Kitarat: kitarakamat ›

Jeszse: Sen takia satulakompensaatio.

Voisi kyllä laittaa ostoslistalle tuollaisen mutkanauhaisen kaulan. Mietin muutama vuosi sitten mutta oli jo unohtunut koko homma.

Se on kumma, kun 0-nauha ei ole ottanut enempää tuulta alleen. Aika moni heittää vaikka capon paikkaan ja taivastelee, miten paljon parempi soittotatsi tulee. Saman saisi toki hyvin säädetyllä satulalla, mutta sekin on sellainen hit and miss-tyylin projekti.
 
Itse olen pariin kitaraan tilannut ebaysta säädettävät messinkisatulat. Voin suositella kyllä. Sopii juuri sellaiselle tyypille, joka on kerran tai pari viilannut satulaa vähän liikaa. Tai sellaiselle, joka haluaa säätää kitaran vaikka slide-soittoon paremmaksi joskus.

Moi.
 
Tympee Huttunen: Se on kumma, kun 0-nauha ei ole ottanut enempää tuulta alleen.
 
Totta, samaa olen ihmetellyt itsekin.
 
Itse olen sitä ikäluokkaa joka sai sen käsityksen että vain halvimmissa Italialaisissa ja kaukoidästä tulleissa instrumenteissa käytettiin nollanauhaa (kustannussyistä).
Totuus on toki toinen, varsin moni "laatumerkki" mm. Gretch noita käytti jo paljon aikaisemmin.
 
Arvauksena veikkaan että suurin syyllinen tuohon nollanauhan heikkoon suosioon on Gibson, heitä pidettiin kuitenkin liki sata vuotta yhtenä laadukkaimpien instrumenttien valmistajista.
Jotkut jopa edelleen ;).
Ja koska he eivät sitä käytä, se ei voi olla oikea tapa...
Tosin 2016 Gibsonillakin todettiin että nollanauha on "hyvä" idea :D.
Vieläpä säädettävänä :o.
 
Putiikkivalmistajat ovat etenkin bassopuolella nollanauhoja käyttäneet jatkuvasti, ja monella onkin valittavissa perinteinen satula tai nollanauha.
 
Se pitääkö Floyd Rose lukkosatulaa (shimmaamalla säädettävänä) nollanauhana vai tavallisena metallisatulana, se riippuu katsantokannasta.

 

 
Tympee Huttunen: Itse olen pariin kitaraan tilannut ebaysta säädettävät messinkisatulat. Voin suositella kyllä. Sopii juuri sellaiselle tyypille, joka on kerran tai pari viilannut satulaa vähän liikaa. Tai sellaiselle, joka haluaa säätää kitaran vaikka slide-soittoon paremmaksi joskus.
 
Juu, Alembicin aikoinaan lanseeraama idea toimii edelleenkin, tosin laatuvaihtelut ovat kuulemma melkoisia eri toimittajilta tulevissa satuloissa riippumatta siitä onko säätö kielikohtainen vai koko satulaa säätävä.
 
T:Samuli

Mulla on tollanen about 20 vuotta lähinnä koristeena seissyt "päätön" korealainen Steinberger Spirit nollanauhalla. Vaikkei kitaralla ole soitettu montaakaan tuntia niin nollanauhassa on selvät kulumajäljet ja ohuimpien kielien alla jopa selvät urat eli vastaavat mitä syntyy yleensä silloin kun kitaran kaataa naamalleen jotain kovaa vasten, mikä iskee kieltä nauhaa vasten. Tämän yhden tautitapauksen perusteella uskaltaisin vetää sellaisen johtopäätöksen, että koska kielet painaa nollanauhaa koko ajan vaikkei kitaraa soitettaisikaan niin aktiivisessa käytössä nollanauhan käyttöikä jäisi huomattavasti muita nauhoja lyhyemmäksi.

J.Nikkanen: Vai oisko kuitenkin kyseessä vain paskat ja pehmeät nauhat niinkuin halpiksissa usein on?
 
No oli pehmeät tai ei niin nollanauha on joka tapauksessa kulunut huomattavasti nopeammin kuin muut nauhat, joissa ei käytännössä ole kulumaa ollenkaan.
 
Toki jos yhden soittimen perusteella haluaa vetää johtopäätöksiä niin mikäs siinä.
 
Juurikin tuosta syystä mainitsinkin asian, että vaikkei yhden esimerkin perusteella voi vielä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä vetääkään niin yksikin esimerkki voi riittää ohjaamaa ajatusta oikeaan suuntaan.
 
Oli mullakin joskus stratokopio missä talla oli väärässä paikassa ja soitinta ei vain saanut kunnolla vireeseen. Tämän yhden tapauksen perusteella totean että kaikki stratot, aidot ja kopiot, ovat paskoja vehkeitä. Tä?
 
Nyt taidat vetää itse aika pitkällemenvän johtopäätöksen yhden tapauksen perusteella?
 
Edit:
Jos vastaväitteesi on, että nollanauha ei joudu kovemmalle kulutukselle kuin muut nauhat, niin olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan perusteesi ja keskustelemaan asiasta ilman aidanseipäitä.

PIM: No oli pehmeät tai ei niin nollanauha on joka tapauksessa kulunut huomattavasti nopeammin kuin muut nauhat, joissa ei käytännössä ole kulumaa ollenkaan.
 
Niinhän siinä käy kun nollanauha on pehmeä, kielet painuu ihan samalla tavalla kuin huonoissa muovisatuloissakin, hieman hitaammin toki.
 
Juurikin tuosta syystä mainitsinkin asian, että vaikkei yhden esimerkin perusteella voi vielä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä vetääkään niin yksikin esimerkki voi riittää ohjaamaa ajatusta oikeaan suuntaan.
 
Tai täysin väärään suuntaan.
 
Nyt taidat vetää itse aika pitkällemenvän johtopäätöksen yhden tapauksen perusteella?
 
Kyllä.
 
Edit:
Jos vastaväitteesi on, että nollanauha ei joudu kovemmalle kulutukselle kuin muut nauhat, niin olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan perusteesi ja keskustelemaan asiasta ilman aidanseipäitä.
 
Ei, päinvastoin. Juuri siitä syystä nauhamateriaalilla on tuossa kohtaa enemmän merkitystä kuin seuraavilla nauhoilla. Huono nauhamatsku on huonoa.

PIM: Mulla on tollanen about 20 vuotta lähinnä koristeena seissyt "päätön" korealainen Steinberger Spirit nollanauhalla. Vaikkei kitaralla ole soitettu montaakaan tuntia niin nollanauhassa on selvät kulumajäljet ja ohuimpien kielien alla jopa selvät urat eli vastaavat mitä syntyy yleensä silloin kun kitaran kaataa naamalleen jotain kovaa vasten, mikä iskee kieltä nauhaa vasten. Tämän yhden tautitapauksen perusteella uskaltaisin vetää sellaisen johtopäätöksen, että koska kielet painaa nollanauhaa koko ajan vaikkei kitaraa soitettaisikaan niin aktiivisessa käytössä nollanauhan käyttöikä jäisi huomattavasti muita nauhoja lyhyemmäksi.
 
Nokitan oletettavasti 30-40-vuotiaalla Steinbergerin (Made in USA) hiilikuitukaulalla ja sen 0-nauhalla:
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/167550.jpg

PIM: Tämän yhden tautitapauksen perusteella uskaltaisin vetää sellaisen johtopäätöksen, että koska kielet painaa nollanauhaa koko ajan vaikkei kitaraa soitettaisikaan niin aktiivisessa käytössä nollanauhan käyttöikä jäisi huomattavasti muita nauhoja lyhyemmäksi.
 
Mitä tämä käyttöikäennustejohtopäätös antaa sitten tavallisen satulan käyttöiäksi kun luu, muovi ja kaikki muut vastaavat ovat kuitenkin pehmoisempaa ainetta kuin se metalli josta nämä oletetut kehnot nauhat on tehty?

Moi.
 
J.Nikkanen: Huono nauhamatsku on huonoa.
 
^Tämä.
 
Aivan samalla tapaa kuin huono satulamateriaali on huonoa.
 
Huonosta (kulutuskestävyydeltään heikosta, korroosiolle alttiista, tmv.) materiaalista valmistetun nollanauhan vaihto on kuitenkin helppoa, mutta paraskaan satulamateriaali ei auta piirun vertaa jos kieliuria ei osaa/viitsi/jaksa työstää oikein ja kunnolla.
 

 
Mösjöö: Mitä tämä käyttöikäennustejohtopäätös antaa sitten tavallisen satulan käyttöiäksi kun luu, muovi ja kaikki muut vastaavat ovat kuitenkin pehmoisempaa ainetta kuin se metalli josta nämä oletetut kehnot nauhat on tehty?
 
Tldr:
 
Riippuu täysin materiaaleista, ja siitä kuinka satulatyö on suoritettu.
Ei ole mitään syytä miksei käyttötarkoitukseen sopivasta materiaalista valmistettu ja oikein uritettu satula kestäisi saman kuin nollanauhakin.
 

 

 
Materiaalin kovuus on vain yksi käyttöikään vaikuttava asia kun valitaan satulamateriaalia.
 
Pääsääntöisesti oikein muotoillussa satulaurassa kieli lepää uran pohjassa koko satulan matkalla ja tallanpuoleinen kulma on korkein ja "terävä", kun nollanauhaa käytettäessä kyseessä on kruunaustavasta riippuen pistekosketus (1:1 tai alle) tai lyhyt (maks. ~1:5) viivakosketus.
Ohuilla kielillä toki pidempi kuin paksummilla.
 
Kovuutta suurempi merkitys satulamateriaaleilla on virumisella, ja tuosta syystä esimerkiksi monissa instrumenteissa ensiasennussatulamateriaalina käytetty kestomuovi on kestävyyden kannalta huono vaihtoehto, kustannusten valossa hyvä.
Etenkin jos kielen paine satulaa vasten on kova, kieli painuu ajan myötä satulaan vaikkei soitettaisi lainkaan.
Samansuuntainen taipumus (vaikka mekanismi hivenen erilainen onkin) on monilla luonnonmateriaaleilla kuten luulla ja puulla.
 
Kulutuskestävyyden merkitystäkään ei voi väheksyä, metalli-metalli kosketus on aina hyvinkin herkkä kulumaan jos jompikumpi osapuolista liikkuu tai värähtelee, eikä välissä ole voiteluainetta.
Myös metalli-keinoaine/luonnonmateriaali kosketuspinta on altis mekaaniselle kulumiselle, mutta jo pienikin pyyhkäisy lyijykynän grafiittia uraan pienentää kulumistaipumusta suuresti.
Ja jälleen kerran, ohuilla kielillä kuluttamistaipumus on suurempi kuin paksummilla.
 

 
Mitä (nolla)nauhamateriaaleihin sitten tulee, kirjo on noissakin melkoinen.
 
Halvin (ja heikoin) vaihtoehto kuparilejeerengeistä on messingit, eivät kestä kunnolla missään muussakaan käytössä, eikä nauhamateriaali ole poikkeus.
 
Huomattavasti parempia kaikilta muilta osa-alueilta kuin hinta ovat pronssit, ja valinnanvaraa löytyy yllinkyllin.
 
Uushopea on hyvä ja yleinen nauhamateriaali, tosin jos on "messinkiuushopeata", sinkki tekee samansuuntaista kiusaa ominaisuuksille kuin messingissäkin.
 

 
Kuparilejeerenkien ulkopuolelta erilaiset ruostumattomat teräkset, titaani, alumiini(seokset) ymv. ovat ruostumattomia teräksiä lukuunottamatta varsin harvinaisia.
 
Ruostumattomia teräksiäkin on monen laisia, mutta kuten "puhtaatkin" teräsnauhat, ovat ominaisuuksiltaan varsin sopivia kieli-instrumentin nauhamateriaaleiksi.
Työstökustannukset ovat kovia verrattuna kuparilejeerenkeihin, mutta vastapainona on pidempi elinikä.
 
T:Samuli