| Aihe: Gibsonit ja kalliimmat Martinit alkaneet kiinnostaa!! | 1 |
|---|
|
Hellou kaikille, elikkä siis, tällä hetkellä soittelen halvalla Martin DX1AE:lla, ja ollut helvetin tyytyväinen kyseiseen laitteeseen. Voisiko joku heittää ajatuksia, mitä saisi lisää jos hankkisin hieman kalliimman Martinin? Onko ero kovin suuri esimerkiksi soundillisesti? Käyttö pääasiassa laulun komppaaminen. Myös Gibsoneista olisi kiva kuulla, jos vertaa Martinin kitaroihin. Täällä periferiassa ei oikein noita musaliikkeitä ole, joten täytyy jossain koronan jälkeisessä elämässä lähteä testailemaan isolle kirkolle. Mutta tosiaan olisi kiva hieman kuulla muiden arvioita. Martin tai Gibson kuitenkin ne merkit jotka kiinnostaa. |  Don Felder
14.04.2020 17:10:42 (muokattu 14.04.2020 17:34:17) | |
|
Hintahaitarin yläpään Martinit tuottavat selkeästi avaramman soundin,
voisiko sitä jopa kutsua hallikaiku tyyppiseksi ääneksi joka on
parhaiten kuultavissa suoraan lompakon yläpuolelta.
En juo alkoholia uskonnon takia vaan aivan muun syyn takia. | |
Kun tarttuu kunnon Martiniin ja soitaa ensimmäisen soinnun tulee fiilis, ettei kaipaa mitään muuta. Siinä on minusta syy hankkia kunnon kitara. Pari tonnia on monelle suuri uhraus harrastukseen, mutta siihen pitää suhtautua niin, että tämä on viimeinen kitara jonka hankin...
Ja se voi ollakin, ainakin sitä kopan kokoa :) | |
Jos puhutaan noiden merkkien klassisista malleista eli D18, D28, j-200, j-45, L-00 jne, niin kaikki ne on hyviä mutta aivan eri soundisia. Kaikilla voi laulua säestää ;)
Ite tykkään gibson blueskingin (L-00) midlekkyydestä, botnesta ja basson erottelevuudesta yksin soittaessa ja laulaessa. Hyvä säestys kitara joka omalla kaistallaan puskee bändissäkin läpi tarvittaessa. Kauheen tumppu soundi jos A/B-vertaa Martiniin :D Martin voittaa sustainissa ja taajuuskaistan leveydessä, mutta häviää botnessa. | |
samice76: Hellou kaikille, elikkä siis, tällä hetkellä soittelen halvalla Martin DX1AE:lla, ja ollut helvetin tyytyväinen kyseiseen laitteeseen. Voisiko joku heittää ajatuksia, mitä saisi lisää jos hankkisin hieman kalliimman Martinin? Onko ero kovin suuri esimerkiksi soundillisesti? Käyttö pääasiassa laulun komppaaminen. Myös Gibsoneista olisi kiva kuulla, jos vertaa Martinin kitaroihin. Täällä periferiassa ei oikein noita musaliikkeitä ole, joten täytyy jossain koronan jälkeisessä elämässä lähteä testailemaan isolle kirkolle. Mutta tosiaan olisi kiva hieman kuulla muiden arvioita. Martin tai Gibson kuitenkin ne merkit jotka kiinnostaa.
Hellou! Ei pysty sanomaan miten suuri ero on soundillisesti, koska se on niin paljon itse kuulijan korvien välissä. Otat oman kitaran kainaloon ja lähdet Kitarapajalle Helsinkiin ajan kanssa testailemaan. Siellä homma selviää. Ei kannata tosin odottaa, että kaksi kertaa kalliimpi kitara kuulostaa kolme kertaa paremmalta. Näin ei enää ole sointinten kalliimmassa päädyssä. Mutta kannattaako ostaa 2000-3000€ Martin? Ehdottomasti! Elämä on liian lyhyt "ihan kivoilla" kitaroilla soittamiseen.
Se onko sointi hyvä, parempi tai paras on sitten aika monimutkainen juttu. Jossain edullisemmassa kitarassa voi korostua tietyt äänitaajuudet rajusti ja niistä voi saada kovatkin kiksit. Mutta onko ääni sitten tasainen ja rikas. Sitä harvoin. Joskus voi olla että kalliimpi kitara ei kuulosta aluksi niin "erityiseltä", koska nimenomaan on kyseessä tasapainoinen ja kaikin puolin rikas soundi. Mikään ei hyppää silmille. Ja juuri se on usein tavoiteltavaa, erityisesti jos siinä yhteydessä missä sitä käyttää, ei ole paljoa eri soittimia.
Jos soitat kitaraa pääasiassa laulun kanssa komppaamiseen, valmistaudu myös laulamaan siellä Kitarapajalla (ei siellä yleensä niin paljon yleisöä ole). Ostin itse aikoinaan mm. upean Gibsonin, mutta jouduin lopulta toteamaan että se ei soinut hyvin yhteen duomme laulajan kanssa. Koska laulajalla oli ohuenlainen ääni, sopi laajaa ja täyteläistä sointia tuottava Martin paremman äänimaailman. | |
Kiitos kaikille vastauksista, joo, niin täytyy tehdä, että lähtee ihan pajalle testailemaan, tai johonkin vastaavaan firmaan mistä noita skittoja löytää. Meidän F-musiikissa kun ei ole kuin muutaman satasen yammuja |  Pinewood
18.04.2020 23:08:35 (muokattu 18.04.2020 23:16:01) | |
|
Suosittelen, ettet sokeasti tartu vain pariin merkkiin, vaan testailet avoimin mielin myös muita laatumerkkejä, ja eri malleja. Kaulan leveys (milli on paljon) ja muoto sekä skaalan pituus vaikuttavat soitettavuuteen todella paljon. Vinkkinä myös, että Musamaailmasta löytyy Larriveen kitaroita. Ne muutamat Larriveet, joita olen soittanut, ovat kaikki olleet hienoja kitaroita, vaikka ovat olleet halvemman pään (n. 1500-2000 e) 03- ja 40-sarjalaisia. Itseltä löytyy P-03, jota tulee nykyään soiteltua huomattavasti enemmän kuin Martinin D-18:sta. Hyviähän nuo ovat kumpikin ja onhan ne ihan eri kokoisiakin. | |
samice76: Kiitos kaikille vastauksista, joo, niin täytyy tehdä, että lähtee ihan pajalle testailemaan, tai johonkin vastaavaan firmaan mistä noita skittoja löytää. Meidän F-musiikissa kun ei ole kuin muutaman satasen yammuja
Hyvä homma! On totta, että muistakin putiikeista löytyy, mutta oman kokemuksen mukaan sanoisin, että kannattaa ottaa yksi paikka kunnolla haltuun ja se on Kitarapaja. Siellä erittäin hyvä palvelu ja paras valikoima Martineista ja Gibsoneista. Jos Tayloreihin haluaa myös tutustua, ei sieltä ole sitten liian pitkä matka DLX:ään.
Kyllä ne siellä osaa auttaa, mutta jos haluat vaikka vähän etukäteen tsekkailla ota kiikariin Martin D-18, D-28, 000-18 ja Gibson J-45 ja J-200. Kaikki hyväksi todettuja klassikkoja, jotka edelleen alan kärkikastia. | |
Pinewood: Suosittelen, ettet sokeasti tartu vain pariin merkkiin, vaan testailet avoimin mielin myös muita laatumerkkejä, ja eri malleja.
Tämä on hyvä ja aiheellinen muistutus, mutta toimii käytännössä vain harvoin. Jos haluaa tietyn merkkisen kitaran, niin usein mielikuvat ja muut mojo-tekijät ovat vähintään yhtä suuressa roolissa kuin soundi tai soveltuvuus omaan käyttöön. Helposti käy niin, että vaikka muita merkkejä kokeilisi ja niistä pitäisikin, silti löytää tarpeeksi syitä ostaa se, mikä kiikarissa alun perin olikin.
Paras ratkaisu on tietysti ostaa sekä Martin että Gibson. :)
cherub with heavy metal machine | |
konehes: Tämä on hyvä ja aiheellinen muistutus, mutta toimii käytännössä vain harvoin. Jos haluaa tietyn merkkisen kitaran, niin usein mielikuvat ja muut mojo-tekijät ovat vähintään yhtä suuressa roolissa kuin soundi tai soveltuvuus omaan käyttöön. Helposti käy niin, että vaikka muita merkkejä kokeilisi ja niistä pitäisikin, silti löytää tarpeeksi syitä ostaa se, mikä kiikarissa alun perin olikin.
Paras ratkaisu on tietysti ostaa sekä Martin että Gibson. :)
Itse ostin ensin - noin 8 vuotta sitten - Martinin (silloin uudistunut D-18) - kun sellaisen soundi on vastannut käsitystäni hyvästä teräskielisestä kitarasta jo 80-luvun alusta lähtien. Toteutin siis unelmani ja olin tyytyväinen. Hieman myöhemmin tuli tilaisuus ostaa käytetty Larrivee (P-03) edullisesti. Ja se sitten vei sydämeni. Martin on todella hieno kitara, hyvä soittaa ja kuulostaa juuri siltä mitä pitääkin. Larrivee on kuitenkin omassa kädessä vielä parempi, ja hienolta sekin kuulostaa - ei toki samalta kuin Martin. Nyt sitten olen pitkään miettinyt, raaskinko myydä Martinin pois ja ostaa tilalle sitä hieman pienempikoppaisen (000 tai OM) toisen Larriveen... mutta ehkä hyvä on kuitenkin pysyä tässä tilanteessa.
Että joskus voi käydä näinkin. | |
Akkarissa ainakin minulle ergonomia on todella tärkeä juttu.
Jos soitat paljon istuen, isokoppainen D/jumbo voi olla hankala pidemmän päälle.
Seisaallaan koosta ei ole erityisemmin haittaa.
Toinen tärkeä juttu on kaulan istuvuus omaan kouraan. Postimyynnissä sitä on mahdoton etukäteen todeta. Jos olet hyvän valikoiman omaavassa kaupassa, kannattaa pyytää myyjältä eri kaulaprofiililla varustettuja kitaroita ihan vaan tunnustelua varten.
Kaulan leveys (eli kielten etäisyys toisistaan) on myös asia jota voi miettiä. Jos säestät näppäilemällä, kannattaa ehkä katsella leveämpää kaulaa. Leveydet ovat suht' vakiintuneita, ja sointierot eivät ole kovin suuria. Mensuuri puolestaan vaikuttaa yllättävän paljon sekä ergonomiaan että sointiin.
Jos soitat etupäässä plektralla säestäen, kitaran kansi/rimoitus voi mielestäni olla hiukan tukevampi, jolloin kitarassa on enemmän luonnollista "kompressiota". Noin esimerkkinä, mielummin Martin D-28 kuin HD-28. Gibson J-45 (standardimalli) on tässä suhteessa erinomainen.
Soundi on sitten aika henkilökohtainen juttu, mieltymyksiä on monia. Perinteinen jakolinja on mahonki - ruusupuu, joiden tuottama soundi eroaa sen verran, että maallikkokin sen huomaa.
Täältä voi tutkia Martineja eri näkökulmista: https://www.maurysmusic.com | |
Hanki Martin niin saat kateelisia ja/tai ihailtavia katseita kaveriporukassa ja puistoissa. Lavalla pitää olla soitossa Martin, muuten katu-uskottavuus artistina kärsii. Kaikki Blues ja Folk artistit soittaa Martineilla, jos on vielä tumma Martin niin sen parempi. |  Pet
17.02.2022 23:23:44 | |
|
samice76: Hellou kaikille, elikkä siis, tällä hetkellä soittelen halvalla Martin DX1AE:lla, ja ollut helvetin tyytyväinen kyseiseen laitteeseen. Voisiko joku heittää ajatuksia, mitä saisi lisää jos hankkisin hieman kalliimman Martinin? Onko ero kovin suuri esimerkiksi soundillisesti? Käyttö pääasiassa laulun komppaaminen. Myös Gibsoneista olisi kiva kuulla, jos vertaa Martinin kitaroihin. Täällä periferiassa ei oikein noita musaliikkeitä ole, joten täytyy jossain koronan jälkeisessä elämässä lähteä testailemaan isolle kirkolle. Mutta tosiaan olisi kiva hieman kuulla muiden arvioita. Martin tai Gibson kuitenkin ne merkit jotka kiinnostaa.
Joko päädyit johonkin kitaraan? Täältä lähtee ääni Gibson J-45:lle. Itsellä ollut 10 vuotta. Alkuun ääni oli hiukan tukossa, mutta parin vuoden soiton jälkeen aukesi ja on erittäin hieno ja avoin. J-45:n äänessä on mukana amerikkaa. Säestän omaa lauluani ja soittelen muuten vaan fingerpicking ja plektrasoitto. Canon kanssa amerikka-soundi muuttuu luutuksi. Hieno Soitin, josta en koskaan mieti. Olen toista high end - kitaraa miettinyt rinnalle, varmaankin ruusupuukoppainen Larrivee, mutta J-45 säilyy repertuaarissa. | Pet
17.02.2022 23:25:59 | |
|
samice76: Hellou kaikille, elikkä siis, tällä hetkellä soittelen halvalla Martin DX1AE:lla, ja ollut helvetin tyytyväinen kyseiseen laitteeseen. Voisiko joku heittää ajatuksia, mitä saisi lisää jos hankkisin hieman kalliimman Martinin? Onko ero kovin suuri esimerkiksi soundillisesti? Käyttö pääasiassa laulun komppaaminen. Myös Gibsoneista olisi kiva kuulla, jos vertaa Martinin kitaroihin. Täällä periferiassa ei oikein noita musaliikkeitä ole, joten täytyy jossain koronan jälkeisessä elämässä lähteä testailemaan isolle kirkolle. Mutta tosiaan olisi kiva hieman kuulla muiden arvioita. Martin tai Gibson kuitenkin ne merkit jotka kiinnostaa.
Joko päädyit johonkin kitaraan? Täältä lähtee ääni Gibson J-45:lle. Itsellä ollut 10 vuotta. Alkuun ääni oli hiukan tukossa, mutta parin vuoden soiton jälkeen aukesi ja on erittäin hieno ja avoin. J-45:n äänessä on mukana amerikkaa. Säestän omaa lauluani ja soittelen muuten vaan fingerpickingä ja plektrasoittoa. Capon kanssa amerikka-soundi muuttuu luutuksi. Hieno Soitin, josta en koskaan luovu. Olen toista high end - kitaraa miettinyt rinnalle, esim ruusupuukoppaista Larriveeta, mutta J-45 säilyy repertuaarissa. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
