Lyriikka ›

Tää on tämmönen puoliväkisin tehty sönkötys.
 
Atlantis
 
Kohtalosi on kulkea maan päällä
ja taistella elämästä
kuitenkin vielä joskus kuolet täällä
niin eikö ole turhaa välittää tästä
 
Elämä on kuitenkin lyhyt juttu
ja kaikkien täytyy kuolla
miksi sinä et sitä koskaan tajua
vaikka olet niin kaunis ja viisas
 
Olet kuin Atlantis
niin viisas ja niin kaunis
ja kuitenkin
tuhoon tuomittu
 
Vaikka olet sivistynyt ja viisas
silti sinä et tajua
sitä kaikkein oleellisinta maailmassa
loppu on lähellä elämme usvassa
 
Olet kuin Atlantis
niin viisas ja niin kaunis
ja kuitenkin
tuhoon tuomittu
 
Myös tarujen Atlantis pelkäsi
ja pakeni tuhoaan
myös kaunis unien Atlantis oli viisas
suuri ja kaunis mutta syöksyi tuhoonsa
 
---------------------------------------------------------
 
Käytä jalkojasi
 
Olet surkea läski
ja se on oma syysi
kun vain tankkaat
ja tuijotat telkkaria
 
Käytä jalkojasi
käytä jalkojasi
älä makaa paikallasi
ja paisu palloksi
käytä käsiäsi
käytä käsiäsi
muuhunkin kuin runkkaamiseen
ja loputtomaan syömiseen
Käytä päätäsi
 
Saat syyttää itseäsi
kun et pysty juoksemaan
ja täyttä tuskaa
on nousta seisomaan
 
Käytä jalkojasi
käytä jalkojasi
älä makaa paikallasi
ja paisu palloksi
käytä käsiäsi
käytä käsiäsi
muuhunkin kuin runkkaamiseen
ja loputtomaan syömiseen
Käytä päätäsi
 
Jos edes yrittäisit
koota kappaleista
itsetuntosi
ehkä muuttua mieheksi
 
Tekisit niinkuin minä
tee itsestäsi kova
hommaa lihasta
pudota pari kiloa
 
Käytä jalkojasi
käytä jalkojasi
älä makaa paikallasi
ja paisu palloksi
käytä käsiäsi
käytä käsiäsi
muuhunkin kuin runkkaamiseen
ja loputtomaan syömiseen
Käytä päätäsi
 
Onko muilla joskus samanlainen tunne, että tekeleitten taso laskee joka kerta, kun saa tehtyä uuden.
Minulla on.

Atlantis-biisin mielsin varoituksena länsimaisen maailman rappiosta. Mielenkiintoinen sanoitus siis, tosin en tiedä ajoitko tuommoista takaa vai tulkitsinko omiani.
 
Pientä viilausta biisi vielä kaipaisi, esmes kaunis ja viisas -jutut toistuvat niin usein että alkavat kääntyä itseään vastaan.
 
Käytä jalkojasi on varoitus sekin, joskin täysin erilaisesta aiheesta. Tärkeä biisi sekin. Siinä tökkäisee vain tämä kohta:
 
...ja loputtomaan syömiseen
Käytä päätäsi
 
Nimittäin jos nuo lausuu peräjälkeen, painottaen niitä väärin, kääntyy tarkoittamasi merkitys päälaelleen: käytä päätäsi loputtomaan syömiseen. Sitä tuskin tarkoitit. - Tosin sopiva melodia varmaan auttaa ymmärtämään kohdan oikein.

Yksityiskohtana tuossa

Tekisit niinkuin minä
tee itsestäsi kova
hommaa lihasta
pudota pari kiloa
 
vaihtaisin kovan vaikkapa tiukaksi, kova kun sisältää niin selkeän mielleyhtymän henkiseen kovuuteen. Ainakaan itse en mieltänyt biisiä niin että toivoisit henkistä kovuutta.
 
En muista edellisiä tuotoksiasi eli en osaa arvioida oletko mennyt etu- vai takaperin kehityksessäsi. Mutta ainakin rakenteet molemmissa biiseissä ovat selkeät ja varsinkin tuo jälkimmäinen biisi laittaa sävelmiä päähän vähemmänkin musikaaliselle henkilölle. Mieluusti lisääkin tämmöisiä lukisi.

Atlantiksessa kyllä hämää vähän se, että ekan säkeistön olet riimittänyt, mutta muita et. Jos säkeistöt ovat melodialtaan samanlaiset, olisi hyvä jatkaa riimittelyä johdonmukaisesti loppuun asti. Jos homma osoittautuu hankalaksi, riimittelyä voi aina helpottaa eli riimitellä esmes vain joka toisen rivin.

Ai niin, Heikki Salo sanoi aiheesta, että loppua kohden kannattaa riimittelyä pikemmin tiivistää kuin löystyttää. Antaa vähän ikävän vaikutelman jos ote herpaantuu kesken kaiken.
 
Jos riimisuoni tuppaa tukkeutumaan kesken biisin, kandee tehdä kuten Juice Harri Rinteen Juice on Juice off -kirjan mukaan: keksii nasevat riimit ensin ja väsää tarinan vasta jälkikäteen.
 
Se on muutenkin biisinikkarille kiintoisa kirja, kuten Harri Rinteen Iskelmän vääntömomenttikin. Sen alaotsakkeena on Taustoja laulujen tekemiselle eli Rinne puhuu suoraan asiasta, luonnollisesti oman tuotantonsa välityksellä. Kirjan lähestymistapa on pikemmin filosofinen kuin tekninen, eikä otsakkeen iskelmä-sanaa kannata karsastaa. Rinne määrittelee iskelmän hyvin laveasti.
 
Salon sanoituksen opasta ja dekkaria odotellessa paan pari muutakin kiintoisaa kirjavinkkiä:
 
Vexi Salmi: Siniset mokkakengät
- Miten Vexin ja Irwinin yhteistyö sai alkunsa, miten ekat biisit syntyivät, kuka oli Väiski ja mikä merkitys hänellä oli Vexin sanoituksiin
Jukka Pennanen - Kyösti Mutkala: Reino Helismaa. Jätkäpoika ja runoilija
- kattava mutta mukaansatempaava elämäkerta huippusanoittajasta, mukana tekstinäytteitä tuotannosta (joita olisin kaivannut Juice-kirjaankin)
Marianne Faithful: Elämäni rock'n'roll
- rankan henkilökohtaisen huume- yms sekoiluhistorian lisäksi Faithtul valottaa taustoja Rollareitten biiseihin
 
Löytyiskö teiltä vastaavia hyviä kirjavinkkejä? Nyt kesällä olis aikaa lueskella.

Oikein hyvät sanoitukset.. Atlantis oli vähän depressiivissävytteinen, mutta niinhän ne parhaat lyriikat aina. Osittainen loppusoinnuttaminen ei ole mielestäni kovin hyvä ratkaisu, sen häiritsee ajatuksenjuoksua.
 
Käytä jalkojasi oli tämmöiselle K100 - kerholaiselle opettavaa luettavaa, mutta hiton hauskahan tuo oli. Tästä saisi hyvän bailausbiisin..

Kiitos kaikille neuvoista ja muusta.
Viilaustahan nuo tosiaan kaipaisivat ja tuosa riimityksessä olette aivan oikeassa. Runosuoni vain tökkäsi ensimmäisen säkeistön jälkeen.

tuosta jälkimmäisestä muistui mieleeni Puhelinkopin eräs samaa aihepiiriä sivuava kappale, jossa "laulettiin" kutakuinkin näin: "saatanan läski, missä se vittu on?" ja lopussa laulaja ulvahti vielä asiaankuuluvasti "kuka nyt läskiä nussis?!" - brutaalista lyriikastaan huolimatta se oli erittäin huvittava kappale. tää "käytä jalkojasi" ei ollut.