Kitarat: kitarakamat ›

Hyvää päivää kaikille.
 
Niin, minua mietityttää, kun olen ajatellut vaihtavani yamaha pacifica 112v-merkkiseen kitaraani
Paremman tallamikin ja en ole siis ikinä käyttänyt kolvia jne.
Niin jos siis ostan vaikkapa seymour duncan distortion mikin,
Kolvisetti minulla jo on, niin miten se mikinvaihto käytännössä etenee?
Pitääkö minun esimerkiksi vaihtaa mikin lisäksi jotain muutakin, että menee oikein
Vai riittääkö pelkkä mikki?
Passiivimikeistä on kyse.
 
Kiitos jo etukäteen!
 
Matti.

Vanha mikki irti, uus tilalle. Jos mikistä tulee vaan kaks piuhaa, se on helppo homma, kuori maahan ja toinen volapotikan jalkaan. Jos useempi, täytyy tietää mitkä piuhat kolvataan yhteen. Tää auttaa kun tirdät mikin merkin https://i.imgur.com/bucLvlA.jpg

Jeszse: Jos mikistä tulee vaan kaks piuhaa, se on helppo homma, kuori/suojavaippa maahan ja toinen kytkimen pinniin. Jos useempi, täytyy tietää mitkä piuhat kolvataan yhteen. Tää auttaa kun tirdät mikin merkin https://i.imgur.com/bucLvlA.jpg
 
Korjasin vähän mutta muuten just näin.
 
E: lisäksi voi olla että uusi tallamikki on vastavaiheessa keskimikin kanssa, sitten siitä pitäisi jotenkin kääntää napaisuus jos ei out-of-phase -soundi nappaa.

Hyvä korjaus.

Ihan uteliaisuudesta vaan, mutta mitä varten se mikki pitää vaihtaa?

peteihis: Ihan uteliaisuudesta vaan, mutta mitä varten se mikki pitää vaihtaa?
 
Jos ei vaikka tykkää nykysestä?

Olishan tuota ihan hyvä harjoitella, ennenku alkaa tinaileen.
Mulla on kokemusta töiden puolesta putkien hitsaus- ja juotostöistä, mutta kun johtoja välillä kolvailen, niin ei muistakkaan kuin v*ttumaista hommaa se välillä saattaa olla.
 
Oikea lämpötila ja materiaalien puhtaus tärkeää, liian kuumalla tina valahtaa, ja ei tarpeeksi kuumalla tulee kylmäjuotos, eikä tartu kunnolla.

Kuten tossa Jeszse ja Kojones sanoivat, mutta vähän tarkentaen. Käytännössä siis katot mihin tallamikki mene ja ne piuhat vaihdetaan uuden mikin piuhoihin. Monia erilaisia kytkentämalleja löytyy, mutta jos haluaa pitää samanlaisena kuin nykyisin niin sitten vaan yks-yhteen piuhat päittäin. Hyväksi toteamani tapa on ottaa kuva konehuoneesta ja piuhoista ennen irroitusta. Saa aina vahingot korjattua jos ei onnistu.
 
https://www.seymourduncan.com/resources/pickup/wiring-diagrams
 
Tuolta hakee sitä sun kitaraa vastaavan kokonaisuuden niin voi varmistaa ja saa aika hyvän käsityksen mihin mikäkin piuha menee. Pitää vaan huolta, että on oikeissa värimaailmoissa, kuten Jeszen linkistä näkee. Tuo noudattaa siis Seymour Duncanin värimerkintöjä.

Pacificassa on tonen yhteydessa tallamikin puolitus push pull kytkimella joten sekin pitaa ottaa huomioon.

JohnnyLee: Oikea lämpötila ja materiaalien puhtaus tärkeää, liian kuumalla tina valahtaa, ja ei tarpeeksi kuumalla tulee kylmäjuotos, eikä tartu kunnolla.
 
Eikös sen kuulukin valahtaa? Tarpeeks kuumalle vaan, niin että juotos tapahtuu sekunnissa tai parissa. Harrastelijan tyypillinen ongelma näissä hommissa lienee kuitenkin se liian moponen kolvi, jolla lämmitys kestää ja kestää. Mutta joo, pikku testitinaukset ennen hommaan ryhtymistä ei ole pahitteeksi ennen ensimmäistä hommaa.

Mä kanssa en tajunnut mitä tuolla valahtamisella tarkoitettiin. Ajattelin että ehkä se on jokin lyijyttömän tinan ominaisuus johon kyseistä harmin aiheuttajaa mahdollisimman vähän kolvanneena ei ole ollut kunnia törmätä. Valahtaahan lyijyllinenkn jos sitä sulloo juotokseen tarvittavaan määrään verrattuna kymmenkertaisesti, siitäkö lie kysymys?

Valahtaa sen pitääkin.

peteihis: Ihan uteliaisuudesta vaan, mutta mitä varten se mikki pitää vaihtaa?

Jos ei vaikka tykkää nykysestä?
 
Sillä vaan kysyin, että ymmärrän mikin vaihdon, jos se on esim. rikki mutta tollasessa, jossa on yks + kaks kelaisten yhdistelmät, ne on kuitenkin alunperin rakennettu toiminaan yhdessä. Tallamikin vaihtaminen "ihan muuten vaan" voi viedä ojasta allikkoon, jos ei samalla vaihda koko mikkisarjaa tai sitten muuten tiedä mitä on tekemässä.
 
Kokeilin kerran kaverin stratoa, johon oli jälkeenpäin upotettu humppari, niin ei se homma toiminut ollenkaan. Ei ollut edes puolitusta saatavana ja humppari oli saundiltaan ja signaalivoimakkuudeltaan niin eri planeetalta kuin ne kaksi muuta, että huokaisin helpotuksesta, kun ei sitten tarvinnutkaan soittaa sitä kitaraa keikalla.
 
Omassani on tehtaan jäljiltä puolitettava kakskelanen tallassa mutta kun koko sarja on suunniteltukin sellaseks, niin kokonaisuus toimii järkevästi. Jokseenkin jokaista mahdollista mikkiyhdistelmää käytän johonkin piisiin. ... Ainoo, mitä kaipaan että olisi kaulankin puolella puolitettava humbuckeri mutta sen puutteen korjaa vahvistimen tuplasärökavana, kun tiputtaa kitarasta tonea.

^tuossa ylemmässä viestissä on järkeä

aristoteles666: ^tuossa ylemmässä viestissä on järkeä
 
Joo, kyllä se joillekin toimii noinkin.

peteihis: Sillä vaan kysyin, että ymmärrän mikin vaihdon, jos se on esim. rikki mutta tollasessa, jossa on yks + kaks kelaisten yhdistelmät, ne on kuitenkin alunperin rakennettu toiminaan yhdessä. Tallamikin vaihtaminen "ihan muuten vaan" voi viedä ojasta allikkoon, jos ei samalla vaihda koko mikkisarjaa tai sitten muuten tiedä mitä on tekemässä.
 
Kokeilin kerran kaverin stratoa, johon oli jälkeenpäin upotettu humppari, niin ei se homma toiminut ollenkaan. Ei ollut edes puolitusta saatavana ja humppari oli saundiltaan ja signaalivoimakkuudeltaan niin eri planeetalta kuin ne kaksi muuta, että huokaisin helpotuksesta, kun ei sitten tarvinnutkaan soittaa sitä kitaraa keikalla.
 
Omassani on tehtaan jäljiltä puolitettava kakskelanen tallassa mutta kun koko sarja on suunniteltukin sellaseks, niin kokonaisuus toimii järkevästi. Jokseenkin jokaista mahdollista mikkiyhdistelmää käytän johonkin piisiin. ... Ainoo, mitä kaipaan että olisi kaulankin puolella puolitettava humbuckeri mutta sen puutteen korjaa vahvistimen tuplasärökavana, kun tiputtaa kitarasta tonea.
 
Hyvä pointti, mikä kannattaa ottaa huomioon. Tosin joskus se voi olla ihan tavoiteltu ominaisuus, että esim. talla on voimakkaampi. Itsellä oli joskus straton tallassa JB Jr ja se oli mulle silloin oikein toimiva systeemi, että tallasta sai kunnon särösoundia ja sinkuilla sitten puhtaampaa. Samalla talla toimi tietyissä tilanteissa ikäänkuin boosterina.

Tosin joskus se voi olla ihan tavoiteltu ominaisuus, että esim. talla on voimakkaampi.
 
Niin, sehän se idea tietenkin on, ynnä, että siinä on tunnistettavasti kaksikelaisen soundi. Noin keskimäärin se on käytettävyydeltään just hyvä, kun on jokseenkin samanlaisia keloja kaksi kuin mitä muissa on yksi. Tuo mainittu kaksikelaisen puolitus on myös varsin mukava ominaisuus. Itse tykkään kans valita saundia kitarasta aina tilanteen mukaan. Samalla vahvistimen kanavalla pärjää yllättävän paljon, kun kitara on monipuolinen.
 
Tuo jälkiasennettu versio, mistä mainitsin taas kuului vieressä olleisiin yksikelaisiin verrattuna aivan peevelisti lujempaa ja oli saundiltaan strato mikkiin verrattuna kamalan tukkoinen tai jotenkin sellanen keskiääni kailottaja, ettei samoilla vahvistimen säädöillä oikein olisi voinut soittaa.. Kitaran potikat ei niin isolle erolle pärjänneet. (Ei harmainta aavistustakaan, mikä se humppari oli tai minkä tehtaan strato, mutta se oli hyvän värinen stagella :D )

Juu tuo kokonaisuuden järkevyys on varsin subjektiivinen käsite. Kannustan testailemaan eri konfiguraatioita oman intuition pohjalta tämänkin asian suhteen. Vaihtaa sitten takaisin jos meni omasta mielestä metsään. Right tool for the job jne.

Arkka: .... Kannustan testailemaan eri konfiguraatioita ....
 
Jos lähtee testailun tielle, kannattaa myös opetella lukemaan teknisiä speksejä niistä vermeistä, mitä tulee kokeilleeksi. Korvin kuultaville eroille pruukkaa löytyä perusteet myös dokumentoidun tekniikan puolelta ja jos näistä pääsee jyvälle, auttaa se jatkossa hakemaan ratkaisuja vastaaviin tilanteisiin.