Kitarat: kitarakamat ›

Moikka!
 
Kysymys.
 
Olisin kiinnostunut soittamaan tuollaista 70 luvun rockken rollia ja siihen etsinnässä pedaali.
Mulle koitettiin kaupata zoom g1 tänään, mutta jäin miettimään. Kokemusta pedaaleista ei ole.
Kannattaako hankkia tuollainen multiefektipedaali ja onko mistään kotoisin? Vai pelkkä distortion/overdrive pedaali?
 
Kiitos jo etukäteen auttajille.

Ennen suositteluja muutama täsmentävä kysymys.
 
Millaiset kamat sulla muuten on käytössä?
Mikä kitara? Mikä vahvistin?
 
Tarkoitatko 70-luvun rokilla mitä? Zeppelin? Purple? Queen?
Vai pikemminkin The Doors? Genesis?

McNulty: Ennen suositteluja muutama täsmentävä kysymys.
 
Millaiset kamat sulla muuten on käytössä?
Mikä kitara? Mikä vahvistin?
 
Tarkoitatko 70-luvun rokilla mitä? Zeppelin? Purple? Queen?
Vai pikemminkin The Doors? Genesis?
 
Vahvistimena on blackstar idcore 20 v2
Ja kitarana epiphone les paul sl, menee vaihtoon pian.

Mtuhk: Vahvistimena on blackstar idcore 20 v2
Ja kitarana epiphone les paul sl, menee vaihtoon pian.
 
Tuo on hieman ongelmallinen pari juu, jos haetaan isoa 70-luvun rock-soundia.
 
Vahvistin itsessään on kotikäyttöön ihan riittävä ja tarjoaa varmasti useita soundeja. Sen ainoa ongelma on siinä, että se on pieni ja pienillä kaiutinelementeillä. Hiljaa soitettuna toimii, mutta kovaa luukutettuna vahvistimen pienuus tulee äkkiä esiin.
 
Kitara on sinällään ihan ok. Siinä on siis kaksi yksikelaista mikkiä, jotka ovat soundiltaan erottelevat ja kirkkaat. Sitä ei välttämättä kannata hukata, mutta sen rinnalle voisi olla hyvä hankkia vaikka Epiphone Les Paul Standard tai SG (jossa humbucker-mikit). Tällöin saisit sekä yksikelaisten (singlecoil) ja humbuckereiden soundia halutessasi.
 
Se, miten monet 70-luvun kitarasankareista rakensi soundinsa, oli yksinkertaisesti putkivahvistin soitettuna kovalla volumella. Niin kovalla, että putkivahvistimen pääteaste alkoi säröytymään. Sitä vielä tarvittaessa tukevoitettiin fuzz-pedaalilla tai 70-luvun lopussa overdrive- ja säröpedaaleilla.
 
Tuosta ID Core 20:stä ei valitettavasti ole tähän, mutta siitä löytyy muutamakin erilainen "etuaste" vaihtoehto, joita kannattaa tutkia, kokeilla, säätää, kääntää ja vääntää. Esim. crunch ja super crunch -moodeissa kannattaa kokeilla. Ja koska kitarassasi on hieman ohutsoundisemmat mikit, niin käännä suosiolla vahvistimesta EQ-potikkaa vastapäivään. Hyvä tapa aloittaa soundien metsästys on laittaa gain ja EQ n. kello 12 asentoon. Jos haluat lisää gainia, niin käännät sitä lisää. Jos taas sitä on liikaa, niin käännä pienemmälle. Sama EQ:n kanssa.
 
Voit myös elävöittää soundia laittamalla soundiin kevyesti delayta (eli viivekaikua) ja vaikka vähän reverbiä (tilakaikua). Näin soundi on vähän elävämpi eikä niin kuiva.
 
En usko että tuosta vahvistimesta loihditaan kauheasti tuhdimpia soundeja ulkoisella pedaalilla. Eikä varsinkaan millään halvalla multiefektillä. Ja tuon vahvistimen kanssa ei voi edes käyttää erillistä etuastetta, koska siinä ei ole FX-loop (efektilenkkiä), jolla voisi ohittaa vahvistimen oman etuasteen.
 
Jos haluat parantaa ja kehittää soundiasi, niin vaihda ihan ensimmäisenä vahvistinta. Esim. saman merkin (Blackstar) HT5R combo on jo heti laadukkaampi perussoundiltaan. Siinä ei tosin ole efektejä, mutta saat huomattavasti paremman puhtaan soundin, paljon paremman särökanavan, monipuolisemman EQ-osion ja myös sen efektiloopin, jota voit hyödyntää myöhemmässä vaiheessa.
 
https://www.thomann.de/fi/blackstar_ht_5r_mkii.htm
 
Tämän jälkeen voit miettiä, tarvitsetko Epiphonen kaveriksi jonkin toisen kitaran.
 
Ja kolmantena vasta mietit jotain pedaalia. Tässä vaiheessa se voi olla esim. delay-pedaali. Tai overdrive-purnukka jolla voit boostata ja "yliajaa" tuota paremman vahvistimen särökanavaa.
 
Nämä olisi minun ohjeet paremman soundin saamiseksi.

McNulty: Tuo on hieman ongelmallinen pari juu, jos haetaan isoa 70-luvun rock-soundia.
 
Vahvistin itsessään on kotikäyttöön ihan riittävä ja tarjoaa varmasti useita soundeja. Sen ainoa ongelma on siinä, että se on pieni ja pienillä kaiutinelementeillä. Hiljaa soitettuna toimii, mutta kovaa luukutettuna vahvistimen pienuus tulee äkkiä esiin.
 
Kitara on sinällään ihan ok. Siinä on siis kaksi yksikelaista mikkiä, jotka ovat soundiltaan erottelevat ja kirkkaat. Sitä ei välttämättä kannata hukata, mutta sen rinnalle voisi olla hyvä hankkia vaikka Epiphone Les Paul Standard tai SG (jossa humbucker-mikit). Tällöin saisit sekä yksikelaisten (singlecoil) ja humbuckereiden soundia halutessasi.
 
Se, miten monet 70-luvun kitarasankareista rakensi soundinsa, oli yksinkertaisesti putkivahvistin soitettuna kovalla volumella. Niin kovalla, että putkivahvistimen pääteaste alkoi säröytymään. Sitä vielä tarvittaessa tukevoitettiin fuzz-pedaalilla tai 70-luvun lopussa overdrive- ja säröpedaaleilla.
 
Tuosta ID Core 20:stä ei valitettavasti ole tähän, mutta siitä löytyy muutamakin erilainen "etuaste" vaihtoehto, joita kannattaa tutkia, kokeilla, säätää, kääntää ja vääntää. Esim. crunch ja super crunch -moodeissa kannattaa kokeilla. Ja koska kitarassasi on hieman ohutsoundisemmat mikit, niin käännä suosiolla vahvistimesta EQ-potikkaa vastapäivään. Hyvä tapa aloittaa soundien metsästys on laittaa gain ja EQ n. kello 12 asentoon. Jos haluat lisää gainia, niin käännät sitä lisää. Jos taas sitä on liikaa, niin käännä pienemmälle. Sama EQ:n kanssa.
 
Voit myös elävöittää soundia laittamalla soundiin kevyesti delayta (eli viivekaikua) ja vaikka vähän reverbiä (tilakaikua). Näin soundi on vähän elävämpi eikä niin kuiva.
 
En usko että tuosta vahvistimesta loihditaan kauheasti tuhdimpia soundeja ulkoisella pedaalilla. Eikä varsinkaan millään halvalla multiefektillä. Ja tuon vahvistimen kanssa ei voi edes käyttää erillistä etuastetta, koska siinä ei ole FX-loop (efektilenkkiä), jolla voisi ohittaa vahvistimen oman etuasteen.
 
Jos haluat parantaa ja kehittää soundiasi, niin vaihda ihan ensimmäisenä vahvistinta. Esim. saman merkin (Blackstar) HT5R combo on jo heti laadukkaampi perussoundiltaan. Siinä ei tosin ole efektejä, mutta saat huomattavasti paremman puhtaan soundin, paljon paremman särökanavan, monipuolisemman EQ-osion ja myös sen efektiloopin, jota voit hyödyntää myöhemmässä vaiheessa.
 
https://www.thomann.de/fi/blackstar_ht_5r_mkii.htm
 
Tämän jälkeen voit miettiä, tarvitsetko Epiphonen kaveriksi jonkin toisen kitaran.
 
Ja kolmantena vasta mietit jotain pedaalia. Tässä vaiheessa se voi olla esim. delay-pedaali. Tai overdrive-purnukka jolla voit boostata ja "yliajaa" tuota paremman vahvistimen särökanavaa.
 
Nämä olisi minun ohjeet paremman soundin saamiseksi.
 
Kiitos!
Tiedossa oli vahvistimen rajallisuus, mutta jos jollain multiefektillä tai yksittäisellä pedaalilla saisi vähän edes rockimpaa soundia.
 
Tarkoituksena on hankkia epiphone les paul classic tai standard.
Suosituksia otetaan vastaan, mitä eroja näissä on ja onko jompi kumpi parempi kun toinen.

Mtuhk: Kiitos!
Tiedossa oli vahvistimen rajallisuus, mutta jos jollain multiefektillä tai yksittäisellä pedaalilla saisi vähän edes rockimpaa soundia.
 
Kyllähän sitä soundia voi koittaa muokata jollain pedaalilla tai multiefektillä, mutta pelkäänpä ettei se tuo toivottua lopputulosta.
 
Käytettyjä Bossin ME- ja GT-sarjan multiefektejä saa melko edullisesti. Esim. ME-50, ME-70 ja ME-80 ovat yksinkertaisia mutta ihan asiallisen kuuloisia multiefektejä. Uusista edullisemmista tuo Boss GT-1 voisi olla toimiva. Myös Line6 M5 stompbox. Zoomit jättäisin itse väliin.
 
Mutta jos autovertausta käytetään niin vahvistin on kuin auton moottori/voimanlähde. Kitara on sen ohjauslaite. Ja soittaja on tietysti kuljettaja. Hyvä kuski osaa kuljettaa autoa kuin autoa hyvin. Mutta paraskaan kuljettaja ei mahda asialle mitään, jos ajoneuvon moottori on heikkotehoinen. Se ei vaan anna paukkuja pihalle yhtään enempää, vaikka mitä tekisi.
 
Kyllä, renkaita voi vaihtaa, jarruja voi päivittää, laittaa jousituksen ja alustan uusiksi, rakennella turvakehikkoja ja asennella karvanoppia, mutta yhtäkään hevosvoimaa ei tule lisää. Ja jos se moottori on todella pieni ja pienitehoinen, niin sitä ei valitettavasti muuksi muuta. Vaikka Nissan Micraan hankkisi tehokkaammat jarrut ja leveämmät renkaat, niin se ei silti vielä tee siitä Nissan GT-R.
 
Sama pätee kitarakamoihin. Vaikka sulla olisi 10000€ huippukitara ja yli 800€ Chase Bliss Automatone -etuastepedaali ja soitat niitä tuohon pieneen Blackstarin vahvistimeen, niin soundi on edelleen pieni ja tasan niin hyvä kuin vahvistin antaa myöten. Tässä suhteessa vahvistin on huomattavasti tärkeämpi osa soundia kuin se kitara tai yksittäinen pedaali.
 
Tarkoituksena on hankkia epiphone les paul classic tai standard.
Suosituksia otetaan vastaan, mitä eroja näissä on ja onko jompi kumpi parempi kun toinen.
 
Eroja taitaa olla mikeissä, elektroniikassa ja kaulaprofiilissa. Myös viimeistelyssä, joskin se on hiusten halkomista, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä myös se kalliimpi Standard vaatii säätöhommia ollakseen tiptop.
 
Classicissa on siis eri mikit ja sen lisäksi "modernimpi" kytkentä, jossa saadaan puolitettua mikit ja toteutettua vaiheenkääntö. Standardissa on perinteisempi kytkentä. Ts. Epiphone LP Standard on aavistuksen uskollisempi sille alkuperäiselle Gibson LP Standardille. Lisäksi kaikki Epin LP Classicit ovat sillä ohuemmalla kaulaprofiililla (ns. slim taper) kun Epi LP Standardista on saatavilla joko pyöreämpi ja paksumpi 50's profiili tai sitten tuo samainen ohuempi 60's profiili.
 
Jos haluat perinteisemmän Les Paulin, niin Epi LP Standard (tai Tokain ALS-sarja) on hyvä valinta. Jos taas haluat aavistuksen modernisoidun, ohuemmalla kaulalla olevan ja mikrofonien puolituksella olevan, niin Epi LP Classic.
 
Mikäli soittimen ei ole aivan pakko olla täysin Les Paul-mallinen, niin oma valintani "saman hintaluokan" soittimissa olisi ehkäpä tämä:
https://www.thomann.de/fi/prs_se_245_standard_ts.htm
 
PRS SE-sarjan viimeistely on selkeästi parempi kuin Epiphonen. Ja ihan siitä syystä ostaisin mielummin PRS SE 245:n kuin Epiphone LP Classicin tai Standardin.

McNulty: Kyllähän sitä soundia voi koittaa muokata jollain pedaalilla tai multiefektillä, mutta pelkäänpä ettei se tuo toivottua lopputulosta.
 
Käytettyjä Bossin ME- ja GT-sarjan multiefektejä saa melko edullisesti. Esim. ME-50, ME-70 ja ME-80 ovat yksinkertaisia mutta ihan asiallisen kuuloisia multiefektejä. Uusista edullisemmista tuo Boss GT-1 voisi olla toimiva. Myös Line6 M5 stompbox. Zoomit jättäisin itse väliin.
 
Mutta jos autovertausta käytetään niin vahvistin on kuin auton moottori/voimanlähde. Kitara on sen ohjauslaite. Ja soittaja on tietysti kuljettaja. Hyvä kuski osaa kuljettaa autoa kuin autoa hyvin. Mutta paraskaan kuljettaja ei mahda asialle mitään, jos ajoneuvon moottori on heikkotehoinen. Se ei vaan anna paukkuja pihalle yhtään enempää, vaikka mitä tekisi.
 
Kyllä, renkaita voi vaihtaa, jarruja voi päivittää, laittaa jousituksen ja alustan uusiksi, rakennella turvakehikkoja ja asennella karvanoppia, mutta yhtäkään hevosvoimaa ei tule lisää. Ja jos se moottori on todella pieni ja pienitehoinen, niin sitä ei valitettavasti muuksi muuta. Vaikka Nissan Micraan hankkisi tehokkaammat jarrut ja leveämmät renkaat, niin se ei silti vielä tee siitä Nissan GT-R.
 
Sama pätee kitarakamoihin. Vaikka sulla olisi 10000€ huippukitara ja yli 800€ Chase Bliss Automatone -etuastepedaali ja soitat niitä tuohon pieneen Blackstarin vahvistimeen, niin soundi on edelleen pieni ja tasan niin hyvä kuin vahvistin antaa myöten. Tässä suhteessa vahvistin on huomattavasti tärkeämpi osa soundia kuin se kitara tai yksittäinen pedaali.
 

 
Eroja taitaa olla mikeissä, elektroniikassa ja kaulaprofiilissa. Myös viimeistelyssä, joskin se on hiusten halkomista, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä myös se kalliimpi Standard vaatii säätöhommia ollakseen tiptop.
 
Classicissa on siis eri mikit ja sen lisäksi "modernimpi" kytkentä, jossa saadaan puolitettua mikit ja toteutettua vaiheenkääntö. Standardissa on perinteisempi kytkentä. Ts. Epiphone LP Standard on aavistuksen uskollisempi sille alkuperäiselle Gibson LP Standardille. Lisäksi kaikki Epin LP Classicit ovat sillä ohuemmalla kaulaprofiililla (ns. slim taper) kun Epi LP Standardista on saatavilla joko pyöreämpi ja paksumpi 50's profiili tai sitten tuo samainen ohuempi 60's profiili.
 
Jos haluat perinteisemmän Les Paulin, niin Epi LP Standard (tai Tokain ALS-sarja) on hyvä valinta. Jos taas haluat aavistuksen modernisoidun, ohuemmalla kaulalla olevan ja mikrofonien puolituksella olevan, niin Epi LP Classic.
 
Mikäli soittimen ei ole aivan pakko olla täysin Les Paul-mallinen, niin oma valintani "saman hintaluokan" soittimissa olisi ehkäpä tämä:
https://www.thomann.de/fi/prs_se_245_standard_ts.htm
 
PRS SE-sarjan viimeistely on selkeästi parempi kuin Epiphonen. Ja ihan siitä syystä ostaisin mielummin PRS SE 245:n kuin Epiphone LP Classicin tai Standardin.
 
Huippua kiitos,että jaksat aloittelevaa kitaristia valistaa.
 
Juuri kitaran hankinnassa on ollut mietteissä selvittää/kysyä fiksummilta näitä teknisiä juttuja.
Mitä esim eroa on humbucker ja probucker mikeillä? Vaikuttaako soundiin miten? Suoraan vastausta ei saa korvalla kuuntelemalla YouTubesta.
 
Mitä tarkoittaa kelan/mikkien puolitus?
 
Epiphone SL on tuo slim taper D neck, ja siihen olen tietysti ollut tyytyväinen kun kysymyksessä ensimmäinen sähkökepukka.

McNulty: No problemo... hyvä vain jos on jotain apua.
 

 
ProBucker on Epiphonen tuote. Kyseessä on siis humbucker-mikki myös.
Humbucker on kaksikelainen mikrofoni. Nykyisessä kitarassasi on kaksi yksikelaista mikkiä. Humbucker on siis ratkaisu, jossa kaksi yksikelaista mikkiä on laitettu vierekkäin. Nimi tulee sanoista "hum" ja "bucking", eli hurinan/häiriön estämistä. Humbucker-mikit siis poistavat tyypillisesti yksikelaisien aiheuttamaa hurinaa ja häiriöitä. Lisätietoja löytyy netistä pilvin pimein enkä lähde tässä sen täsmällisemmin aihetta avaamaan. Kannattaa googlettaa vaikka "history of humbucker" tai "60-cycle hum".
 

 
Kuten edellä mainitsin, humbucker on kaksikelainen mikrofoni. Kun humbuckerin puolittaa (split-coil), tarkoittaa se sitä, että kaksikelaisesta tehdään yksikelainen. Ts. saat humbucker-mikistä yksikelaista muistuttavia soundeja. Humbuckerin puolitus ei kuitenkaan vastaa täysin yksikelaista mikkiä, mutta antaa tosiaan kirkkaamman ja "ohuemman" soundin. Tämä puolitus siis lisää kitaran soundivalikoimaa.
 
Jos ajatellaan että perinteisessä Les Paulissa on 2 humbuckeria ja 3-asentoinen mikkikytkin, on soundivaihtoehtoja silloin 3. Tallamikki yksin, talla- ja kaulamikki yhdessä ja kaulamikki yksin. Jos molemmille humbuckerille rakennetaan puolitukset, niin soundivaihtoehtoja on selkeästi enemmän:
1. tallamikki humbuckerina
2. tallamikki puolitettuna
3. talla- ja kaulamikki humbuckereina
4. tallamikki puolitettuna ja kaulamikki humbuckerina
5. talla- ja kaulamikki molemmat puolitettuina
6. tallamikki humbuckerina ja kaulamikki puolitettuna
7. kaulamikki humbuckerina
8. kaulamikki puolitettuna
 
Vaiheenkääntö (phase shifting) lisää vielä entisestään soundivaihtoehtoja. Vaiheenkääntö tarkoittaa siis sitä, että kaksi kelaa, tai kaksi mikkiä ovat keskenään vastavaiheessa. Lopputulos on usein ohut ja nasaali soundi.
 
Nämä kytkennät siis monipuolistavat ja lisäävät kitarasta saatavia soundeja. Se, ovatko ne tarpeellisia vai eivät, on täysin soittajasta kiinni. Toiselle riittää perinteinen kytkentä, joku toinen haluaa mahdollisimman monipuolisen.
 
Monet kytkennät voidaan toteuttaa myös jälkikäteen kitaraan. Sitä helpottaa huomattavasti, jos kitaran mikrofonit ovat valmiiksi varustettu sellaisilla johtimilla, jotka helpottavat kelojen puolittamista ja mahdollista vaiheenkääntöä.
 

 
Kyllä, se varmasti helpottaa valintaa. Mutta jos mahdollista, kokeile myös muita kaulaprofiileja. Kokemus on aina hyvästä ja auttaa selvittämään mistä itse pitää ja mitkä eivät toimi.
 
Varoituksen sanana tietysti se, että pahimmillaan tämä johtaa jatkuvaan "kamakierteeseen" eli siihen legendaariseen syndroomaan (G.A.S.), jossa on pakko jatkuvasti vaihdella soittovehkeitä, olivat ne kuinka hyviä tahansa :)
 
Nice! Tän viestiketjun perusteella tiedän jo "paljon" enemmän miten lähteä lähestymään kitarakauppoja. Kiitos!

Mtuhk: Huippua kiitos,että jaksat aloittelevaa kitaristia valistaa.
 
Juuri kitaran hankinnassa on ollut mietteissä selvittää/kysyä fiksummilta näitä teknisiä juttuja.
Mitä esim eroa on humbucker ja probucker mikeillä? Vaikuttaako soundiin miten? Suoraan vastausta ei saa korvalla kuuntelemalla YouTubesta.
 
Mitä tarkoittaa kelan/mikkien puolitus?
 
Epiphone SL on tuo slim taper D neck, ja siihen olen tietysti ollut tyytyväinen kun kysymyksessä ensimmäinen sähkökepukka.
 
Jos mietit PRS-kitaraa vaihtoehdoksi Les Paulille ja pidät slim-taper kaulasta , kannattaa valita sitten PRS, jossa on Wide Thin -kaulaprofiili tai Pattern Thin.
 
Itselläni on ollut kaksi eri PRS:ää ja ne ovat kyllä todella hyviä kitaroita. Voin suositella ennemmin kuin Epiphonea. Minulla on ollut Epiphonen LP malli vuodelta 2011. Se oli aivan jäätävän painava ja nauhamateriasli oli pehmeämmän oloista kuin Gibsonissa tai PRS:ssä. Myös Epiphonen vakiomikit olivat aika tuhnut. Toki uudemmissa malleissa lienee jo asiallisemmat mikit nykyään.

McNulty: Varoituksen sanana tietysti se, että pahimmillaan tämä johtaa jatkuvaan "kamakierteeseen" eli siihen legendaariseen syndroomaan (G.A.S.), jossa on pakko jatkuvasti vaihdella soittovehkeitä, olivat ne kuinka hyviä tahansa :)
 
Tämä kannatta ottaa tosissaan. Kauhea tauti se gas!
 
T. Onnellisesti Remissio-vaiheessa, mutta uusiutuminen pelottaa. Se väijyy kulman takana, tori-ilmoituksissa, nettimainoksissa, lähimusakaupan yllättävässä special-alessa, viattomissa netin rig rundowneissa.....

Laulava Kylätohtori: Tämä kannatta ottaa tosissaan. Kauhea tauti se gas!
 
T. Onnellisesti Remissio-vaiheessa, mutta uusiutuminen pelottaa. Se väijyy kulman takana, tori-ilmoituksissa, nettimainoksissa, lähimusakaupan yllättävässä special-alessa, viattomissa netin rig rundowneissa.....
 
Komppia tälle. Aina ajoittain tauti rauhoittuu, mutta voi nostaa yllättävissä tilanteissa päätään :D

Laulava Kylätohtori: Tämä kannatta ottaa tosissaan. Kauhea tauti se gas!
 
T. Onnellisesti Remissio-vaiheessa, mutta uusiutuminen pelottaa. Se väijyy kulman takana, tori-ilmoituksissa, nettimainoksissa, lähimusakaupan yllättävässä special-alessa, viattomissa netin rig rundowneissa.....
 
Vai onnellisesti. Eikös se niin ole, että menestys on sitä että saa sen mitä haluaa ja onnellisuus sitä että haluaa sen, mitä on saanut?

2randpo: Vai onnellisesti. Eikös se niin ole, että menestys on sitä että saa sen mitä haluaa ja onnellisuus sitä että haluaa sen, mitä on saanut?
 
Juurikin.
 
Mitä mieltä BOSS katana mkII vahvarista? pedaalin kanssa ok?
Hintahan ei omasta ole kun saturaisen kalliimpi.

Mtuhk: Juuri kitaran hankinnassa on ollut mietteissä selvittää/kysyä fiksummilta näitä teknisiä juttuja.
 
Jos etsit halvempaa vaihtoehtoa kuin Epiphone, mutta samalla laadukasta les paul mallista, niin harley benton 450plus tai 550 mallit on hyviä kitaroita eivätkä oikeastaan häviä Epiphonelle tänä päivänä. 450plus mallissa nuo puolitukset mikeissä myös. 550 taas on hieman vielä laadukkaampi malli tuosta 450:stä.
 
450plus https://www.thomann.de/fi/harley_be … id=cfbc798e03d88c0ace51e627320fccb4
 
550 https://www.thomann.de/fi/harley_be … ton_sc_550_paradise_amber_flame.htm
 
Itselläni oli 450plus ja oli yllättävän laadukas kitara hintaansa nähden. Youtubesta löytyy tuosta videota niin kuin myös 550 mallista.
 
Boss katana vahvarit on hyviä ja varma valinta aloittelijalle.

Metalkallo: Jos etsit halvempaa vaihtoehtoa kuin Epiphone, mutta samalla laadukasta les paul mallista, niin harley benton 450plus tai 550 mallit on hyviä kitaroita eivätkä oikeastaan häviä Epiphonelle tänä päivänä. 450plus mallissa nuo puolitukset mikeissä myös. 550 taas on hieman vielä laadukkaampi malli tuosta 450:stä.
 
450plus https://www.thomann.de/fi/harley_be … id=cfbc798e03d88c0ace51e627320fccb4
 
550 https://www.thomann.de/fi/harley_be … ton_sc_550_paradise_amber_flame.htm
 
Itselläni oli 450plus ja oli yllättävän laadukas kitara hintaansa nähden. Youtubesta löytyy tuosta videota niin kuin myös 550 mallista.
 
Boss katana vahvarit on hyviä ja varma valinta aloittelijalle.
 
Miten esim jos päivittää tätä vahvaria, niin + a - esim näille seuraaville:
 
Marshall code 50w verkkokauppa.comissa 249e
 
ja
 
tuo katana mk2 on 259e
 
Kumpi ja miksi?

Mtuhk: Juurikin.
 
Mitä mieltä BOSS katana mkII vahvarista? pedaalin kanssa ok?
Hintahan ei omasta ole kun saturaisen kalliimpi.
 
Mulla ei ole kokemusta tuosta vahvistimesta, mutta siinähän efektit mukana. Bossin tuotteita on itselläkin, ja ne ovat järjestään laadukkaista. Siltä pohjalta uskon, että tuo on omista lähtökohdistaan hyvä ja laadukas vahvistin. Sen sijaan on vaikea uskoa, että tuon kanssa välttämättä tarvitsisin mitään erillistä pedaalia. Riippuu tietysti siitä, mikä pedaali on mielessä ja mitä siltä hakee tuon vahvistimen kanssa.

2randpo: Mulla ei ole kokemusta tuosta vahvistimesta, mutta siinähän efektit mukana. Bossin tuotteita on itselläkin, ja ne ovat järjestään laadukkaista. Siltä pohjalta uskon, että tuo on omista lähtökohdistaan hyvä ja laadukas vahvistin. Sen sijaan on vaikea uskoa, että tuon kanssa välttämättä tarvitsisin mitään erillistä pedaalia. Riippuu tietysti siitä, mikä pedaali on mielessä ja mitä siltä hakee tuon vahvistimen kanssa.
 
Löysin kappaleen, mistä ilmenis se soundi mitä koitan hakea.
Tietty studio käsittelyn jälkeen ei pääse mitenkään millään laitteistolla samaan mutta jos edes lähelle.
 
Tossa Cooper vetää ES-335 Gibsonilla, mutta siihen ei ole varaa eikä ehkä palvele muutenkaan omaa soittoa.
 
Eri toten kappaleen alku n. 30sec on kyl (Y)
https://www.youtube.com/watch?v=DqlUt0Ff70Q

Mtuhk: Löysin kappaleen, mistä ilmenis se soundi mitä koitan hakea.
Tietty studio käsittelyn jälkeen ei pääse mitenkään millään laitteistolla samaan mutta jos edes lähelle.
 
Jos soittelet vai kotona omaksi huviksi ja löytyy tietokone + kuulokkeet + ulkoinen äänikortti + mihin pystyy yhdistämään kitaran, niin bias fx2 on ihan hyvä ohjelmisto mistä löytyy monia soundeja. Siellä voi tehdä omia että ladata muiden valmiita. Tuo on aina välillä myös ale hintaan jotain 50e
 
https://www.positivegrid.com/bias-fx/
 
FX2:sta voi ladata demonkin.

Mtuhk: Miten esim jos päivittää tätä vahvaria, niin + a - esim näille seuraaville:
 
Marshall code 50w verkkokauppa.comissa 249e
 
ja
 
tuo katana mk2 on 259e
 
Kumpi ja miksi?
 
Marshall tekee varsin mahtavia putkivahvistimia, kunnon rokkikoneita. Vähän kärjistäen, kaikki muu sen nimen alla on paskaa. Tai ainakin perus huttua, marsun kuorilla ja nimellä. Katanalle pisteet, siinä on himasoittajalle erittäin passeli laitos. Hinta/laatusuhde vähintään tosi hyvä.