Kitarat: kitarakamat ›

Minä olen ollut minimalisti ja pyrkinyt aina minimalismiin ja vähintäänkin sympatiseeraan minimalismia. Eli kitarasta johto suoraan vahvistimeen on se ihanteellinen setuppi jota käytin vuosikymmenet ja olen alkanut kokeilla paria efektipurkkia vasta tämän vuosituhannen toisella vuosikymmenellä. Vaikka olen vähän efektejä kokeillut, niin olen edelleen sillä kannalla että efektit vasta jälkituotannossa ja kuiva soittosoundi on paras. Ovardriveriä olen vähän kokeillut ja se on kyllä ihan jees laite samoin kuin tuo tremovibe ja wahia nyt ei oikein jälkituotannossa tolkullisesti saa eli jos sellaista haluaa, niin se on sominta polkea soittaessa mukaan.
 
Mulla oli sama kombovahvari kakskyta vuotta ja kaksi kitaraa joita käytin juurikin piuha vahvistimeen tyyppisesti. Mutta 2009 minulla alkoi oma kamarunkkausbuumi ja se oli kieltämättä ahdistava kokemus. Siihen ei hirveästi efektejä liittynyt mutta kitaroita ja vahvistimia vähän tuli kierrätettyä kun luovuin pitkäaikaisesta luottopelistäni. Nyt pyrin jälleen kohti minimalismia, vaikka kaksi monikanvaista vahvistinta ja neljä sähkistä ei ehkä sen puolesta puhukaan, mutta jos huomioidaan, että toinen vahvistimista ja yksi kitaroista majailee koko ajan reeniksellä niin ehkä tuon pystyy jotenkin kestämään. Nuo kamat vain alkaa olemaan niin viimeisen päälle mieleiset, että en oikein pysty luopumaan mistään. Ihanne tietenkin olisi yksi erittäin laadukas sähkökitara ja jokin yksikanavainen vahvistin (esim. Fender Vibrochamp olisi kova), mutta siihen en taida päästä traumatisoitumatta pahoin :-D .
 
Ainakin edellisistä kitara ja vahvistin ostamisista on kulunut jo jokunen vuosi joten olen tyytyväinen siihen. Minimalismi rules :-D