Populaarimusiikissa suositut live-nauhoitukset eivät ole klassisessa musiikissa kovin yleisiä. Kuitenkin mm. tunnettu Alban Berg kvartetto on suosinut niitä melkoisesti, Naxos on ilmeisesti säästösyistä nauhoittanut konserteista lukuisia Händelin oratorioita, ja suurimpana yrityksenä kaikista John Eliot Gardiner julkaisi Bach Pilgrimage konserttikiertueella esitetyt 200 Bachin kantaattia kokonaisuudessaan levyillä.
Itse en ole vakuuttunut livenauhoitusten eduista klassisessa musiikissa. Hyötynä voidaan pitää konserttitilanteen esityksiin tuomaa kiihkeyttä ja elävyyttä. Kuitenkin levyltä toistuvasti kuunneltuna live-esityksen väistämättömät virheet ärsyttävät itseäni. Myöskään tuntuu siltä, että tallennusta on vaikeampi saada onnistumaan konsertista kuin studio-olosuhteissa. Esimerkiksi kuoron tai jonkin solistin osuus jää usein liiaksi taustalle eli kuulumattomaksi.
Mitä mieltä palstalaiset ovat live-nauhoituksista klassisessa? |
Käsittääkseni live-äänitykset ovat klasarissa aika yleisiä (niistä on usein poistettu yleisön ääni), enkä ole huomannut eroa. Lukee vain joku pieni teksti jossain kohti kantta, että "recorded live". Mielenkiintoista, jos kuulet jotain virheitä siellä. Siis miten klasarissa voi korjata virheet studioäänityksissä? Ei kai nyt yksittäisten soittajien virheitä ruveta korjailemaan, eikä yksittäisen soittajan soitto ole kai yleensä erillisellä raidallaankaan?
Joissakin liveissä yleisön yskiminen ärsyttää, mikä toki häiritsee kovasti. Useissa liveissä yleisöä ei taas kuule ollenkaan. Ilmeisesti kyse mikkien sijoittelusta ja esityspaikasta. Vai tarkoittaako tuo "recorded live" jotain muuta kuin normaalia yleisökonserttia?
En tiedä tuota, miten äänitys-olosuhteet eroavat. Oletin, että klasarissakin orkesteri soittaa samanlaisissa tiloissa myös ilman yleisöä. Onnen tunne on himmeä polku metsän läpi jossa kuljet yksin (E-L Manner) |
Todellakin, jos ajatellaan jotain sinfonioiden levytyksiä... ei kai niitä raita kerrallaan äänitetä yleisön poissa ollessakaan? Pitäisi varmaan oikein googlata miten temppu tehdään. Ei kai siellä joka instrumentille omia mikkejä ole? Viulistithan sohisivat standit nurin. En ole musiikin asiantuntija. |
Olen ollut useissa klasariäänityksissä. Kertaakaan ei olla äänitetty yleisön kanssa. Uusintaottoja joskus paljonkin, joskus vähän. Mitään muutamia tahteja ei koskaan oteta uusiksi, mutta tokihan välillä mennään pätkittäin.
E: soolosoittimille toki omat mikit, mutta muuten mennään hieman isommilla setityksillä. Kiimassa kontrapunktiseen satsiin. |
kaakari
sub zero
Kefiiri
Henri Henri Olavi