Kitarat: kitarakamat ›

Eli kitaran osto salaa vaimolta ja salakuljetus kotiin.
 
Mitkä strategiat toimivat?
 
Yksi hyväksi havaitsemani on omistaa tarpeeksi paljon saman värisiä (Itse suosin naturaaleja) kitaroita eli niin sanotusti puuta ei näe metsältä. Ongelmana on tietysti
miten estää nalkkiin jääminen kitaraa kotiin vietäessä.

Jarkre: Eli kitaran osto salaa vaimolta ja salakuljetus kotiin.
 
Mitkä strategiat toimivat?
 
Yksi hyväksi havaitsemani on omistaa tarpeeksi paljon saman värisiä (Itse suosin naturaaleja) kitaroita eli niin sanotusti puuta ei näe metsältä. Ongelmana on tietysti
miten estää nalkkiin jääminen kitaraa kotiin vietäessä.
 
Lähetä se muija jollekin kaverille istumaan iltaa hetkeksi?
Sano, että toit yhden vanhan skeban vaan huollosta? "Jaa tää vai, täähän nyt on jo vanha!"
Odota että hän nukahtaa ja roudaat sen sitten vasta varastosta sisään.

Vähän heikolta tuntuu jos soittimia pitää ruveta salaa ostamaan.

Milkop: Vähän heikolta tuntuu jos soittimia pitää ruveta salaa ostamaan.
 
Vähän heikolta tuntuu jos et ymmärtänyt että tämä oli kevennys ja vitsi...

Jarkre: Vähän heikolta tuntuu jos et ymmärtänyt että tämä oli kevennys ja vitsi...
 
Vähän heikko vitsi jos kuulijat pitävät kertojaa outona setämiehenä, eivätkä ymmärrä että kyseessä on vitsi.

Ihan hyvä tää oli, älkää nyt pienistä kun ei pienetkään meistä.

Vitsi? Missä? Setämies ei nyt ymmärrä.

Jarkre: Eli kitaran osto salaa vaimolta ja salakuljetus kotiin.
 
Mitkä strategiat toimivat?
 
Yksi hyväksi havaitsemani on omistaa tarpeeksi paljon saman värisiä (Itse suosin naturaaleja) kitaroita eli niin sanotusti puuta ei näe metsältä. Ongelmana on tietysti
miten estää nalkkiin jääminen kitaraa kotiin vietäessä.
 
Jos omaa treeniksen, niin kitara sinne muutamaksi viikoksi. Sen jälkeen sen voi viedä kotiin ja kysyttäessä selittää ihan totuudenmukaisesti, että 'tää on ollu mulla jo kauan...'
 
Toimii paremmin ku 'sain pääsiäismunasta'. Uskokaa pois.

"Eiku tää tuli vaan sen yhen tilalle minkä myin tos aiemmin keväällä"

Heh..
 
Hassua että muillakin on ongelmia. Oma ongelma on, etten uskalla naisystävälle kertoa paljonko olen kitaroistani maksanut. Toki olen kriittinen hänen ostoksilleen. "-tuosta voidepurnukasta 40 euroa, oletko hullu!"
 
Pyydä kaveri käymään.. "-Joo se on tuon Erkin kitara, vähän jammaillaan tässä" Sit se vaan jää..

Parinkymmenen ensimmäisen jälkeen homma helpolttuu. Kun itekään ei enää pysy laskuissa mukana niin ei kyllä emäntäkään. Tällä hetkellä meillä on olkkarissa on 23 sähkistä, yks akkari ja pari ukuleleä ja loput treenuksellä.

Vuosia sitten sovin vaimon kanssa, että saan ostaa vielä yhden kitaran, kunhan sen jälkeen määrä ei kasva. Sopimukseen lisättiin tuhannen euron sakko jokaisesta lisäkitarasta. Tämän jälkeen olen saanut neuvoteltua yhden sakottoman kitaran ja toisesta minä sitten maksoin sakon. Pari kitaraa on myös myyty ja niiden tilalle ostettu uudet. Ja tämä tarina on tosi.
 
Vastauksena aloittajan kysymykseen: kun vaimo kysyy, mitä haluat syntymäpäivä-tai joululahjaksi, pyydä lupa ostaa uusi kitara.
 
Jos ei onnistu, kannattaa pitää kitarat eri huoneissa, jos mahdollista, jolloin niiden laskeminen on vaikeampaa. Jos taas kitaralaukut ovat yhdessä rivissä, myymällä yhden paksukoppaisen, saattaa onnistua kahden tilan järjestäminen kahden lankkukitaran laukulle. Sitten vain luotetaan, ettei vaimo laske niitä. Jos taas keikkailet, ota keikkareissulle useampi kitara ja kerro korostetusti vaimolle, että nyt tarvitaan monta kitaraa. Palatessa tuot sitten yhden ylimääräisen mukanasi.

Laita stringit kitaralaukkuun (en tarkoita kieliä) ja sitten kun avaat
laukun kotona niin se uusi kitara taatusti unohtuu.

Ei tämä aihe täysi vitsi ole . On sitä kuultu kaikenlaista tarinaa.

Tulet kotio kitaraa kantaen, puoli kolmelta yöllä, kännissä ja möykkäät tullessasi: Nyt naidaan!

Pinewood: Vuosia sitten sovin vaimon kanssa, että saan ostaa vielä yhden kitaran, kunhan sen jälkeen määrä ei kasva. Sopimukseen lisättiin tuhannen euron sakko jokaisesta lisäkitarasta. Tämän jälkeen olen saanut neuvoteltua yhden sakottoman kitaran ja toisesta minä sitten maksoin sakon. Pari kitaraa on myös myyty ja niiden tilalle ostettu uudet. Ja tämä tarina on tosi.
 
Vastauksena aloittajan kysymykseen: kun vaimo kysyy, mitä haluat syntymäpäivä-tai joululahjaksi, pyydä lupa ostaa uusi kitara.
 
Jos ei onnistu, kannattaa pitää kitarat eri huoneissa, jos mahdollista, jolloin niiden laskeminen on vaikeampaa. Jos taas kitaralaukut ovat yhdessä rivissä, myymällä yhden paksukoppaisen, saattaa onnistua kahden tilan järjestäminen kahden lankkukitaran laukulle. Sitten vain luotetaan, ettei vaimo laske niitä. Jos taas keikkailet, ota keikkareissulle useampi kitara ja kerro korostetusti vaimolle, että nyt tarvitaan monta kitaraa. Palatessa tuot sitten yhden ylimääräisen mukanasi.
 
Mikä vaimolla on kitaroitasi vastaan?

Laulava Kylätohtori: Mikä vaimolla on kitaroitasi vastaan?
 
Vaimo ei ymmärrä huumoria.

Vähän heikkoa luulla etteikö tämä olisi totta, ja lähes jokainen kommervenkki on käytetty kitaran/vahvarin tms. kitaratarvikkeen osalta. Pelottaa vaan se, että jos tulee itellä äkkilähtö ja akka myy kaikki vehkeet niillä hinnoilla joilla olen sanonut ne hankkineeni.

Laulava Kylätohtori: Mikä vaimolla on kitaroitasi vastaan?
 
Ihan vaan se, että soittimet ylipäätään vievät liikaa tilaa - itsehän minä soittopelit omistani makselen, joten en rasita yhteistä talouskassaa. On tossa nurkissa pyörimässä myös vahvistimet, pikku PA ja kaiken sortin telineitä ja muita tarvikkeita. Silloin kun kitarasopimus tehtiin, onneksi se koski vain kitaroita... :)
 
Tuo sakkomaksukin käytännössä tarkoitti vain sitä, että laitoin kerran hänenkin osuutensa rahaa yhteiselle tilille kattamaan yhteisiä menoja... ei se sitten niin pahalta tuntunut. Ainahan sitä yhtä lisäkitaraa tekee mieli, mutta kun mistään ei oikein tahdo luopuakaan, niin mennään niillä mitä on. Ekan kitarani, jonka sain vanhemmiltani ja joka on ainoa muiden maksama, arvo on nykyään vain muutaman kympin, mutta kun se on jo 40 vuotta minulla ollut, niin olkoon jatkossakin.