| Aihe: Soittokamojen termit: suomi vai englanti? | |
|---|
 Drawbars
18.09.2020 00:07:06 (muokattu 18.09.2020 00:07:58) | |
|
Tuossa Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin -ketjussa on jonkin verran tuoretta keskustelua englanninkielisten sähköisten musiikkitermien kotouttamisesta tai lainaamisesta sellaisenaan suomen kieleen. En omista Gibsonia, joten kommentoin tähän.
Englanti on nykyään sähköisten soittolaitteiden ja siihen liittyvän atk-teknologian yleiskieli, vähän niin kuin latina lääkäreillä. Kannattaisiko termejä kääntää suomeksi vai käyttää sellaisenaan?
Voisiko esimerkiksi yksi kitaran painolaatikoiden järjestys jalkiolaudassa olla: kierrätin, tiivistin, taajuuskorjain, särö, kuoro, vaiheistin, viive ja kaiku. Sillä voisi ehkä saada hyvän äänenvärin.
Talla vai bridge? Satula vai nut?
Joka tapauksessa globaalistuvassa maailmassa on hyvä tietää myös alan "yleiskielen"=englanti vastaavat termit, muuten esim. nettikeskustelu rajojen yli voi olla hankalaa. Käyttöohjeetkin ovat enimmäkseen lontooksi. |  Kuha
18.09.2020 00:19:32 | |
|
Itse vierastan kovasti KITARA lainasanaa. Onhan se kovin yleistynyt, mutta mielestäni paljon kelvompi ja suomenkielinen termi olisi SYLIKURVIO. Veikkaan, että sylikurvio tuleekin yleistymään suomen kielessä lähes kulovalkean tavoin!
Old Fenders never die | |
Kuha: Itse vierastan kovasti KITARA lainasanaa. Onhan se kovin yleistynyt, mutta mielestäni paljon kelvompi ja suomenkielinen termi olisi SYLIKURVIO. Veikkaan, että sylikurvio tuleekin yleistymään suomen kielessä lähes kulovalkean tavoin!
Tuosta tulee mieleen Kari Suomalaisen ehdotus sellon nimeksi: HAARASOIPIO. :-) | Kuha
18.09.2020 00:32:03 | |
|
Drawbars: Tuosta tulee mieleen Kari Suomalaisen ehdotus sellon nimeksi: HAARASOIPIO. :-)
Juu Kari oli näkijä.
Old Fenders never die | |
Kuha: Itse vierastan kovasti KITARA lainasanaa. Onhan se kovin yleistynyt, mutta mielestäni paljon kelvompi ja suomenkielinen termi olisi SYLIKURVIO. Veikkaan, että sylikurvio tuleekin yleistymään suomen kielessä lähes kulovalkean tavoin!
Olisihan se hienoa avopaistoksen nauttimisen jälkeen loikoilla joukkoistuimessa, ottaa sylikurvio käteen ja antaa kaiholaulujen soida.
Otankin tässä sähköaivojen sormion takana paukkumaissit valmiiksi ja aina välillä näpäytän osoitinrasialla nähdäkseni, millainen keskustelu tästä muodostuu. | Kuha
18.09.2020 00:56:17 | |
|
Pinewood: Otankin tässä sähköaivojen sormion takana paukkumaissit valmiiksi ja aina välillä näpäytän osoitinrasialla nähdäkseni, millainen keskustelu tästä muodostuu.
Minäkin asetan käteni lähes lumivalkialle painolevylle, jota nykynuoret sormioksi fiinisti kutsuvat.
Old Fenders never die | |
Ylipäätään termien käyttö on hyvin epämääräistä myös ihan suomeksi: jos on olemassa yläsatula, missä se alasatula (tai ylätalla) sijaitsee ja miltä se näyttää? Satula ja talla, eikö niin?
Termejä ja jonkinlaista ymmärrystä on aika paljon, tuntemusta rajatusti. Tällainen helpommasta päästä: kohinasalpa vai noise (EI noice) gate? Tämä toinen onkin paljon hankalampi: mikä on särö: OD, dist vai fuzz? Kuinka pörröinen? Siis mitä?! Signal-to-noise ratio (SNR) ei ole suomeksi signaali-kohinasuhde, vaan häiriöetäisyys. Kuka tuota jälkimmäistä sitten täällä ymmärtäisi on toinen asia.
Sanoja löytyy mutta kuinka niitä käytämme? Sanaston käyttö on vaativaa, koska kaikilla ei ole samaa tietämystä eikä moni tunne tarkkoja ulkomaisiakaan termejä. Sekasotku on valmis tältä istumalta. Epämääräiset lainaukset (piezo ja silikonitrankku, po. pietso ja piitransistori), muotisanat ("mul on tällanen relicoitu skitta") ja sotku on katettu. Tekstin ja kirjoittajan hienous ei piile huonoissa lainauksissa tai surkeissa käännöksissä. Osa tästä on myös silkkaa laiskuutta.
Toisaalta kysyn ääneen, tulemmeko ymmärretyiksi? Onko pakko kirjoittaa vain ja ainoastaan "oikein"? Tämä on vain muusinetti, kaikkien kitaristien ja sovinistien ja twistien vapaa temmellyskenttä. Ei täällä tiedettä tehdä. Äidinkielen säännöt tahi äidinkieli eivät rajoita ilmaisua.
Näitten lörinöitten jälkeen on hyvä kuunnella Lapilahden Lintujen kappale Miksei asioista puhuta:
https://www.youtube.com/watch?v=Da0huNi7nLo | |
Koska ei ennenkään oo lainattu sanoja.
Käärinliinoissa ei ole taskuja ja kaurapuurollakin elää ihan hyvin. :D - Steelduck | |
Moi.
Loistava aihe, kiitos että aloitit.
Mun mielipide on: Suomi, silloin kuin älykäs termi on olemassa, muuten englanti.
Drawbars: Tuosta tulee mieleen Kari Suomalaisen ehdotus sellon nimeksi: HAARASOIPIO. :-)
Sehän ON haarasoipio, ainakin tiettyjen piirien puhekielessä.
Saman kaltaisia vaikuttajien keksimiä ja tunnetuiksi tekemiä sanoja on toki muitakin, ja hyvä niin.
Suomen kieli kun on sillätapaa poikkeuksellinen sananmuodostukseltaan että periaatteessa kuka tahansa voi keksiä "uuden" sanan, ja pääsääntöisesti kaikki suomea äidinkielenään puhuvat ymmärtävät ensimmäisestä kerrasta ainakin suurinpiirtein mitä tarkoitetaan.
Esimerkiksi Anglosaksisilla kielillä, ja niiden pohjana enemmän tai vähemmän olleella latinalla homma on huomattavasti hankalampaa.
Mahdollista toki.
T:Samuli | |
Onhan se kieltämättä hieman huvittavaa lukea, kun porukka kirjoittaa
"Mä säädin bridgessä kielten hight ja fret päät meinaan kanssa pyöristää fretfile käyttäen." tai "jos soitan E chord, niin mikä scale siihen sopii".
Mutta samalla täytyy sanoa, että ymmärrän hyvin harrastekielen käytön.
Itsekin luen, melkein kaikki kitaraan liittyvät englannin kielisinä ja välillä joutuu hakemaan suomi sanaa. | |
Kunhan ei puhuta yläsatulasta ja alasatulasta.....aaargh...
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
Onko tällä mitään meaningia? | |
LaMotta: Kunhan ei puhuta yläsatulasta ja alasatulasta.....aaargh...
Mun mielestä nuo voisivat olla hyväksyttäviä kaksikaulaisista kitaroista puhuttaessa. Vai onko silloin olemassa parempi ilmaisu?
Itse suosin suomenkielisiä sanoja, joskaan en ole täysi puristi. Muista kielistä poimittujen sanojen kohdalle ongelmana on usein myös taivutus. Aina niitä ei osata taivuttaa lainkaan. Joskus oikein taivutettu muoto näyttää suomenkielisessä tekstissä paremmalta, joskus taivuttamaton. Joskus ei näytä hyvältä kumpikaan. | |
Jos on olemassa vakiintunut suomenkielinen termi niin käytettäköön sitä, jos ei niin sitten englanninkielistä nimitystä.
Onks muuten kitaransoittohommissa oikeampi käyttää soinnusta nimitystä B kuin H... Ja onks silläkään mitään meaningia?
Joskus etanolin käyttö lähtee käsistä.. | Mho
18.09.2020 09:03:02 | |
|
zedder: Jos on olemassa vakiintunut suomenkielinen termi niin käytettäköön sitä, jos ei niin sitten englanninkielistä nimitystä.
Onks muuten kitaransoittohommissa oikeampi käyttää soinnusta nimitystä B kuin H... Ja onks silläkään mitään meaningia?
Toi onkin hyvä pohdinta...itse puhun vapaasta kielestä aina B:nä, mutta sointuna H, H7, Hm jne...mut sit taas Bb | |
Moi.
ituvirtanen: Ylipäätään termien käyttö on hyvin epämääräistä myös ihan suomeksi: jos on olemassa yläsatula, missä se alasatula (tai ylätalla) sijaitsee ja miltä se näyttää?
:)
Tiedän kyllä että tiedät, mutta niille jotka eivät, alasatula on se hyvin pitkälle satulan näköinen kikare jonka yli takajänne kulkee.
http://www.viulunrakentajat.net/alasatulajanuppi.php3
Yleisin tietysti orkesterijousisoittimissa, mutta varsin monissa perinteisissä orkesterikitaroissa ja joissain akustisissa bassoissa tuollainen on myös.
ituvirtanen: Satula ja talla, eikö niin?
Kyllä, samaa mieltä.
En tiedä mistä johtuu, mutta kiesus että korpeaa kun puhutaan yläsatulasta instrumenteissa joissa alasatulaa ei ole.
ituvirtanen: Tämä toinen onkin paljon hankalampi: mikä on särö: OD, dist vai fuzz? Kuinka pörröinen? Siis mitä?!
Totta, kun kerrotaan ja pohditaan mitä särö todellisuudessa äänisignaalista puhuttaessa tarkoittaa, putoaa kelkasta herkästi nekin jotka ymmärtävät noiden tarkoituksellisten särön generointitapojen erot.
Ainakin äänellisesti, vaikkei teknisten toteutustapojen erot kiinnostaisikaan/aukeaisikaan.
ituvirtanen: Signal-to-noise ratio (SNR) ei ole suomeksi signaali-kohinasuhde, vaan häiriöetäisyys. Kuka tuota jälkimmäistä sitten täällä ymmärtäisi on toinen asia.
Tuosta mainitsemastasi(kin) syystä itsekin käytän signaali-kohinasuhdetta.
Suorana käännöksenä on varsin vakiintunut puhekieleen ja markkinointiteksteihin joten voi olettaa että valtaosalle lukijoista tuo on tutumpi.
Tai ainakin lähestyttävämpi.
ituvirtanen: Sanoja löytyy mutta kuinka niitä käytämme? Sanaston käyttö on vaativaa, koska kaikilla ei ole samaa tietämystä eikä moni tunne tarkkoja ulkomaisiakaan termejä.
Tuo on aina haasteellista, oli aihepiiri mikä tahansa.
Tätänykyä kuka tahansa voi etsiä mitä tahansa tietoa mistä tahansa aihepiiristä, ja kopsata suoraan viestiketjuun, esiintyen asiantuntijana.
Varsin monilla (kuten vaikkapa mulla) monessa asiassa kokemus ja tieto on hyvin kapea-alaista, ja hivenenkään totutun ja tutun ulkopuolelle siirtyminen aiheuttaa ällistyksen siitä ettei jotain asiaa tiedäkään.
Onneksi ikää ja kokemusta on siunaantunut jo sen verran että asian voi tunnustaa, ja tarpeen mukaan ottaa selvää, jopa sisäistää ;).
Tuosta(kin) syystä olen pyrkinyt yhä vähemmän ja vähemmän neuvomaan vahvistinten komponenttitason korjauksissa, ikinä ei tiedä millaiset valmiudet kysyjä tai vaihtoehtoisesti vastauksiani lukeva teeseitsekorjaaja omaa.
Verkkosähkölaitteiden kanssa on mahdollista ihan tietämättömyyttään saada uskomattoman paljon vauritoa ja murhetta aikaiseksi.
ituvirtanen: Tekstin ja kirjoittajan hienous ei piile huonoissa lainauksissa tai surkeissa käännöksissä. Osa tästä on myös silkkaa laiskuutta.
Varmaan huonous, ei hienous, mutta joo, laiskuuttahan se usein on.
Toisaalta, muutaman mnettiläisen kohdalla veikkaan pikemminkin huomionhakuisuutta tai puhdasta trollausta, kerrasta toiseen käytetään samoja keksittyjä tai fingelska-termejä, vaikka asiasta ystävällisesti (ainakin aluksi ;)) mainitaankin.
ituvirtanen: Toisaalta kysyn ääneen, tulemmeko ymmärretyiksi?
Tuohan se on kaikessa kommunikaatiossa avainkysymys, ja mun mielestä homma on jo hyvällä tolalla jos 75% ymmärtää.
Vielä paremmalla tolalla ollaan jos edes osa lopuista 25%:sta kiinnostuu aiheesta sen verran että syventää oma-alotteisesti ymmärrystään.
ituvirtanen: Onko pakko kirjoittaa vain ja ainoastaan "oikein"?
Mun mielestä ei ole.
Joku tolkku on kuitenkin taiteellisessakin ilmaisussa hyvä pitää mielessä, eikä ainakaan yrittää "Karthago on hävitettävä"-hengessä itsekeksimiään termejä väkipakolla viljellä.
ituvirtanen: Tämä on vain muusinetti, kaikkien kitaristien ja sovinistien ja twistien vapaa temmellyskenttä. Ei täällä tiedettä tehdä. Äidinkielen säännöt tahi äidinkieli eivät rajoita ilmaisua.
Totta, diversiteetissä on kaikkien keskustelupalstojen voima.
Täytyy kyllä myöntää että jos selvästi Suomalaisella kirjoittajalla kirjoitusasu ja kielioppi tökkii, terminologia on ylenmäärin hukassa, skandeja ei viitsi/halua/osaa käyttää, tmv. joko skippaan suosiolla tai en ainakaan vastaa mitään.
Ei pitäisi, mutta noin se vaan mulla menee.
ituvirtanen: Näitten lörinöitten jälkeen on hyvä kuunnella Lapilahden Lintujen kappale Miksei asioista puhuta:
https://www.youtube.com/watch?v=Da0huNi7nLo
Lappareita on aina hyvä kuunnella, tulee yleensä hyvä mieli :).
T:Samuli |  Klapp
18.09.2020 09:04:23 (muokattu 18.09.2020 09:12:57) | |
|
Todettakoon, että asia, mistä ainakin itse intouduin mussuttamaan Gibson-ketjussa, ei koskenut varsinaisesti kitaran tai sellon kaltaisia, suomeen (ja muihin kieliin) jo hyvä tovi sitten ehtoisasti uponneita lainasanoja. Kitara ja sello on molemmat suomea, ylämiddle tai fretti musta (ainakaan vielä) ei. Toistan tässä yhteydessä toisessa ketjussa esittämäni retorisen kysymyksen: mitä sellaista termi "ylämiddle" ilmaisee, mitä termi "yläkeskiääni" tai "ylemmät keskiäänet" eivät onnistu sanoina tavoittamaan?
Yläpuolella (ylämiddlessä?) pariinkin otteeseen esitetty ajatus suomenkielisen sanan käyttämisestä, mikäli luonnikas sellainen sattuu jo valmiiksi löytymään, on ihan käypä ajatus. Toisaalta ajattelen, että mitä kielijumalien päätöksiä täällä sitten vaikka niiden siinä toisessa ketjussa esille nousseiden "attackin" ja "releasen" kanssa meidän, alan intohimoisten ammattilaisten ja harrastajien, täytyy oikein jäädä odottamaan? Emmekö juuri me (jos jotakuta nyt vituttaa tämmöinen mukaan agitoiva monikko, niin ymmärrän ja pahoittelen; vituttaa se muakin, mutta en oikein keksinyt parempaa tapaa ilmaista tätä asiaa) ole etulinjassa siinä jengissä, jolla luulisi olevan potentiaalia miettiä sopivia suomenkielisiä ilmauksia asioille, joiden luonteesta juuri meillä voi olla parempi haisu kuin vaikkapa kielitoimiston ammattilaisilla?
Toisaalta, ellei tällaista tuumintaa kohtaan ole minkään sortin kiinnostusta, ja tulee hyvin toimeen kielellisen sotkunsa kanssa, niin siinäs sitten taivuttelee attackia ja releasea omiin lauserakenteisiinsa sopivaksi. Omalla kohdalla olen vain huomannut, että viestin asia tuppaa sotkeentumaan kummasti juuri näistä syistä; että heikommin hoksaa, mitä kirjoittaja tarkoittaa, kun tekstissä taivutellaan kaikemmaailman päivystäviä ylämiddlejä sopimaan kieleen, joka ei tällaisia sanavartaloita oikeastaan (ainakaan vielä) tunnista. | |
Lappareita on aina hyvä kuunnella, tulee yleensä hyvä mieli :).
T:Samuli
Lappareiden teksteissä on myös usein aivan tavattoman sävykästä kielellistä ronskiutta. Siellä ei ole oltu kirjoittaessa laiskoja, vaan kännissä, mikäli perimätietoja on uskominen. Suosittelen kaikille tuhtia nousuhumalaa m.nettiin kirjoittamisen siivittämiseksi. Yleensä muutenkin parhaat viestit täällä on semmoisia, mitkä on kirjoitettu lauantaiaamuna neljältä. | |
Täysin yhdentekevää, jos puhuja ja kuulija ymmärtävät mistä puhutaan. Jos jompi kumpi ei ymmärrä, niin silloin voi kysyä. Tosin, suomalaiselle tuo kysyminen voi olla joskus (lue: suunnilleen aina) todella vaikeaa.
moving in stereo |  iec
18.09.2020 09:31:00 | |
|
Klapp: Todettakoon, että asia, mistä ainakin itse intouduin mussuttamaan Gibson-ketjussa, ei koskenut varsinaisesti kitaran tai sellon kaltaisia, suomeen (ja muihin kieliin) jo hyvä tovi sitten ehtoisasti uponneita lainasanoja. Kitara ja sello on molemmat suomea, ylämiddle tai fretti musta (ainakaan vielä) ei. Toistan tässä yhteydessä toisessa ketjussa esittämäni retorisen kysymyksen: mitä sellaista termi "ylämiddle" ilmaisee, mitä termi "yläkeskiääni" tai "ylemmät keskiäänet" eivät onnistu sanoina tavoittamaan?
Yläpuolella (ylämiddlessä?) pariinkin otteeseen esitetty ajatus suomenkielisen sanan käyttämisestä, mikäli luonnikas sellainen sattuu jo valmiiksi löytymään, on ihan käypä ajatus. Toisaalta ajattelen, että mitä kielijumalien päätöksiä täällä sitten vaikka niiden siinä toisessa ketjussa esille nousseiden "attackin" ja "releasen" kanssa meidän, alan intohimoisten ammattilaisten ja harrastajien, täytyy oikein jäädä odottamaan? Emmekö juuri me (jos jotakuta nyt vituttaa tämmöinen mukaan agitoiva monikko, niin ymmärrän ja pahoittelen; vituttaa se muakin, mutta en oikein keksinyt parempaa tapaa ilmaista tätä asiaa) ole etulinjassa siinä jengissä, jolla luulisi olevan potentiaalia miettiä sopivia suomenkielisiä ilmauksia asioille, joiden luonteesta juuri meillä voi olla parempi haisu kuin vaikkapa kielitoimiston ammattilaisilla?
Toisaalta, ellei tällaista tuumintaa kohtaan ole minkään sortin kiinnostusta, ja tulee hyvin toimeen kielellisen sotkunsa kanssa, niin siinäs sitten taivuttelee attackia ja releasea omiin lauserakenteisiinsa sopivaksi. Omalla kohdalla olen vain huomannut, että viestin asia tuppaa sotkeentumaan kummasti juuri näistä syistä; että heikommin hoksaa, mitä kirjoittaja tarkoittaa, kun tekstissä taivutellaan kaikemmaailman päivystäviä ylämiddlejä sopimaan kieleen, joka ei tällaisia sanavartaloita oikeastaan (ainakaan vielä) tunnista.
Veikkaan että varsinkin kännykällä kirjoittaessa on helpompi käyttää lyhempää sanaa, ja esim "ylämiddle" on lyhempi kuin "ylempi keskiäänialue". Toki "yläkeskiääni" on aika nopea kirjoittaa. Olishan se toki hyvä käyttää suomenkielisiä vastineita eikä fingelskaa. Tähän fingelskaan on vain jotenkin puolivahingossa tottunut, että itseä se ei kovin usein haittaa.
Toki satula on satula (ei ylätalla) ja talla on talla (eikä alasatula). :D
Enemmän minua ottaa pattiin sanan "kustantaa" väärinkäyttö. Vastustan viimeiseen asti ja aina työpaikallakin aion esittää tyhmää, jos joku käyttää kyseistä sanaa väärässä merkityksessä. Jos minulta kysytään paljonko uusi kitara kustansi, vastaan että kitaralla ei ole varallisuutta tai tuloja, kun se ei käy töissä. Tällä toiminnalla saan varmasti paljon uusia kavereita :D
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
