 laardix
22.07.2020 09:21:48 | |
|---|
Onko kokemusta miten eri tehonkeston mutta saman imbedanssin ja tuumakoon omaavat elementit käytytyvät samassa kopissa.?? "wräppään joka tapauksessa oli mitä oli" |
 Thanatopsis
22.07.2020 10:00:16 | |
|---|
Eri tehonkestoisten kaiuttimien käyttäminen samassa kaapissa ei aiheuta ongelmia mikäli tarkoitit sitä.
Kaiutinkaapin tehonkesto (=kaiuttimien yhdistetty tehonkesto) määräytyy sen kaiuttimen perusteella jolla on pienin tehonkesto, olettaen että kaiuttimien impedanssit ja kytkennät ovat oikeat ja oikein tehty.
Kaiutinkaapin tehonkesto = Pienin tehonkesto * kaiuttimien lukumäärä http://www.lakevanda.com |
 Vainottu
22.07.2020 10:02:56 (muokattu 22.07.2020 10:03:19) | |
|---|
laardix: Onko kokemusta miten eri tehonkeston mutta saman imbedanssin ja tuumakoon omaavat elementit käytytyvät samassa kopissa.??
Eri tehonkesto ei ole sinällään mikään ongelma, kunhan impedanssi on sama. Monet tykkäävät käyttää esimerkiksi 4x12 kaapeissa kahta erilaista elementtiä tasapainottamaan toisiaan. Pitää vain muistaa, että teho jakaantuu tasaisesti elementeille, eli tehonkesto määräytyy pienimmän tehonkeston omaavan kaiuttimen mukaan.
Esimerkiksi 50W ja 100W elementit rinnakkain tarkoittaa, että näiden yhteinen tehon kesto on 100W (50W / elementti).
EDIT: Melkein ehdin eka. :) Hymyile, nosta kädet ilmaan, sano lyhyt selkeä lause. Jos et tottele, olet päissäsi tai on päässäsi aivohalvaus. |
 peteihis
22.07.2020 11:44:25 (muokattu 22.07.2020 11:45:36) | |
|---|
Tässä kohtaa kannattaisi katsoa myös sellaista asiaa kuin kaiuttimen herkkyys. Herkkyys = periaatteessa sama asia kuin hyötysuhde, eli kuinka paljon tietyn tehoisesta signaalista muuttuu desibeleiksi. Herkempi elementti tietenkin kuuluu lujempaa.
Toinen asia on suuntaavuus. Mitä isompi pinta-ala (halkaisja) sitä voimakkaammin ko. elementti suuntaa korkeat äänet samaan "putkeen". Tosin tuohon vaikuttaa kaiutinelementin rakenne muutenkin. Tämähän tietysti vaikuttaa myös herkkyysmittauksen tulokseen, joka yksinkertaisessa tapauksessa tehdään vain kaiuttimen keskiakselilta.
Nämä voivat vaikuttaa melko paljonkin siihen, mitä kaapista kuuluu mihinkin suuntaan mutta tiedän kyllä kitaristeja, joita ei juuri kiinnosta mitä yleisö tai bändikaverit kuulee, kunhan itsellä lahkeet lepattaa.... |
laardix
22.07.2020 21:53:21 | |
|---|
peteihis: Tässä kohtaa kannattaisi katsoa myös sellaista asiaa kuin kaiuttimen herkkyys. Herkkyys = periaatteessa sama asia kuin hyötysuhde, eli kuinka paljon tietyn tehoisesta signaalista muuttuu desibeleiksi. Herkempi elementti tietenkin kuuluu lujempaa.
Toinen asia on suuntaavuus. Mitä isompi pinta-ala (halkaisja) sitä voimakkaammin ko. elementti suuntaa korkeat äänet samaan "putkeen". Tosin tuohon vaikuttaa kaiutinelementin rakenne muutenkin. Tämähän tietysti vaikuttaa myös herkkyysmittauksen tulokseen, joka yksinkertaisessa tapauksessa tehdään vain kaiuttimen keskiakselilta.
Nämä voivat vaikuttaa melko paljonkin siihen, mitä kaapista kuuluu mihinkin suuntaan mutta tiedän kyllä kitaristeja, joita ei juuri kiinnosta mitä yleisö tai bändikaverit kuulee, kunhan itsellä lahkeet lepattaa....
Jees!! Tätä erityisesti haen että olisi tasapainoinen suhde tötteröiden kesken. "wräppään joka tapauksessa oli mitä oli" |
 Laulava Kylätohtori
22.07.2020 22:34:48 | |
|---|
laardix: Jees!! Tätä erityisesti haen että olisi tasapainoinen suhde tötteröiden kesken.
Nyrkkisääntö on, ettei yli kolmen desibelin eroa olisi hyvä olla, mutta näissähän vaikuttaa kaikenlaiset asiat, kuten yllä jo ansiokkaasti kirjoitettiin, joten lopullisen vastauksen saa vain kokeilemalla. Kuuntelen mielelläni monipuolisesti kaikenlaista musiikkia, mutta lempimusiikkiani on köyhien ulina. |
että olisi tasapainoinen suhde tötteröiden kesken Eräs esimerkki erilaisten elementtien käytöstä on Ile Kallion custom Hehku: http://www.hehkucustoms.fi/fi/muusikot/ile-kallio -- 'Siinä kaksi 10" kaiutinta: Celestion G10 Greenback ja Eminence Legend.' Jutun juoni selviää kun kaivelee elementtien herkkyyskäyriä (elementin nimen perään esim. "graph", niin löytyy). Niissä on eri taajuusalueilla muutaman desibelin eroja, niin että lähietäisyydeltä lopputulos varmaan kuulostaa "jotenkin jännältä", kun eri taajuudet kuulostavat tulevan eri elementistä. Livenä oli molemmat elementit mikitetty. Oma kokemus eri kokoisista kaiuttimista on, että 10" on levittää korkeammat taajuudet huomattavasti laajemmalle kuin 12". Tämän huomaa, kun kokeilee reenikämpällä yksinään vahvistimia, joissa on erilaiset kaiuttimet ja liikuttelee päätään eri kohtiin kaapin ympärillä. Ero oli niin iso, että pelkkä koko ei oikein tunnu selittävän sitä. Oma päätelmäni on että 12" oli suuremmalle teholle mitoitettu ja arvatenkin kartio melko paljon jäykempi. Jäykempi kartio tuottaa korkean äänen enempi koko pinta-alallaan, jolloin se lähtee tasoaaltona eteenpäin. Vähemmän jäykästä korkea ääni kuuluu enemmän kaiuttimen keskiosasta, jolloin se lähtee enemmän palloaaltona. Jos sitten mennään ihan äärimmäisyyksiin, niin ainakin Ampeg tekee bassokaappeja, joissa on diskanttitorvi erikseen: https://www.stpaulssound.fi/ampeg-pf-410hlf-bassokaappi/p/YAMPF410HLF/ Tässä on tietenkin välissä jakosuodin. Itseasiassa jakosuodin on säädettävä. Nappula on takapaneelissa. |
