ovat suunnilleen yhtä kovia. Sitä voisi kuitenkin käyttää kiinteässä tallassa painoa säästämässä. Hyvin yleinen materiaali maankuoressa ja kohtuudella saatavilla mutta hintava.
Grade 5 on melko hyvin saatavilla oleva titaani, kovuus teräksien luokkaa, 350 (HV).
Teräkset ovat tiheydeltään noin 7.8 g/cm3, siis melkein tuplasti titsku. Laatuja on valtavasti, koska teräksiä käytetään runsaasti teollisuuden eri aloilla. Esimerkiksi karkaistut voivat olla liki 1 000 (HV).
Vertailun vuoksi: yleisimmät keraamit ovat 600 - 2 000 (HV) ja timantti on kovinta, 10 000 (HV).
Punnitsin noita silloin, tilavuudet eivät kappaleilla ole täysin samat, mutta tallablokkien painoiksi tuli
Orkkis sinkkivalu 207g
Teräs 303g
Alumiinipronssi 319g
Titaani 178g
Teräs on tarkemmin määrittelemätöntä työkaluterästä. Titaani on romutetusta CF6-suihkumoottorin fanisiivestä pala, eli ei ihan halvinta titskua, mutta en senkään speksejä tarkemmin tiedä. HRC-kovuutta noista piti vielä mitata, mutta jäi tekemättä sekin.
Mutta joo, oma näkemys olisi että kunhan matsku ei ole liian höttöä, niin painavammalla irtoaa paremmat sustainit, muuten aika fiilispeliä.
Oli suunnitelmissa tehdä vielä kuparista, se kun on vielä painavampaa, mutta hyvin pehmeää, mutta sen koneistaminen oli sellaista taikinan vaivaamista että kahden sisään katkenneen poranterän kohdalla jätin sen testin tulevaisuuteen. | |
Entäpä kivinen talla? | |
Juhani_t: Entäpä kivinen talla?
Vuolukivestä voisi tehdä varsinaisen rock-tallablokin :D
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Vuolukivestä voisi tehdä varsinaisen rock-tallablokin :D
Tästä se taas lähtee... |  mhelin
17.01.2021 12:54:54 (muokattu 17.01.2021 13:09:57) | |
|
Kulta ja platina olisivat kolmisen kertaa rautaa ja kaksi kertaa kuparia raskaampina varmaan hyvää matskua tallablokkiin. 900 g 24 karaatin kultaa maksaisi vain jotain 35 000 euroa.
Kupariblokkia kannattaisi kokeilla, se on jonkin verran messinkiä ja terästä raskaampi. Blokki painaisi kai jotain päälle 400 grammaa... | |
Juhani_t: Entäpä kivinen talla?
https://floydrose.com/products/frostb | |
mhelin: https://floydrose.com/products/frostb
Hoh. Kuvasta ei ihan erota onko jotkut kierre-insertit vai onko tehty kierre kiveen, siinähän on heti eka sustainijarru suunniteltu josta voi alkaa kinastelemaan! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
