| Aihe: Kitaramikit kyselyä.. | 1 |
|---|
|
-Puhutaan kuumista ja kylmistä kitara mikeistä. Mistä tuo määritelmä syntyy?
-Entäs yli/ ali käämitty nimitys?
-Entäs mien määritelmät vaikuttaa äänen tuottamiseen, volumeen kiertoherkkyyteen ym..
"wräppään joka tapauksessa oli mitä oli" |  TTV
26.09.2020 09:04:35 | |
|
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=63008
Tuonne vaan jatkoksi...
"Keep the metal scene alive" - Charles Schuldiner (R.I.P.),
"You Love Me" - Dave Mustaine (Long live the King) | |
laardix: -Puhutaan kuumista ja kylmistä kitara mikeistä. Mistä tuo määritelmä syntyy?
-Entäs yli/ ali käämitty nimitys?
-Entäs mien määritelmät vaikuttaa äänen tuottamiseen, volumeen kiertoherkkyyteen ym..
1. Kuuma mikki tarkoittaa isoa ulostuloa ja kylmä pienempää, tai sitten mikki on kuollut.
2. Yli/ali käämitty tarkoittaa, että mikissä on enemmän tai vähemmän lankaa joka joko nostaa ulostuloa eli voimakkuutta tai laskee, jos on alikäämitty.
3. Kiertoherkkyyttä tulee yleensä jos mikkiä ei ole vahattu ja sitä ajetaan kovalla äänenpaineella.
Vähemmän on enemmän ja enemmän on vähemmän. |  peteihis
26.09.2020 17:53:36 (muokattu 26.09.2020 18:05:16) | |
|
Kitaran tapauksessa kierto voi tarkoitta kolmea eri tavalla tapahtuvaa asiaa. Kaikissa näissä on yhtenä tekijänä koko vahvistusketjun teho (mukaanlukien mikrofonin ominaisuudet) ja se kuinka lähellä kaiutinta kitara on ja miten päin.
Sähköitaran pitkät sustainit saadaan kierrolla, jossa kitaran runko ottaa vastaan äänen kaiuttimesta ja värähtely saa kielet soimaan lisää. Sopivalla yhdistelmällä sama ääni voi jatkua ihan niin kauan kuin jaksaa kuunnella.
Toinen itse soittimen rakenteesta tuleva asia on akustisen kopan aiheuttama kierto, jossa kitaran kansi resonoi kaiuttimen ääneen ja ulisee itsekseen vaikka kieliä ei soitettaisikaan. Tähän autta, jos soittajalla on voimakkaampi näppälytekniikka, niin että vahvistusta tarvitaan vähemmän. Tällaista kiertoa hillitään myös erinäköisillä ääniaukon korkeilla jne...
Pahinta sorttia on sähköisen mikrofonin itsensä tuottamat kiertoäänet. Niissä on taustalla mikrofonin hutera mekanainen rakenne, niin että mikrofoni itse ja sen osat toisiinsa nähden alkavat värähdellä kovassa (tai joskus vähän vähemmänkin kovassa) metelissä. Nämä ilmenevät tuommoisina täysin hallitsemattomina vingahteluina ja ulinoina varsinkin, jos soittaa vahvistimen lähellä. Ja näitä joskus torjutaan täyttämällä mikrofoni vahalla tai epoksilla mutta ei sitä nyt sentään voi yleistää että kaikki täyttämömät mikrofonit kiertää kamalasti... Rakenteessa on monta osaa ja kaikki vaikuttavat toisiinsa. (Niin: rungon kauttahan ääni kaiuttimesta mikrofonin rakenteisiinkin enimmäkseen johtuu: Runko on kevyempää ainetta ja siinä on paljon enemmän pinta-alaa.) | |
Tietyn sorttisessa rentturokkimusassa pitääkin kitaroiden mikkien vinkua biisien välissä armottoman menon alleviivaamiseksi. Niitä mikkejä ei passaa vahata :D
En ole musiikin asiantuntija. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
