Rock, pop, alternative ›

Guitar6: Remun mentaliteetin ja Hurriganes Companyn lopun jotaikuinkin tietäen luulen
että Rembrandt ei ole juurikaan työeläkemaksuja maksellut.
 
Tämäpä se. Eläkkeen saadakseen jotain on pitänyt laittaa paperillekin.

Eiköhän se ole toinen Ganes mies, joka sitä rahaa tarvitsee kipeämmin ja aktiivisesti keikkailee Hurriganesia soittaen. Eikä siinä mitään väärää ole.

Lappeenrannassa kävin Remua katsomassa viime vuonna ja ihan pirun hyvä keikka oli, Remu ja yleisö oli hyvissä fiiliksissä.

Katselin eilen telkkarista tätä Katja Ståhlin "Elämäni biisi" tms -ohjelmaa. Tää tuli uusintana, mutten ollut tätä aiemmin nähnyt. Idea on siis se, että neljä osallistujaa valitsee elämänsä biisin ja studiobändi soittaa sen sitten vaihtelevien solistien hoitaessa laulut.
 
Joku oli valinnut Hurriganesien Get Onin ja tämä Jarkko Ahola lauloi sen. Täytyy sanoa, jossei ollut jo aiemmin tiedossa, että kyllä on jumalauta Remu ollut voimiensa päivinä hyvä laulaja. Tää oikein korostui, kun kuunteli Aholan yritystä. No, onhan toi toki ollut selvillä ja ovathan Remun soololevyt osoittaneet myös hänen monipuolisuutensa.
 
Muutenkin, kun kuunteli studiobändin läpsyttelyä, niin on kyllä Hurriganes ollut parhaimmillaan törkeän kova ja ennenkaikkea päälllekäyvä bändi. Nimenomaan livenä, en mä niistä levyistä niin välitä. Hurriganeshan oli oma heimonsa roudareineen kaikkineen. Se pelasi omilla säännöillään ja jossain määrin rockn roll -bändin täytyy niin tehdäkin.

sormunen: Hurriganes ollut parhaimmillaan törkeän kova ja ennenkaikkea päälllekäyvä bändi. Nimenomaan livenä, en mä niistä levyistä niin välitä.
 
Tässä tullaan juuri siihen kuinka bändi on enemmän kuin sen musiikki. Se on kokemus. Sen takia me ei voida myöskään vertailla soittaako joku Kosonen biisit yhtä hyvin kuin joku Järvinen. Teknisesti ottaen aivan satavarmasti soittaa mutta se ei silti tunnu samalta.
 
Remun soitossa ja laulussa tämä tulee ilmi kaikkein parhaiten. Teknisesti ollaan skuttassa mutta kun niin sen kuuluukin olla.

Juu tämä on semmoinen kevytmaitoversio; kappale on sama ja rullaa mukavasti mutta ei oikein vakuuta. Tavallaan Aholan (sinänsä hallitut) hevimaneerit puskevat läpi tässäkin eikä Remanderin räyhäkästä sävyä tavoiteta :D
 
https://areena.yle.fi/1-50188185

Dirtyh: Tässä tullaan juuri siihen kuinka bändi on enemmän kuin sen musiikki. Se on kokemus.
 
Tää on kyllä hyvä huomio samoinkuin huomio kevytmaidosta tähän väliin kirjoittaneelta (sori en ottanut lainausta). Bändihän se on se rockn rollin perusyksikkö.
 
Noista soittimista täytyy kuitenkin sen verran sanoa, että mun mielestäni ihmisääni on erityisasemassa. Se joko toimii tai ei toimi ja sen on oltava pinnassa. Tässä telkkariversiossa laulu ei yksinkertaisesti toiminut ja sen mukana ei mikään muukaan. Remulla laulu toimii. Että ehkä Remusta olisikin syytä puhua laulajana?
 
Tässä muutama viikko sitten Kadonneen levyn metsästäjissä haastateltiin Crisu Ristseppää, joka soitti 70-luvun alussa Jigsaw -nimisessä bändissä. Jigsaw oli kova livebändi, mutta teki vain yhden levyn eikä kovin hyvän edes. Ristseppä sanoi, että he olivat kyllä tiukka livebändi, mutta ei se oikein toiminut. Ja että heillä oli parempi rumpali kuin Hurriganeseilla, mutta niillä oli hyvä laulaja.
 
Aina silloin tällöin joku kokeilee tuottaa niin, että laulu on soitin soitinten joukossa. En oo koskaan kuullut levyä, missä tämä olisi toiminut. Instrumentaali on eri asia, koska siinä ei laululle ole edes varattu paikkaa, mutta tossa kuvailemassani esimerkissä on ja se paikka jää täyttämättä.

Tuli kuunneltua viikon aikana töissä koko Ganes tuotanto, niin kyllähän päällimmäisenä ajatuksena on, et kyllä Remu oli todella hyvä laulaja. Ihan noissa viimeisissäkin levyissä on pirun hyviä biisejä, Love me only, Fourty night ja vaikka tämä Heartbreak woman.https://youtu.be/NuWDELz0vBo

Fortissimo on muuten aivan perkeleen kova kiekko. Moon Is Rising, Oh Rack, Cool It Down, Night N' Day, Round'N Around, Too Many Hours, Hot City, Gypsy Girl jne... mielestäni viimeinen klassikkoaseman ansaitseva Ganes-levy.

On todella hyvä levy, Hot city hoogie boogie all nite long

RockFanatic: Fortissimo on muuten aivan perkeleen kova kiekko. Moon Is Rising, Oh Rack, Cool It Down, Night N' Day, Round'N Around, Too Many Hours, Hot City, Gypsy Girl jne... mielestäni viimeinen klassikkoaseman ansaitseva Ganes-levy.
 
juu dount woont mii AUUUUUU
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA

Epämuusikko: juu dount woont mii AUUUUUU
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA
 
Karmea biisi ja vielä karmeampi sovitus/laulusuoritus. Todennäköisesti joku Remun inside-läppä, joka ei vaan aukene meikäläiselle.

RockFanatic: Karmea biisi ja vielä karmeampi sovitus/laulusuoritus. Todennäköisesti joku Remun inside-läppä, joka ei vaan aukene meikäläiselle.
 
Itse veikkaan ankaraa krapula-aamua, ja Remu on ääni painuksissa pakotettu vetämään tämä lauluosuus.

"Koko homman nimi on nyt Fortissimo."
 
"Mitä Born to Rock tarkoittaa? Just siitä tässä meidän jutussa on aina ollut kysymys."

Epämuusikko: juu dount woont mii AUUUUUU
 
https://www.youtube.com/watch?v=Szzp1PULeOA
 
Tuo kohta naurattaa aina. Remu ei ota itseään liian vakavasti, tosikompi kaveri ei jättäisi tuollaista levylle :D

Enpäs tiiä taas. Itseäni ärsyttää enemmän se urkusoundi tuolla kappaleella. Oikeastaan toi laulu on justiinsa sopivan röyhkeän törkeä tohon biisiin. Kuin sammumassa oleva ,ruotsalainen J.J. Cale imitaattori örisisi mikkiin.
 
Edit: Ehkä se on kuitenkin hitusen liian pinnassa kuitenkin.
 
Edit II: Vedänkin sanani takaisin. En muuttaisi tuosta mitään jos olisi valtaa. Jos sitä lauluraitaa vääntäisi pienemmälle niin tulisi vaikutelma, että siinä yritetään peitellä jotakin. Nyt se vain ON.

RockFanatic: Fortissimo on muuten aivan perkeleen kova kiekko. Moon Is Rising, Oh Rack, Cool It Down, Night N' Day, Round'N Around, Too Many Hours, Hot City, Gypsy Girl jne... mielestäni viimeinen klassikkoaseman ansaitseva Ganes-levy.
 
Toimii. Ja biisit oli kasattu valmiiksi Järvisen viimeisinä aikoina bändissä, jos olen oikein ymmärtänyt, Louhivuoren panosta mitenkään vähättelemättä. Painetta varmasti studiossa myös oli, kun Remanderi antoi "metsurille" ordereita, mutta studio-kettuna Janne taisi olla juuri tästä syystä se oikea valinta tiukkaan paikkaan...
 
Aasinsilta ihan toiseen lättyyn ja tilanteeseen: Viimein hankin fyysisessä muodossa Live In Hamina 1973-levyn. Rupista menoa niin taltioinnin kuin soiton osalta, mutta Järvisen vapaata soittoa on hieno kuunnella ja Kivi&Reki soittaa kompin just oikein väärin. Minun mielestäni.
 
Happy rokkenroll everybody!

Presidentti: Ei Remu juo viinaa ;)
 
Ei se täysi absolutisti ole koko ikäänsä ollut. Ainakin Ilen kirjassa kerrotaan studiopäivästä, jonka aikana armottomasta darrasta kärsinyt Remu ei pystynyt tekemään mitään muuta kuin makaamaan sohvalla ja vittuilemaan hänelle ja Cisselle. Jätkät ilmoittivat päällikölle hyvin suorasukaisesti, että jos kerran rapelo oli pakko hankkia, niin olisi ollut järkevämpi jäädä kotiin potemaan kuin tulla purkamaan omaa paskaa oloaan muihin.
 
Eli ei voi tietää...

Lonesome: Viimein hankin fyysisessä muodossa Live In Hamina 1973-levyn. Rupista menoa niin taltioinnin kuin soiton osalta, mutta Järvisen vapaata soittoa on hieno kuunnella ja Kivi&Reki soittaa kompin just oikein väärin. Minun mielestäni.
 
Happy rokkenroll everybody!
 
Haminan keikalla Remun rumpalointi ohjaa soiton dynamiikkaa komeasti. Kaiken aikaa ei paahdeta täysillä vaan tatsia välillä kevennetään, jonka jälkeen rytinä kuulostaa entistäkin euforisemmalta. Tavattoman näkemyksellistä ja luontevaa touhua.
 
Tuohon aikaan Suomessa noin elegantti rokkenrollin soitto oli vallan ennen näkemätöntä.