Kitarat: kitarakamat ›

sepisti: Haha! Naulan kantaan.
 
Niin totta..... https://www.youtube.com/watch?v=NYHps8Vhqno

Jos joku osaa valita palaset, laittaa ne soimaan hyvin keskenään ja kykenee vielä toistamaan nuo kaksi vaihetta kerta toisensa jälkeen: on kasattuna jotain, mitä kiistatta arvostaa.
 
Muutaman satasen budjetilla yksityisten kesken sattuman ja tulkinnan osuus taitaa olla vielä sen verran huomattava, ettei saa oikein keskusteluakaan kasaan.
 
Väljemmin määriteltynä signaali-kohinasuhdetta käytetään kuvaamaan halutun signaalin (esimerkiksi musiikin) erottuvuutta taustakohinasta. Mitä parempi signaali-kohinasuhde on, sitä vähemmän kohina häiritsee.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Signaali-kohinasuhde

Moi.
 
:D
 
No sepäs meni syystä tai toisesta vahvasti tunteisiin???
 
Etenkin tällaisilla moderoimattomilla anonyyminettisaiteilla tekee elämästään tarpeettoman hankalaa jos ottaa itseensä jos/kun suoriin kysymyksiin esitetyt vastaukset tai kommentit eivät olekaan mieleisiä.
 

 
delarco: En kyllä keksi, mikä "basistin" mielestä oli avaukseni "sävy" ja mikä siinä oli provosointia mutta onneksi kitaristeilta tuli ihan oikeita vastauksia.
 
Jos luet vastaukseni, kyllähän se sieltä kokolailla selvästi löytyy:
 
Monitahoisen asian yksinkertaistaminen ja sen päälle tiettyjen osa-alueiden vähättely.
Noilla nämä pari mnetin vakiotrollia ainakin saavat tunteet kuumenemaan jos joku heidän ansoihinsa vielä epähuomiossa lankeaa.
 

 
delarco: Pitää lukea niitä ihan uudemman kerran ja syvällä ajatuksella, ennenkuin intoutuu tekemään hätäisiä johtopäätöksiä ja provosoitumaan...
 
Niinpä :D
Tai jos ei vaivaudu lukemaan, sivuuttaa kommentin tai ei ainakaan tee silmäilyn perusteella hätäisiä johtopäätöksiä.
 

 
delarco: P.S. Jos beissisti on rekisteröitynyt 2011 ja allekirjoittanut on tehnyt saman 2003, joka sekin silloin tuntui myöhäiseltä, niin aika väsynyttä syyttää provoamisesta, saati siitä että asiaa olisi jo sivukaupalla käsitelty, ainakaan tästä näkökulmasta.
 
Voihan härregyyd :/
 
Näihin netti- tai keskustelufoorumi-ikään viittaamisista ei koskaan oikein pysty määrittelemään onko viittaaja tosissaan, vitsailee vai ainoastaan nörtti jonka koko maailma pyörii netin ajanlaskun ympärillä.
Aikuisille -ja kenties nuorillekin- joilla on reaalielämää, moiset viittaukset ovat lähinnä säälintunteita aiheuttavia.
 
Mielipiteidensä esittämiseen edes reaali-iällä tai harrastevuosilla (jotka meillä kumpaisellakin ovat vissiin kokolailla samat) ole tuon taivaallista merkitystä vaikka monet niin kuvittelevatkin.
Siihen millaista painoarvoa joku sivustakatsoja mielipiteelle/kirjoitukselle antaa, noilla jälkimmäisillä voi olla hyvinkin paljon merkitystä.
 

 
Silläkin uhalla että latelen itsestäänselvyyksiä, valtaosaa keskustelufoorumeista voi vapaasti lukea liittymättä jäseneksi.
Syitä siihen miksi ei välttämättä liity välittömästi kun foorumin löytää lienee jokaisella omansa.
Kuten myös syitä miksi liittyy jäseneksi juuri tiettynä ajankohtana.
 
Nuo sun joo-joo-komppijengin (moderoimattomia anonyyminettsaitteja valitettavasti värittäviä mukavitsikkäitä) vastauksia lukiessa ei liene epäselvää miksi varsin moni ammattilainenkin on kirjoittelun tällekin saitille jättänyt, ja "uudetkin" jäsenet ovat varsin usein joko tuplatunnuksia, hintatietojen kalastelijoita, tai nimimerkin"vaihtoja" kun edellisen voima hiipuu.
 
Ja se on sääli se, vaihtoehtoja kun ei juurikaan ole.
 
Oli keskustelufoorumin aihepiiri mikä tahansa, keskustelijoiden mahdollisimman laaja diversiteetti niin kokemuksien kuin iänkin tiimoilta on kuitenkin poikkeuksetta hyödyksi kaikille.
Anonyyminettisaiteilla tilanne vielä kärjistyy kun on mahdotonta päätellä kuinka moni keskusteluun oikeasti osallistuu.
 

 
delarco: Siltikään, aloitus ei ollut provo.
 
Uskotaan, vaikka reaktiosi ainakin mulle muuta kertookin.
 

 
delarco: En muista lukeneeni vastaavaa topicia.
 
Ainakin yhtä muistan huvittuneena lukeneeni joitain vuosia sitten, ja kyllähän asiaa vähintään kuukausittain (yleensä samojen nimimerkkien toimesta) erilaisissa aihetta sivuavissa viestiketjuissa on ruodittu.
 
Kaikkiin ruutuihin ei välttämättä ruksia tule, mutta yleiseen arvostukseen, -hintaan, osien jyvitykseen ja tekijän vaikutukseen joka tapauksessa.
 
Ihan mielenkiinnosta tartteekin jossain vaiheessa Googlehaulla yrittää etsiä tuota muistelemaani viestiketjua, tuo foorumin oma 90-lukuinen hakuengine ei moiseen taivu.
 
Toisaalta, silloin aniharvoin kun "moderaattorit" johonkin viestiketjuun tai sen siivoamiseen jaksavat perehtyä, tuntuu koko ketjun poistaminen olevan mieluisampaa tai ainakin helpompaa kuin sääntöjä rikkovien viestien poisto tai muokkaus.
Ja aika usein kaikki poispotkitun aloittajan viestiketjut poistetaan, noita tuskin googlekaan löytää elleivät ole googlemainoskytkyn aikaisia.
Tai yksinkertaisesti EVO.
 
T:Samuli

Muuten en valita kommentista mutta vapaaehtoista työtä tekevien moderaattoreiden jaksamisista ei mielestäni ole asiallista huomautella, vaikka moderointi toki voisi olla topakampaakin. Kannattaa itse ryhtyä moderaattoriksi jos tuntuu että homma ei muuten hoidu kuten pitäisi.

Näyttää että täällä välillä vähän tunnelma kiristyy. Tulee muistaa, että täällä pyörii sekä harrastajia että ammattilaisia. Se on ihan hyvä että on monenlaista jäsentä erilaisilla taustoilla. Olisi aika tylsää jos kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta.
 
Nämä "pohdintaa & spekulointia"-tyyliset aloitukset voi kyllä ohittaa jos ne tuntuvat omasta mielestä tarkoituksettomilta. Vähän sama kuin TV:ssä tai radiossakin voi vaihtaa kanavaa. Kaiken keskustelun ei tarvitse olla tieteellistä ja tarkkaa. En itsekään lueskele esimerkiksi Hackintosh-tyylisiä juttuja (tietokoneet ja musiikinteko-osastolta) kun ei vain kiinnosta pätkän vertaa.
 
Toki siinä vaiheessa itsellä hieman kiehahtaa, jos alkaa menemään kovin huuhaan puolelle, eli väitetään täysin perättömiä juttuja ja johdetaan muita harhaan ihan tarkoituksella.
 
Itseä tämä aihe sattui kiinnostamaan kun olin juuri myymässä palateleä (jonkin verran nimekkään kaverin kasaamaa).
 
Sen verran itse aiheeseen, että monesti näkee myytävän näitä "noname" kauloja ja "bodyjä" jotka ovat erittäin todennäköisesti Harley Bentonia, Jack&Dannyä tai pahimmillaan Axesmithiä tai Williamsia. Siinä on kyllä iso ero, onko kitara koottu oikeista laadukkaista osista (Warmoth, Mighty Mike, TMG, Göldö, Guitarbuild jne jne...) Oma palatele oli kasattu oikeasti laadukkaista osista ja sen kyllä huomasi soittaessa. Enpä olisi tuostakaan luopunut, ellei se kaulan kapeus olisi alkanut ärsyttämään tässä 4 vuoden aikana kun kitaran omistin. Tyhmyyttäni pyysin tekijää maalaamaan lavan saman väriseksi kuin kitaran body. Jos lapa olisi ollut ihan vaahteran värinen, olisin saanut myytyä kaulan suit sait sukkelaan ja ostettua tilalle leveämmän kaulan. Toisaalta tuo väri on kyllä kaunis ja mätsää täydellisesti bodyn kanssa. Uusi omistaja sai nyt uniikin helpposoittoisen ja hyväsoundisen kitaran.

Sehän nyt on selvä asia, että esim. meikäläisen Pala-Tele ei koskaan tule olemaan arvokkaampi kuin "elimenluovuttajat" uutena. Mutta se on valinta, joka on tehty siinä vaiheessa kun rakentelun tielle lähti.

Suhtautuminen palakitaroihin riippunee siitä millaisiin on sattunut törmäämään ja amatöörien tusaamia epämääräisyyksiä on tietenkin liikkeellä eniten. Kyllähän halvoistakin osista periaatteessa voi saada kasaan ihan soitettavan pelin. Omat antipatiani johtuvat varmaan siitä, että noita löperömpiä palakitaroita harvoin tapaa kunnollisissa säädöissä ja kokonaisvaikutelma jää siitäkin syystä turhauttavaksi :D
 
Edit: vaihdoin pois ilmaisun "senkin takia" kun siitä tuli niin fingerpori-olo.

delarco: keskustelua osista rakennetuista kepeistä, niiden arvosta, arvostuksesta ja tunnearvon osuudesta. Jos kasauksen olisi tehnyt joku nimimies, niin olisiko se niin paljon parempi, että siitä maksaisi enemmän, kuin jonkin nobodyn kasaamasta? Vaikka komponentit olis samat?
 
Jonkun nimihenkilön kasaama palakitara on varmasti hyvä, etenkin kun hän tunnetusti on saattanut soittoon hyvin toimivia kitaroita. Tietysti harrastaja voi päätyä samaan lopputulokseen, mutta heistä ei puhuta. Tai ainakaan sitä hyvää onnistumista ei merkittävästi tunnusteta.
 
Itselle tehty palakitara voi olla minun mielestäni kahtalainen; Siitä tuli jonkinlainen, koska halusin vähän tunata ja kokeilla. Tai siitä tuli todella hyvä, koska satsasin laadukkaisiin osiin ja käytin hieman aikaa sen miettimiseen että mikä pitäisi olla lopputulos.
 
Tunnearvo? Harkinnan kanssa kasatun kitaran tunne arvo voi olla mittaamaton. Etenkin jos Olli on tehnyt sulle uniikin logon vielä sinne lapaan. Esim mun Ostercaster-palastrato ei tule koskaan torille myyntiin. Se on osa minua, vaikka en sen tyylin kitaralla pahemmin soitakaan. Se vaan on.
 
Lopuksi kevennys: kaikki pulttikaulaiset passiivimikki-kitarat on pala-whatever.

Olen otettu siitä, että Basisti olettaa allekirjoittaneen omaavan mnetissä "komppijengin".
En oikeasti tunne täältä ketään, muita kuin ne, jotka ovat tuttuja myös oikeassa elämässä.
 
Kiitos muille, rakentavista ja ajatuksia herättäneistä kommenteista.
 
En uskalla avata uutta topicia, koska se voisi olla vanhan toistoa ja provoa, mutta:
 
Onko teillä jonkinlaisia "kiveen hakattuja" speksejä (fiksaatioita), oman soittimen suhteen?
 
Itsellä on seuraavia:
 
Mikitys: H / HH / HS (ei muita kombinaatioita)
Talla: TOM tai Floyd Rose
Lapa: Gibson tyylinen tai Kramer (reversestä plussaa)
Body: Telemäinen, Lespamainen tai Superstratomainen (näiden huonot variaatiot. V-kitarat, warlockit, yms... pois.)
Inhoan muuten straton lapaa..
 
Olen joskus kuolannut esim. Tom Andersonien perään.
Niitä ei vaan oikein löydy em. "vaatimuksilla". Ainakaan ihan helposti.
Saattaa s/s/s mikitys ja talla, pilata fiiliksen.

basisti1971: Moi,
 
Nuo sun joo-joo-komppijengin (moderoimattomia anonyyminettsaitteja valitettavasti värittäviä mukavitsikkäitä) vastauksia lukiessa ei liene epäselvää miksi varsin moni ammattilainenkin on kirjoittelun tällekin saitille jättänyt, ja "uudetkin" jäsenet ovat varsin usein joko tuplatunnuksia, hintatietojen kalastelijoita, tai nimimerkin"vaihtoja" kun edellisen voima hiipuu.
T:Samuli
 
Itse näen kyllä tuollaisen ylimielisen suunsoiton, mitä sinä tässä parhaasi mukaan tulostat, olevan mitä parhain syy unohtaa palsta.

delarco: Herättelisin keskustelua, osista rakennetuista kepeistä, niiden arvosta, arvostuksesta ja tunnearvon mitättömästä osuudesta.
 
Mikä tekee em. kaltaisesta kitarasta kenties halutun?
 
Miksi joku taas ei ole, joidenkin mielestä edes osiensa summa, rahallisesti?
Ja samat kääntäen.
 
Rautaa ja mikkejähän voi kuka tahansa ostaa ja niillä on aina jokin rahallinen arvo.
 
Eli jää vain body, kaula ja henkilö, joka on tehnyt näistä toivottavasti soivan kokonaisuuden.
 
Jos kasauksen olisi tehnyt joku nimimies, niin olisiko se niin paljon parempi, että siitä maksaisi enemmän, kuin jonkin nobodyn kasaamasta? Vaikka komponentit olis samat?
 
Jne. Jne,
 
Hoksasitte varmaan ajatuksen ytimen? :)
 
Mulle pala-castereiden pointti on saada kohtuuhinnalla juuri omien mieltymysten mukainen luuttu. Tuo on samalla myös se syy näiden huonoon arvostukseen torilla. Yhden musikantin villit unelmat harvoin osuvat täysin yhteen jonkun toisen unelmien kanssa. Tietenkin sekin, että kasaajan osaamisesta ei ole mitään näyttöä, on yksi epävarmuustekijä, joka näkyy hinnassa.
 
Periaatteessahan monet suhteellisen korkean profiilin brändienkin tuotteet ovat pala-castereita. Mullakin on kaksi Nashia, jotka ovat vain osista kasattuja kitaroita. Minua käytettyjen kitaroiden ostajana ei varsinaisesti haittaa se, että ostin nuo Nashit huomattavasti vähemmällä rahallisella panostuksella kuin vaihtoehtoiset CS-Fenkut.

Mikko1978: Mulle pala-castereiden pointti on saada kohtuuhinnalla juuri omien mieltymysten mukainen luuttu. Tuo on samalla myös se syy näiden huonoon arvostukseen torilla. Yhden musikantin villit unelmat harvoin osuvat täysin yhteen jonkun toisen unelmien kanssa.
 
Noin minäkin ajattelen että samat soittimen ominaisuudet eivät tietenkään miellytä kaikkia, mutta onhan jonkinlaiset ominaisuudet täytynyt etukäteen valita tehtaalta valmiina tulevaan peruskitaraankin. Ovatko ne jotenkin yleispätevämpiä vai miksi niitä ei aliarvosteta samasta syystä? Jos porukka itse suunnittelee kitaran, mennäänkö aina niin äärimmäisyyksiin että laite ei kelpaa muille?

Mikko1978: Itse näen kyllä tuollaisen ylimielisen suunsoiton, mitä sinä tässä parhaasi mukaan tulostat, olevan mitä parhain syy unohtaa palsta.
 
Basistilta lainaamasi teksti sisälsi kyllä enemmän asiaa ja vähemmän ylimielisyyttä kuin ne mukavitsikkyydet joilla hänen näkemyksiään kommentoitiin.

Minusta pala-castereita koskee osittain samat ongelmat kuin mittatilaustyönä tehtyjä soittimia. Niiden rahallinen arvo tippuu jällleenmyyntitilanteessa sarjatuotantosoittimia enemmän, vaikka olisivat miten hyviä. Toisaalta omat kokemukset sarjatuotantovärkkien myymisestäkään eivät tue vanhaa 70% uuden hinnasta -ajattelua. Käytännössä omissa kaupoissa laitteet ovat vaihtaneet omistajaa puolella uuden hinnasta tai vähän alle.
Arvelenkin, että sillä palakitaran kasaajan nimekkyydelläkään ei loppujenlopuksi ole paljoakaan merkitystä myyntihintaan.

basisti1971: Moi.
Aniharva massatuotantoinstrumentti on materiaaliarvoltaan paria sataa euroa arvokkaampi, mediaani lienee jossain 70-90€ tietämillä.
Työn osuus vaihtelee ~kympistä ~sataseen.
Kaikki ylimenevä on ostajan halukkuutta maksaa juuri kyseisestä tuotteesta tai brändistä se mitä siitä pyydetään.
Kuinka niin "VAIN"?
Tonewooduskovaisille bodykin on merkittävä -ellei jopa merkittävin- kikare ja kaulan vaikutusta kokonaisuuteen tuskin kukaan kiistää.
T:Samuli
 
Tuo hinnan muodostus jos pitäisi paikkansa, niin vähänkään kalliimpien kitaroiden valmistus olisi aikalailla ihmiskunnan paras bisnes. Kitaranvalmistajien pitäisi kylpeä rahassa. Haluaisin myös nähdä se, kun joku tekee mulle kitaran 10-100 eurolla toimittamistani lankuista, metalleista ja magneeteista.
 
Kyllähän puiden merkityksen kieltäminen sulkee pois myös kaulan merkityksen. Puilla on tai ei ole merkitystä.

Kefiiri: Noin minäkin ajattelen että samat soittimen ominaisuudet eivät tietenkään miellytä kaikkia, mutta onhan jonkinlaiset ominaisuudet täytynyt etukäteen valita tehtaalta valmiina tulevaan peruskitaraankin. Ovatko ne jotenkin yleispätevämpiä vai miksi niitä ei aliarvosteta samasta syystä? Jos porukka itse suunnittelee kitaran, mennäänkö aina niin äärimmäisyyksiin että laite ei kelpaa muille?
 
Tunnettujen valmistsjien tuotteista tietää pitkälle sen, mitä on odotettavissa. Jonkin jokeri-casterin kanssa, jonka kasaajan osaamisesta ei ole mitään tietoa, osumatarkkuus on niin heikko, etten viitsi lähteä asiasta tehden katsomaan sellaista.
 
Palacaster on vailla identiteettiä. Ne ovat kaikki erilaisia, eivätkä siten vastaa oikein mihinkään tarpeeseen. Vähän kuin kirpputoreilla pöydillä on pelkkää romua ja löytöjä sulassa sovussa. Etukäteen ei koskaan tiedä, mitä on tarjolla, mutta kun alkaa tonkimaan syvältä, niin saattaa löytää käyttökelpoista tavaraa halvalla.
 
Monet kitaristit ovat epävarmoja ja saavat tunnetusta brändistä tukea valinnalleen. Palacastereiden kanssa olisi vain luotettava omiin korviin ja kätösiin.

sepisti:
Arvelenkin, että sillä palakitaran kasaajan nimekkyydelläkään ei loppujenlopuksi ole paljoakaan merkitystä myyntihintaan.
 
Lasketaanko valmistajat, joilla on kyllä oma brändi, mutta ei omaa puuosien tuotantoa, palacastereiden tekijöiksi? Esimerkkinä vaikka Bill Nash. Les Paulien kanssa Bill on vienyt palacaster-meiningin vielä astetta pidemmälle ja käy ostamassa kaupasta Gibsoneita, joista sitten irroittaa nauhoja ja pintakäsittelyä myöten kaiken.

Ammattilaiset jätti musanetin kun ammattiylpeys ei antanut periksi väitellä harrastajien kanssa.

Liekö Gilmourin Black Strat maailman kallein palastrato? Oliko niin että alkuperäistä on jäljellä runko.