| Aihe: Kitaran mikittäminen? | |
|---|
|
Aloitetaanpa nyt tänne tällainen ketju, kun haulla ei oikein löytynyt laajaa ketjua asiasta..
Eli yleisesti ottaen, miten äänitätte akustisia kitaroita tai vahvistimia, mitä mikkejä käytätte kotona, livenä ja studiossa, miten mikit tökkäätte kajariin nähden, minkälaisia etuasteita suositte, minkälaiseen musaan jne.. Itsellä on homma aika lailla hakusessa, joten viisaat ja vanhemmat studioketut valaiskaa meitä tyhmiä, tietämättömiä.
En laittanut tätä nyt tuonne studiotyöskentely-puolelle, kun täällä näyttää olevan vilkkaampaa keskustelua.. |  JoKo
18.12.2011 11:25:08 (muokattu 18.12.2011 11:42:46) | |
|
Aloitetaanpa nyt tänne tällainen ketju, kun haulla ei oikein löytynyt laajaa ketjua asiasta..
Eli yleisesti ottaen, miten äänitätte akustisia kitaroita tai vahvistimia, mitä mikkejä käytätte kotona, livenä ja studiossa, miten mikit tökkäätte kajariin nähden, minkälaisia etuasteita suositte, minkälaiseen musaan jne.. Itsellä on homma aika lailla hakusessa, joten viisaat ja vanhemmat studioketut valaiskaa meitä tyhmiä, tietämättömiä.
En laittanut tätä nyt tuonne studiotyöskentely-puolelle, kun täällä näyttää olevan vilkkaampaa keskustelua..
Riippuupi pitkälti kitaran soundista, biisin estetiikasta ja millaisessa roolissa kitara on kappaleessa sekä tietysti siitä mitä kalustoa on käytettävissä... Huoneen akustiikka, täytyykö ottaa muiden soittimien vuotoäänet huomioon, onko kiire kasata ja purkaa... kuinka paljon laiskottaa jne. Olisi helpompi antaa neuvoja johonkin tiettyyn tilanteeseen kuin näin laajaan kysymykseen.
Kaiuttimissa: etsi luurit päässä se kohta elementissä mikä kohisee eniten ja kirkkaiten (silloin kun sen läpi ei soiteta). Siinä on herkin kohta elementissä mistä tulee kirkkain ja eniten atakkia sisältävä soundi. Siitä sitten maun mukaan pois kääntämällä saa pehmeämpää ääntä.
Akustisissa hyvä lähtökohta on paikka missä kaula kohtaa rungon. F-aukkoisissa lähden yleensä enempi sieltä aukon suunnalta liikkeelle. | |
JoKo: Riippuupi pitkälti kitaran soundista, biisin estetiikasta ja millaisessa roolissa kitara on kappaleessa sekä tietysti siitä mitä kalustoa on käytettävissä... Huoneen akustiikka, täytyykö ottaa muiden soittimien vuotoäänet huomioon, onko kiire kasata ja purkaa... kuinka paljon laiskottaa jne. Olisi helpompi antaa neuvoja johonkin tiettyyn tilanteeseen kuin näin laajaan kysymykseen.
No ajatuksena oli laittaa tallainen yleinen ketju, notta miten porukkaa mikittää omia kalujaan..
Mutta omat mikitystarpeet: Viikon parin päästä studioon.. Eristetyssä studiokopissa tietenkin, tarkoituksena saada mahdollisimman neutraali mikitys (mahd. lähellä oikeata vahvarin saundia). Niin ja tuollaista kepeähköä rockia soitellaan, Marshallin murinalla ja muulla retro-pölhöilyllä höystettynä. | JoKo
18.12.2011 11:54:26 | |
|
Mutta omat mikitystarpeet: Viikon parin päästä studioon.. Eristetyssä studiokopissa tietenkin, tarkoituksena saada mahdollisimman neutraali mikitys (mahd. lähellä oikeata vahvarin saundia). Niin ja tuollaista kepeähköä rockia soitellaan, Marshallin murinalla ja muulla retro-pölhöilyllä höystettynä.
Kannattaa jättää mikkien ja muiden miettiminen äänittäjälle ja keskittyä itse hyvään soittofiilikseen ja meininkiin. Sillä on paljon enemmän merkitystä kuin äänitystekniikalla. Näin ainakin itse teen silloin kun olen soittohommissa. |  Jucciz
18.12.2011 15:01:51 (muokattu 19.12.2011 13:34:21) | |
|
JoKo: Kannattaa jättää mikkien ja muiden miettiminen äänittäjälle ja keskittyä itse hyvään soittofiilikseen ja meininkiin. Sillä on paljon enemmän merkitystä kuin äänitystekniikalla. Näin ainakin itse teen silloin kun olen soittohommissa.
Tämä. Jos menette studioon, ei soittajien tarvitse tietää mikittämisestä yhtään mitään. Sen sijaan kotosalla toki kannattaa testailla mikitystekniikoita, jos vaan aihe yhtään kiinnostaa - voi sitä aikansa huonomminkin käyttää. Alla pari vinkkiä ja perusperiaatetta:
1) Dynaamiset mikit ovat pääsääntöisesti epäherkempiä, ts. kitaravahvistimen on syytä olla suht kovalla niitä käytettäessä - tämä on hyvä muistaa kerrostalosoittoa ja -äänittelyä ajatellen - tosin yleensähän vahvistimen soundi on muutenkin parempi edes vähän enemmän avattuna. Dynaamiset mikit kestävät äänenpainetta, kolhuja yms. pääsääntöisesti paremmin ja niissä on yleensä selkeämmin "oma soundi". Kondensaattorimikit (konkkamikit) ovat herkempiä, usein neutraalisoundisempia, mutta myös kalliimpia ja niitä tulee käsitellä hieman suuremmalla varovaisuudella. Konkkamikit tarvitsevat toimiakseen jännitelähteen (yleensä n. +48V "phantom"-jännite), dynaamiset mikrofonit toimivat sellaisenaan.
2) Mikrofonin suuntakuvio vaikuttaa siihen, millaiselta alueelta mikrofoni poimii ääntä herkimmin. Suuntakuvio on myös taajuusriippuvainen: se on "omimmillaan" korkeilla taajuuksilla. Bassotaajuudet tunkevat yleensä mikkiin joka puolelta suuntakuviosta riippumatta, joten niillä mikrofonin suuntakuvio on yleensä joka tapauksessa enemmän tai vähemmän pallo. Yleisimmät suuntakuviot mikrofoneissa lienevät hertta (engl. cardioid) ja superhertta (engl. hypercardioid), joista jälkimmäinen on hieman kapeampi, eli se poimii oikein suunnattuna hieman vähemmän ei-toivottuja ääniä sivuilta - tästä on etenkin hyötyä live-tilanteessa. Kalliimmissa (kondensaattori)mikrofoneissa suuntakuvion voi joskus jopa vaihtaa tilanteen mukaan.
3) Mikin sijoittelu on lähimikityksessä tarkkaa puuhaa: jo muutaman millimetrin siirtäminen voi muuttaa soundia yllättävän paljon. Kitaracombon/-kaapin lähimikittämisessä kirkkain soundi saadaan kaiutinkartion keskeltä. Siirrettäessä mikkiä kohti kaiuttimen reunaa soundi tummenee hiljalleen. Myös mikrofonin kallistuskulma ja etäisyys kaiuttimesta vaikuttavat soundiin. Jos mahdollista, kannattaa käyttää suljettuja kuulokkeita soundin arvioimiseen: ts. luurit päähän ja rämpytät kitaran kieliä samalla kun siirtelet mikkiä. Tällöin kuulet akustisen äänen sijasta sen, mitä itse mikki poimii. Jos vahvistin on hyväsoundisessa tilassa, voi myös tilan tarvittaessa mikittää yhdellä tai useammalla mikillä, jolloin saadaan "aitoa reverbiä". Tähän tarkoitukseen kovien seinien tai muiden heijastavien pintojen läheisyyteen sijoitetut pallokuvioiset mikit sopivat erinomaisesti.
4) Lähimikityksessä voi käyttää useampaakin (erilaista tai samanlaista) mikkiä yhtä aikaa. Joskus esimerkiksi kahden mikin tuottama yhteissoundi on juuri se, mitä haetaan. Useamman mikin poimiman soundin summaamisen kanssa saatetaan kuitenkin törmätä vaihevirheongelmiin, mikä ilmenee etenkin matalien ja keskimatalien taajuuksien oudonkuuloisena kumoutumisena/korostumisena - ilmiöstä käytetään nimitystä kampasuodatus (engl. comb filtering). Vaikka lopulta käytettäisiinkin vain yhden mikin soundia, ei useamman mikin käytöstä äänitystilanteessa ole haittaa, koska näin voidaan myöhemmin valita parassoundinen ja parhaimmin sijoiteltu mikrofoni lopulliseen miksaukseen. Yksi kikka on myös käyttää vaikka ihan kahta samanlaista mikkiä: toinen mikki osoittamaan kohtisuoraan kartioon ja toinen vaikkapa 45 asteen kulmassa kohti samaa pistettä. Toinen villi, mutta joskus toimiva ratkaisu on heittää yksi dynaaminen mikki combovahvistimen sisälle takakautta, sinne vaan lattialle pötköttämään: joskus toimii, joskus ei.
5) Kannattaa mieluummin äänittää soundi mahdollisimman kirkkaana, koska ylätaajuuksia voi aina jälkikäteen vaimentaa, mikäli sille on tarvetta. Sitä vastoin narulle päätynyttä liian tumppua soundia ei helpolla muuteta kirkkaaksi - tai ainakin yleensä soundi kärsii jonkin verran, jos EQ:ta joudutaan käyttämään ronskisti. Kannattaa ennemmin ottaa soundin kirkkaus talteen luonnollisena.
6) Kun suuntaava (eli mikä tahansa paitsi pallokuvioinen) mikrofoni viedään tarpeeksi lähelle äänilähdettä, bassotaajuudet korostuvat. Tätä kutsutaan proksimiteettiefektiksi (engl. proximity effect). Tämä kannattaa muistaa myös kitaran äänittämisessä: jos soundi tuntuu liian bassovoittoiselta ja muhjuiselta, kannatta mikrofonia siirtää kauemmaksi vahvistimesta, jolloin soundi "aukenee" ja "ilmavoituu".
Hyviä dynaamisia mikkejä "kotikäyttöhintaluokassa" ovat ainakin Sennheiser e606 tai e906, Shure SM57 sekä Audix i5. Jokaisella noista on äänitetty lukuisia hienoja kitararaitoja myös ihan maailmanluokan studioissa. Konkkamikkivalmistajista esim. Röde, Audio Technica ja Studio Projects tarjoavat edullisehkoja ja aivan käyttökelpoisia mikkejä. Myös nauhamikkejä kannattaa testata, jos on mahdollisuus: ne ovat joskus todella hienosoundisia kitarakaapin mikittämiseen. Ne ovat toisaalta myös hauraita eivätkä välttämättä kestä järjettömiä äänenpaineita, joten varovaisuus on plussaa.
Oisko tässä jonkinlainen hyvä peruspaketti kysyjälle kitaravahvistimen tai -kaapin mikitystä koskien? Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Tulipa paljon hyvää asiaa ihan että keltanokkakin tajus mitä kannattaa tehä. | |
Juccizelta tuli hyvää juttua, plussaa sinne.. |  Sotahippi
18.12.2011 15:53:23 (muokattu 18.12.2011 15:54:10) | |
|
Jucciz: 5) Kannattaa mieluummin äänittää soundi mahdollisimman kirkkaana, koska ylätaajuuksia voi aina jälkikäteen vaimentaa, mikäli sille on tarvetta. Sitä vastoin narulle päätynyttä liian tumppua soundia ei helpolla muuteta kirkkaaksi - tai ainakin yleensä soundi kärsii jonkin verran, jos EQ:ta joudutaan käyttämään ronskisti. Kannattaa ennemmin ottaa soundin kirkkaus talteen luonnollisena.
Tämän huomasin taannoista projektia äänittäessäni. Mikki oli joka sessiossa eri kohdassa kaiutinta, ja yhteen sooloon ajattelin laittaa tummemman soundin kartion reunalta mutta eihän se sopinut. Paha oli lähteä jälkikäteen säätämään.
Tsuki ni murakumo, hana ni kaze. | |
Juccizilta hyvä kirjoitus. Tästä FAQ olisi aika hyvä juttu, näitä varmaan aika moni miettii omien soittojen koti- tai treenisäänitysten vuoksi. Olisi hyvä, jos tuon Juccizin tekstin kaltainen peruspläjäys löytyisi pysyvänä. | |
Täydentelin vielä vähän, kun tuli juttuja mieleen. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Jucciz: 5) Kannattaa mieluummin äänittää soundi mahdollisimman kirkkaana, koska ylätaajuuksia voi aina jälkikäteen vaimentaa, mikäli sille on tarvetta. Sitä vastoin narulle päätynyttä liian tumppua soundia ei helpolla muuteta kirkkaaksi - tai ainakin yleensä soundi kärsii jonkin verran, jos EQ:ta joudutaan käyttämään ronskisti. Kannattaa ennemmin ottaa soundin kirkkaus talteen luonnollisena.
Kyllä! Viime studiosessioissa mun kaapissa oli diffuserit (kymmensenttiset vaahtomuovilieriöt joka ämyrin edessä verkon sisäpuolella) tasoittamassa 4x12-kaapin suuntaavutta treeniksellä. Äänityksistä selvisi, että kitaramikityksien lopputulos oli tunkkainen kun äänimies kuunteli lopputulosta koko bändin kanssa. Oli kuulemma aika vaikea saada jälkikäteen soundia kirkkaammaksi ja tarvitsi jonkun vanhan konkarin vinkkejä asiasta. MASTEROID ~~ stoner doom metal ~~ BANDCAMP
Kahta en vaihda: Soldano, Guild & Celestion G12-80 Rola | kimurantti1
18.12.2011 22:53:31 (muokattu 18.12.2011 22:54:37) | |
|
Jep. Käytännössähän homma menee yleensä niin, että kun kitaravahvistin mikitetään, pitää tilassa kuuluvasta soundista vääntää usein paljonkin kirkkaampi kuin mistä itse tykkää, jos halutaan saada narulle tai PA:sta ulos bändissä kunnolla erottuvaa soundia. | |
Todella hyvää tekstiä Juccizelta, suorastaan loistavaa... Ei tarvitse juuri täydentää.
Ihan kitaran equttelusta tuli mieleen, että itse tuppaan laittamaan ns. Liidiraitaan enemmän keskialuetta ja vähemmän bassoa kuin komppeihin ihan vahvarista. Samaa erottelun lisäystä voi sitten varovaisesti tehdä miksausvaiheessa erinäisin eq-leikkauksin ja korostuksin. Anyhoo, näitä asioita on hyvä miettiä jo sovitusvaiheessa, siis että miten raidat asettuvat taajuuskaistalle (ja tietty stereokuvaan). | |
Nostan tätä ylös, koska tuosta Juccizin tekstistä olisi tosiaan järkevää tehdä pysyvä FAQ, asiasta kun keskustellaan aina toisinaan tällä palstalla, ja tuossa olennainen on hyvin paketissa. Eli moderaattorit, huomio! (Vai kuka sen pysyvän tekee?) | |
Siis vahvarin mikittäminen :)
Mitä ehdotuksia teillä olisi, kun kerrostalo ja ei voi kauhean kovalle pistää vahvaria, mutta tahtoisin mikittämisellä nauhoittaa kitaraa? Tartteeko kunnon volat vai onnistuuko hiljempaakin saamaan nauhalle jotenkin tarpeeksi ääntä?
Vähemmän on enemmän ja enemmän on vähemmän. | |
Metalkallo: Siis vahvarin mikittäminen :)
Mitä ehdotuksia teillä olisi, kun kerrostalo ja ei voi kauhean kovalle pistää vahvaria, mutta tahtoisin mikittämisellä nauhoittaa kitaraa? Tartteeko kunnon volat vai onnistuuko hiljempaakin saamaan nauhalle jotenkin tarpeeksi ääntä?
Puolet vahvarin soundia on se kaappi. Ja kaapin elementit tarvii virtaa että ne soi kunnolla, joten mun mielestä se jää himavolalla aina vähän tumpuks jos tosissaan meinaa äänitellä. Ennemmin vetäisin keinokuormalla linjaan ja tykittäisin kaappimallinnukset perään, tai sit hommais jonkun two notes torpedon tms. missä ne kaappimallinnukset on siinä keinokuormassa sisällä.
Jos kuitenkin on ehdoton tarve mikittää kaappia himassa, niin samat käytännöt pätee kuin muulloinkin mikittäessä. Ei sillä mikityksellä saa enempää sitä potkua siihen soundiin jos sitä jää hissuttelun myötä puuttumaan. |  McLeach
14.01.2021 23:20:45 (muokattu 14.01.2021 23:29:54) | |
|
Metalkallo: Siis vahvarin mikittäminen :)
Mitä ehdotuksia teillä olisi, kun kerrostalo ja ei voi kauhean kovalle pistää vahvaria, mutta tahtoisin mikittämisellä nauhoittaa kitaraa? Tartteeko kunnon volat vai onnistuuko hiljempaakin saamaan nauhalle jotenkin tarpeeksi ääntä?
Kyllä sä tarpeeksi saat ääntä ihan makkarivolyymeilla perus dynaamisella mikillä, kunhan säädät tasot kohdilleen etuasteesta. Mutta jos pitää ihan hissuttelun puolelle mennä, niin lopputulos ei ehkä rokkaa halutulla tavalla.
Vaikken mikään mallintavien ja linjaansoittamisen suurin ystävä olekkaan, on se aika tehokas ratkaisu himaäänittelyissä. Ei sekään tietty korvaa sitä kitaran ja 100w Marshallin maagista välienselvittelyä, johon ei ilman isoja äänenpaineta päästä. | |
McLeach: Kyllä sä tarpeeksi saat ääntä ihan makkarivolyymeilla perus dynaamisella mikillä, kunhan säädät tasot kohdilleen etuasteesta. Mutta jos pitää ihan hissuttelun puolelle mennä, niin lopputulos ei ehkä rokkaa halutulla tavalla.
Joo, mikki kyllä kuulee varmasti kaapin. Tai jos ei, niin noistaa mikin/etuasteen gainia. Mutta soundi tosiaan voi jäädä ns. piippuun. |  Metalkallo
15.01.2021 08:56:22 (muokattu 15.01.2021 08:57:34) | |
|
Entropia666: Ennemmin vetäisin keinokuormalla linjaan ja tykittäisin kaappimallinnukset perään
Mä saan kyllä line outilla yhdistettyä vahvarin tietokoneeseen, jos sitä tarkoitit?
Olen kyllä kokeillut line 6 gearboxin kaappi/kajari mallinnoksia tuon line outin kanssa, mutta ne ei oikein vakuuta. Olisko esim. nuo celestionin omat mallinnokset sit parempia ja miten niitä käytetään oikean vahvarin kaa?
Mulla tosiaan neo creamback vahvarissa, et sen jos sais yhdistettyy mallinnoksena tietsikalla tuohon line outtiin, niin vois ehkä toimia?
Vähemmän on enemmän ja enemmän on vähemmän. | |
Metalkallo: Mä saan kyllä line outilla yhdistettyä vahvarin tietokoneeseen, jos sitä tarkoitit?
Olen kyllä kokeillut line 6 gearboxin kaappi/kajari mallinnoksia tuon line outin kanssa, mutta ne ei oikein vakuuta. Olisko esim. nuo celestionin omat mallinnokset sit parempia ja miten niitä käytetään oikean vahvarin kaa?
Mulla tosiaan neo creamback vahvarissa, et sen jos sais yhdistettyy mallinnoksena tietsikalla tuohon line outtiin, niin vois ehkä toimia?
Mulla on itelläni käytössä noita Celestionin omia impulsseja, ne on ihan passeleita. Kuitenkin tuntuu että ML Labsit oli pykälän verran parempia. Ite sain omilla putkinupilla 100x jytkymmän soundin noilla kuin pihinäksi kuristetulla aidolla kaapilla.
Line out teoriassa pitäisi toimia. Kannattaa kuitenkin chekata onko siinä sisäinen kuorma sisällä, koska muuten saattaa nousta toimintasavut nupista jos sitä käyttää ilman kuormaa. Lisäks lineout saattaa jättää pääteasteen pois ja se vaikuttaa myös paljon soundiin. Ohjekirja kertoo. Mä ite käytin uraltonen loadboxia kun omissa nupeissa on vaan kaappilähdöt. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
