Kitarat: kitarakamat ›

Swayne: Taisi olla useamman omistajan ketju ennen kuin Moore sen osti. Lisäksi Montrose ei ollut tehnyt varkausilmoitusta aikanaan, ei ollut kai sarjanumeroakaan kirjoittanut ylös ja ei ollut selvää valokuvaa kitarastakaan millä olisi todistanut olleensa omistaja joskus. Muistikuvan perusteella monen vuosikymmenen jälkeen "tunnisti" omakseen.
 
Sen uskon että itsellä ainakin pitempään olleen kitaran saattaa tunnistaa pitkän ajan kuluttua vielä. Omistaja kiinnittää huomiota hyvinkin pieniin seikkoihin mitä muut ei huomaa ollenkaan. Ei se tietenkään tuomaria vakuuta jos ei muuta evidenssiä ole esittää tueksi.

https://www.youtube.com/watch?v=lcZH6lTx470
Vanha mutta aina yhtä hauska.

Onhan tuo tietysti hassua, että ensin tehdään täydellinen maali- ja lakkapinta... ja sen jälkeen skalpellilla rapsutellaan ehjä pinta rikki ja jäljitellään paikkoja ja alueita josta runko, kaula ja otelauta ovat kulahtaneet.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ZtbR4xHAAsY
 
Mutta jotain muutakin tuossa prosessissa tapahtuu. Todella moni mm. hioo Les Paulista kaulan lakattomaksi ja tämä parantaa soittimen sointia. Samalla se "tahmaava" tatsi häviää.
 
Vanhat puut, ilman paksuja viimeistelykerroksia, soivat siis paremmin, joten ehkä jatkossa pitäisi hankkia vain kevyesti öljyttyjä tai vahattuja soittimia ja unohtaa pintakiillot kokonaan.

McNulty: Onhan tuo tietysti hassua, että ensin tehdään täydellinen maali- ja lakkapinta... ja sen jälkeen skalpellilla rapsutellaan ehjä pinta rikki ja jäljitellään paikkoja ja alueita josta runko, kaula ja otelauta ovat kulahtaneet.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ZtbR4xHAAsY
 
Mutta jotain muutakin tuossa prosessissa tapahtuu. Todella moni mm. hioo Les Paulista kaulan lakattomaksi ja tämä parantaa soittimen sointia. Samalla se "tahmaava" tatsi häviää.
 
Vanhat puut, ilman paksuja viimeistelykerroksia, soivat siis paremmin, joten ehkä jatkossa pitäisi hankkia vain kevyesti öljyttyjä tai vahattuja soittimia ja unohtaa pintakiillot kokonaan.
 
Halpoja näkyvät esim. nuo SRV-replicat olevan tuolla Kiinassa päin. Runsaat parisataa. Kuinkahan mahtavat soida?
https://www.aliexpress.com/popular/electric-srv.html

WanhaWetäjä: https://www.youtube.com/watch?v=lcZH6lTx470
Vanha mutta aina yhtä hauska.
 
Naurattihan se :D

Mutta tässähän ollaan nimenomaan asian ytimessä... ;)

Matias.: Mutta tässähän ollaan nimenomaan asian ytimessä... ;)
 
Ja se ydin tarkoittanee jos oikein tulkitsen että everything goes, ja ei pidä asetella esteitä sille mitä miehen päähän pälkähtää ostaa. koko hommanhan tarkoitus on varmistaa, että kotiluolasta löytyy kaikki mahdollisesti tarvittava.

Tuo on totta ei pidä yrittää manipuloida toisten arvoja ja -käsityksiä. Tuo ketjun aloittajan otsikko oli kuitenkin kysymysmuotoon asetettu jolloin jokainen ketjuun kirjoittaja luonnollisesti toi esiin sen miten itse suhtautuu tähän asiaan. Ei minullakaan ole hlökohtaisesti mitään hyvin relikoitua kitaraa vastaan, se voi näyttää ihan hienolta. Tosin siihen voi nopeasti kyllästyä. Mutta kysymys oli siitä ostaisinko sellaisen. Oma kieltäytymiseni tästä tarjouksesta johtuu siitä että en halua maksaa kuin kitarasta. Relikointi maksaa lisää, sitä ylimääräistä koristelua en halua maksaa. Sekin raha palvelee paremmin kun laittaa koko summan laadukkaampaan laitteeseen. Tällainen persaukisen valintatilannehan se on. Toinen maailma on itserelikoidut joita kaupataan. Pidän relikointia vaativana taiteen lajina ja kaikki näkemäni diy-henkiset relikointitulokset eivät kuulu tähän kategoriaan jolloin ostohalukkuuteni niitä kohtaan on nolla.

Matias.: Pidän relikointia vaativana taiteen lajina ja kaikki näkemäni diy-henkiset relikointitulokset eivät kuulu tähän kategoriaan jolloin ostohalukkuuteni niitä kohtaan on nolla.
 
Niin, en tiedä sitten miten vaativana SRV sitä piti, ihan itse kuitenkin relikoi kitaransa. Sitten Fender CS kopioi sitä, ja se toki on työlästä.

stratomaster: Aikoinaan itselläni oli hakusessa hyvä stratocaster, ja päädyin katselemaan Fender Custom Shopin tuotteita. Tällöin heräsi mielenkiinto relic stratocasteria kohtaan. Viimeiset 8 vuotta on ollut ykköskeppinä tuollainen maltillisesti relikoitu 62 relic: https://muusikoiden.net/dyn/users/166990.jpg
 
Tässäpä on harvinaisen hieno relikointi ja niitä todella harvoja relikointeja, jotka hyväksyisin itsellekin. Erinomaisen hienosti onnistunut ja luonnollinen lopputulos. Meikä tykkää.

Mun ainoa valmiiksi relicoituna ostamani kitara on tommonen Mex-Telecaster,
hyvin kevyesti "kolhitun" näköinen:
 
https://www.andertons.co.uk/guitar- … worn-hot-rod-tele-with-nitro-finish
 
Oikein hyvä kitara, mutta lopulta olis ehkä miellyttävämpi vintage- tai medium-nauhoilla, kun tossahan on siis jumbot.

2randpo: Niin, en tiedä sitten miten vaativana SRV sitä piti, ihan itse kuitenkin relikoi kitaransa. Sitten Fender CS kopioi sitä, ja se toki on työlästä.
 
Green brändillä on mm. SRV relic tuotannossa ja ei mitenkään edes kovin kallis vs. Fender CS soittimiin.
Mitään kokemustahhan itselläni ei tuosta tai muistakaan relicoiduista Green soittimista ole, mutta laadullisesti hyvää olen kuullut niistäkin mm. Martin Berkan kitara-aiheisesta blogista.
Lisäksi itse omistan Greenin tele customin (ei siis relikoitu), niin soittimenahan se on kyllä itsessään ainakin pätevä. Melkeinpä järjen vastaiselta tuntuu noin halvat hinnat hyvästä laadusta, mutta se on sitten jo toinen aihe..
 
https://nordsound.fi/c/soittimet/sa … at/green-guitars/green-relic-models

Stone: Green brändillä on mm. SRV relic tuotannossa ja ei mitenkään edes kovin kallis vs. Fender CS soittimiin.
Mitään kokemustahhan itselläni ei tuosta tai muistakaan relicoiduista Green soittimista ole, mutta laadullisesti hyvää olen kuullut niistäkin mm. Martin Berkan kitara-aiheisesta blogista.
Lisäksi itse omistan Greenin tele customin (ei siis relikoitu), niin soittimenahan se on kyllä itsessään ainakin pätevä. Melkeinpä järjen vastaiselta tuntuu noin halvat hinnat hyvästä laadusta, mutta se on sitten jo toinen aihe..
 
https://nordsound.fi/c/soittimet/sa … at/green-guitars/green-relic-models
 
Joo, löysin tämän Greenin vajaa vuosi sitten kun etsin ES-175-tyyppistä kitaraa enkä halunnut suorilta hommata Gibsonia. Greenillakin joku mallli olisi ollut tarjolla mutta päädyin Tokaihin ihan vaan koska se on ollut luotettava merkki aiemmin. Tokai on vaan tylsä brändi kun eihän niistä soittimina ole mitään sanottavaa. Ylipäätään pienet virheet ja epäonnistumiset ovat ylipäätään kaikessa (kulttuurissa ja taiteessa) paljon inspiroivampia ja kiinnostavampia kuin "täydellinen laatu" tai "onnistuminen." Tällöin esim. taideteoksessa ei ole mitään vikaa muttei mitään erinomaistakaan. Saattaa tunnelataus puuttua täysin, koska tiedetään että kaikki menee putkeen ja "loistavasti."
 
Niinpä luulen, että reliikkisoittimissa on kyse jostain syvällisemmästä merkitysten etsimisestä ja löytämisestä kuin vain jostain "fiiliksistä", tai "vaikutelmista" kuten "uskottavuudesta".
 
Muutenkaan en piittaa yleisistä ohjeista ja normeista, koska ajattelen että jokainen teos luo omat sääntönsä. Niin musiikki kuin sen tekemisessä käytetyt taide-työkalut. Ja luonnos on lopullisena teoksena aina kiinnostavampi kuin viimeisen päälle valmiiksi hiottu täydellinen teos. Koska luonnos on keskeneräinen luonteeltaan, se jättää teoksen kokijalle mahdollisuuden täydentää sitä mielessään. Ja se itsessään jatkaa taiteellista prosessia. Siksi ei ole väsyneempää aihetta kuin etsiä virheitä jostain Gibsonin ja Fenderin soittimista. Jos virheettomän haluaa, sen löytää varmemmin jostakin laadukkaasta kopiosta. Tuo Green voi hyvinkin olla sellainen.

2randpo: Ja luonnos on lopullisena teoksena aina kiinnostavampi kuin viimeisen päälle valmiiksi hiottu täydellinen teos. Koska luonnos on keskeneräinen luonteeltaan, se jättää teoksen kokijalle mahdollisuuden täydentää sitä mielessään. Ja se itsessään jatkaa taiteellista prosessia. Siksi ei ole väsyneempää aihetta kuin etsiä virheitä jostain Gibsonin ja Fenderin soittimista. Jos virheettomän haluaa, sen löytää varmemmin jostakin laadukkaasta kopiosta. Tuo Green voi hyvinkin olla sellainen.
 
Hauska ja ajatuksia herättävä filosofia ;)
Ainut poikkeama minkä oikein hakemalla minäkään löysin Greenin telestä, niin oli aavistuksen liian pitkä satula, joka vaihtui luiseen.
On tuossa omat pointtinsa, jos etsii vaikka esim. asiallista rajentelupohjaa, jonka päivittää/räätälöi omiin tarkoitusperiin sopivammaksi uusilla osilla jne.

Onko Suomessa jota pajaa/paikkaa, joka toteuttaa relikointeja asiakkaan toiveiden mukaan?

GuadanaHombre: Onko Suomessa jota pajaa/paikkaa, joka toteuttaa relikointeja asiakkaan toiveiden mukaan?
 
Kysy Mäntymaalta.. https://www.monsteramps.fi/en/products/visual-clone-guitars-en/
 
ja ehkä nuo rakentajat/korjaajat muutkin noita voi "asiakkaan toiveitten mukaan" tehdä. Käsityön määrähän noissa on reippaahko joten hintalappukin voi olla ns. reipas. Relikointi ihan "suuressa maailmassa" ja isommillakin valmistajilla on kustannuksia nostavaa, jos asiallisesti tehty.

2randpo: Niin, en tiedä sitten miten vaativana SRV sitä piti, ihan itse kuitenkin relikoi kitaransa. Sitten Fender CS kopioi sitä, ja se toki on työlästä.
 
....relikoi siis itse.Ei hänkään ostanut siis valmiiksi relikoitua kitaraa. Varmaan kohta myydään relikoituja autojakin........

Matias.: Varmaan kohta myydään relikoituja autojakin........
 
Yhtä vanha juttu kun koko relic keskustelu Internetissä :D

Relikkiä voi ostaa sellasella romuralli -asenteella. Että ei tarvitse varoa kun on jo valmiiksi sisäänajetun näköinen.