Kitarat: kitarakamat ›

Pitäisi vaihtaa kieliä kitaroihin, Thomanilta ajattelin tilailla kun on muutakin tilaamista.
 
Stratoon ajattelin jotain paksua kielisettiä jotta saisi kuulaat soundit Esa Pulliaisen tapaan.
 
Ibanezin puoliakustiseen haluisin kielet joista saisi vähän rouhean puoliakustiseen sopivan äänen, vähän tapaa Jimmy Dawkins..
 
Tykkään hiotuista kielistä, mutta onko niiden soundissa eroa hiomattomiin, soitto on kuitenkin helpompaa kun ei tarvitse varoa kielten vinkaisuja..
 
Eli mitä kieliä, minkä paksuuksia näihin, Stratoon lienee paksut, Ibaneziin ehkä ohuet?

Kyllä hiottujen kielien soundi on selkeästi ...... miten sen sanoisi...... tumpumpi? niitä voi tietenkin käyttää ja kokeilemallahan se selviää. Lankkukitarassa ei yleensä hiottuja käytetä koska lankkukitaran karaktääriin mielletään usein pitkä sustaini, mutta jazzareissa hiotut kielet korostavat kitaralle tyypillistä pyöreää atakkia ja jyrkkää hiipumista (jos halutaan välttää käyttämästä sanaa "päästö"). Mutta kyllä jotkut ihan nimekkäät tyypit käyttää hiottuja stratossa..... olikohan Jimmie Vaughan yksi sellainen? en ole varma, mutta hatara muistikuva siitä olisi.

Pulliaisesta on täällä ja myös rautalanka.orgissa väännetty aika paljon, mutta mitä kieliin tulee, niin paksuuden ohella olennainen elementti melodialinjojen soundin suhteen lienee punottu g-kieli. Thomannilla ainakin daddarion exl110w-setti sisältää punotun g:n, tai "pyöreä haava g-narun", kuten suomenkielisen sivuston kuvauksessa todetaan. Se on tosin kymppisetti.
 
Puoliakustisen suhteen en oikein hahmota, mitä tarkoitat "rouhealla"; vähemmän pehmeää? Tällöin varmasti mahdollisimman kirkassointinen kieli voi tuottaa toivotun lopputuloksen. On hyvin paljon maku- ja mieltymysasia, millaisiin kieliin tässä suhteessa päätyy. Jos soitat rankalla kädellä ja katkot kieltä ahkerasti, voi varmasti edullisempi satsi olla taloudellisempi; Ernie Ballin Power- tai Hybrid Slinkyjä ainakin saa näköjään Thomannilta varsin fiksuun hintaan. Itse soitan hyvin kevyellä tatsilla ja puhtailla käsillä, enkä siten juuri piittaa yksittäisen kielisetin hinnasta. Kerran Thomastikien makuun päästyäni ei muut valmistajat ole juuri enää vakuuttaneet. Thomastikin Power Brightseille tulee tosin hintaa yli puolet enemmän kuin vaikka EB:lle.

Itselläni on Stratot 10-52 setillä ja Eb-vireessä.
En tiedä miksi, mutta Strato kuulostaa jostain syystä paremmalta Eb kuin E-vireessä. Jotain maagista siinä tapahtuu sekä soundille että soitettavuudelle.
 
Jos kielten ns. "fretnoise" on ongelma, niin yhtenä vaihtoehtona on käyttää pinnoitettuja kieliä, kuten esim. Elixir Nanoweb (tai vielä runsaampi Polyweb-pinnoite). Kielestä tulee "liukkaampi" ja pinnoite vähentää kielien häröääniä esim. sointua vaihtaessa laahaten.
 
Lisäksi maailmalla on myös "half-round" kielisettejä, eli ne on hiottu vain puoliksi. Eivät ole täysin sileitä, mutta huomattavasti perinteistä punosta sileämmän tuntuisia. Niiden soundi on myös jotain täysin hiottujen ja perinteisten roundwound-kielien välistä.
 
Kokeilemalla selviää oma suosikki, eli kannattanee ehkä tilata useampi setti kerralla testiin? Ota D'Addario Chromes hiotut kielet, joku halfrounds-setti, pari pinnoitettua settiä eri valmistajilta jne. Ja tosiaan 11-49, 10-52, 11-52 tai 11-56 ovat kaikki hyviä kokoja testata, jos on aikaisemmin soittanut 9-42 ja 10-46 seteillä. Myös 10,5-settiä kannattaa kokeilla jos vain mahdollista.
 
Klapp: Thomastikin Power Brightseille tulee tosin hintaa yli puolet enemmän kuin vaikka EB:lle.
 
Kun tuo suomenkieli tuntuu olevan sinulle niin tärkeä, tarkoittanet tässä tapauksessa kaksinkertaista hintaa? Puolet enemmän 5,60€ kielisetistä olisi siis 5,60€ + 2,80€ eli 8,40€.

McNulty: Kun tuo suomenkieli tuntuu olevan sinulle niin tärkeä, tarkoittanet tässä tapauksessa kaksinkertaista hintaa? Puolet enemmän 5,60€ kielisetistä olisi siis 5,60€ + 2,80€ eli 8,40€.
 
Oivallinen ja informatiivinen korjaus, kiitos siitä; tätä juuri tarkoitin! Pilkkua viilaamalla voisi toki esittää, että määre "yli puolet" pitää sisällään myös attribuutin "kaksinkertainen", mutta totuuden nimissä tarkoitin kyllä omalla ilmauksellani "yli puolet" täsmällisesti sitä, mitä ilmeisesti itse tarkoitat ilmauksella "kaksinkertainen".
 
Vastavuoroisesti voisin suositella omaan ilmaisuusi sen verran oikomishoitoa, että sanapari "suomen kieli" on tapana kirjoittaa erikseen. Mutta ei hätää, sattuu sitä paremmissakin piireissä; yhdyssanasäännöissä onkin kosolti opeteltavaa!

Klapp: Pulliaisesta on täällä ja myös rautalanka.orgissa väännetty aika paljon, mutta mitä kieliin tulee, niin paksuuden ohella olennainen elementti melodialinjojen soundin suhteen lienee punottu g-kieli. Thomannilla ainakin daddarion exl110w-setti sisältää punotun g:n, tai "pyöreä haava g-narun", kuten suomenkielisen sivuston kuvauksessa todetaan. Se on tosin kymppisetti.
 
Punotun G-kielen kohdalla kannattaa huomioida, että G-kielellä ei sitten tehdä isompia venytyksiä, ainakaan jos kitara on normivireessä.

McNulty: Itselläni on Stratot 10-52 setillä ja Eb-vireessä.
En tiedä miksi, mutta Strato kuulostaa jostain syystä paremmalta Eb kuin E-vireessä. Jotain maagista siinä tapahtuu sekä soundille että soitettavuudelle.
 
Tarkoitatko että kaikki kielet alennetaan puolisävelaskelta, näin kyllä ajattelen, mutta varmistan vielä.

Mare552: Tarkoitatko että kaikki kielet alennetaan puolisävelaskelta, näin kyllä ajattelen, mutta varmistan vielä.
 
Kyllä. Eb-Ab-Db-Gb-Bb-Eb

McNulty: En tiedä miksi, mutta Strato kuulostaa jostain syystä paremmalta Eb kuin E-vireessä. Jotain maagista siinä tapahtuu sekä soundille että soitettavuudelle.
 
Jos kaikki mikit stratossa on yksikelaisia luulen, että sen takia Eb vireellä kuulostaa vähän paremmalta koska alavirehän tummentaa soundia hiukan tavallaan, yksikelaiset kun on kirkkaita varsinkin talla. Itsellä oli/on vähän sama juttu straton ja Eb vireen kanssa. Strato jossa kaksikelainen mikki taas menee hyvin E- vireellä.

Metalkallo: Jos kaikki mikit stratossa on yksikelaisia luulen, että sen takia Eb vireellä kuulostaa vähän paremmalta koska alavirehän tummentaa soundia hiukan tavallaan, yksikelaiset kun on kirkkaita varsinkin talla. Itsellä oli/on vähän sama juttu straton ja Eb vireen kanssa. Strato jossa kaksikelainen mikki taas menee hyvin E- vireellä.
 
Mä taas luulen, että mensuurilla on merkitystä. Korkealle viritetty e-kieli ei ole niin elastinen eiikä soi niin hyvin kuin matalammalle viritetty. Koskee toki punottujakin kieliä tämä ilmiö.

GiovanniDiRondo: Mä taas luulen, että mensuurilla on merkitystä. Korkealle viritetty e-kieli ei ole niin elastinen eiikä soi niin hyvin kuin matalammalle viritetty. Koskee toki punottujakin kieliä tämä ilmiö.
 
Mä luulen että Straton sointi Eb-vireessä perustuu siihen, että kieli tekee suurempaa liikettä mikin/mikkien magneettikentässä ja kenties sen vaikutus tallaan, värähtelyyn jne.
 
Nimittäin Telecasterissa ei ole samaa ilmiötä, ainakaan omalla kohdalla. Skaalahan on sama. Käytännössä puutkin ovat samat. Eroja ovat siis vire ja tallaratkaisu (ja mikitys).

McNulty: Mä luulen että Straton sointi Eb-vireessä perustuu siihen, että kieli tekee suurempaa liikettä mikin/mikkien magneettikentässä ja kenties sen vaikutus tallaan, värähtelyyn jne.
 
Nimittäin Telecasterissa ei ole samaa ilmiötä, ainakaan omalla kohdalla. Skaalahan on sama. Käytännössä puutkin ovat samat. Eroja ovat siis vire ja tallaratkaisu (ja mikitys).
 
Puolustan näkemystä, että ilmiö liiittyy itse kielen ominaisuuksiin. Soittimen akustinen saundi muuttuu - minun korvaani - paremmaksi, kun virittää puoli sävelaskelta matalammiksi. Telecasterissa ihan samalla tavalla kuin stratossa. Punomaton g-kieli soi alavireessä tosin huonommin.
 
Suositeltava kielen virealue 30 - 80 % määritellään suhteessa katkeamistaajuuteen, joka on fenderin mensuurissa noin 450 Hz. e-vireessä e on jo lähellä 80 % ylärajaa, b-kieli on 60 ja g n. 45 %. Luultavasti hiukan alempi viritys siirtää kielten sointia optimaalisempaan suuntaan. Olikohan tuolloin 70 vuotta sitten, jolloin Fender-soittimia alettiin suunnitella, nykyinen standardivire kovinkaan tavallinen, vaan yleensä matalampi, ja osittain siitäkin syystä tuo mensuuri tehtiin pidemmäksi?