Elektroniikka ja soitinrakennus ›

petteri m: Tästä voi kuka tahansa itseopiskella putkivahvistimiin liittyvät perusasiat ja teorian nopeasti ja sisäistää sen. Sen jälkeen on lupa harrastaa kolvaamista. Varmastikin ne Fenderin tehtailla vahvistimia kolvaavat meksikaanimuijat osaavat ainakin tämän verran kevyttä teoriaa kun kerran ne Fenkut soivat. Ja ihan suomen kieltäkin vielä tämä, ihan helppo rasti.
 
http://biaspiste.fi/artikkelit/Putk … vahvistimen_suunnitteluprosessi.pdf
 
Linkki on hyvä.
 
Tuosta kolvaajien teoriatiedosta on vähän epäilyksiä ;) Yleensä tuotantolinjalla on kasaajilla/mittaajilla työvaiheeseen sopiva mittalaite, jossa on näytöllä pass/fail -rajat. Säädetään niin että mittari näyttää pass ja ollaan tyytyväisiä. Siinä ei paljon teoriaa tarvita. Omatoimisessa rakentelussa harvemmin kukaan tuo mittalaitteen nokan eteen ja kalibroi sen ja tekee täydelliset ohjeet miten mittaus hoidetaan oikein.

basisti1971: Moi.
 
Se onko tämä "Hi-Gain" oikeasti vahvistusasteiltaan kunka kuuma vai ei niinkään, sitähän on mittaamatta mahdotonta määritellä.
 
Moi.
 
Kuinkas niin? onhan tuo laskettavissa ja jos näiden kanssa on enemmänkin säätänyt, niin kytkennästä saa kyllä hyvin kuvan kuinka "kuuma" vahvistin on.
 
Ja joidenkin kanssa samaa mieltä siitä, että muita mittalaitteita ei välttämättä tarvitse kuin yleismittaria.

Moi.
 
petteri m: http://biaspiste.fi/artikkelit/Putk … vahvistimen_suunnitteluprosessi.pdf
 
Hieno linkki, kiitos.
 

 
petteri m: Tästä voi kuka tahansa itseopiskella putkivahvistimiin liittyvät perusasiat ja teorian nopeasti ja sisäistää sen.
 
Jos triodietuasteet ja yksiputkiset A-luokan SE vahvistimet ovat mielestäsi yhtä kuin putkivahvistimet, mikäs siinä.
 
Esimerkiksi tämän viestiketjun aiheena olevia PP-vahvistimia ei muutamaa sivuhuomautusta ja puolentoista sivun karkeata yleisesittelyä kummemmin käsitellä.
Syistä jotka diplomityön laatija heti alkuun ilmoittaakin.
Samoista syistä jäävät PP-A, B, jne. käsittelemättä.
 
Etuasteiden (triodi) kantilta teoria on toki samanlaista, pääteasteiden kannalta puhutaan täysin eri asioista.
 

 
Koska provoksi tarkoitit, tartutaan:
 
petteri m: Varmastikin ne Fenderin tehtailla vahvistimia kolvaavat meksikaanimuijat osaavat ainakin tämän verran kevyttä teoriaa kun kerran ne Fenkut soivat.
 
:/
 
Samalla logiikalla kai sun mielestä aikoinaan Nokian kokoonpanolinjalla työntekijät olivat opiskelleet RF- ja GSM-teoriaa, tai Uudenkaupungin autotehtaan kokoonpanotyöntekijät autotekniikkaa?
 
Vaikka niin selvästikin kuvittelet, kokoonpanolla (tai vahvistinrakennussarjan kasaamisella sen puoleen) on varsin vähän tekemistä esimerkiksi putkivahvistimen toimintakuntoon saattamisen kanssa.
Tietysti jos riittää että jonkinlainen ääni ehkä kumpuaa ainakin jonkin aikaa kajarista, eikä soundillakaan ole niin väliä, varmasti on sopivalla tuurilla saada rakennussarja "valmiiksi".
 
Rakennussarjan kohdalla osien hankintapaikasta hivenen riippuen ollaan kuitenkin siinä mielessä tehdaskokoonpanoa huonommassa asemassa että komponentit ovat ostoerien erilaisista mittasuhteista ja ostopaikoista johtuen toleransseiltaan täysin mitä sattuu jos oikein huono tuuri käy.
Jollei tiettyjä kriittisiä komponentteja ymmärrä/tiedä mitata etukäteen, vikaa tai epätoivottua toimintaa voi pohjatiedoitta tai kytkennän toimintaa tuntematta joutua etsimään pitkään.
Tai ei löydä lainkaan, etenkään jos yrittää jääräpäisesti pärjätä ilman oskilloskooppia tmv. mittalaitetta.
 

 
petteri m: Tässä on esitelty Fenderin tuotantolinjaa. Aika mekaanista on tuotantotyö ja mekaanista on varmaan se mittaamisvaihekin kunhan sinne saakka tuotantolinjassa päästään. Vianetsintähän on sitten salapoliisityötä ja siinä se ymmärrys lopulta punnitaan, ehkä se on niin tuolla tehtaassakin
 
https://youtu.be/54sNv1Ck6dc
 
:)
 
Eli niitä työvaiheita jotka on jätetty kuvaamatta tai leikattu pois, ei tapahdu?
 
Voi tietysti olla mahdollista (vaikkei kuitenkaan todennäköistä) ettei ennaltamääritelty kustannusrakenne salli mitta-alustojen tai välitarkistusten mukanaantuomia lisäkustannuksia, vaan varsinainen testaus jätetään jälleenmyyjille ja loppukäyttäjille.
Kovasti olisi kyllä Fendermäinen lähestymistapa tuollainen :).
 
Sekä valmistuksen aikainen- että lopputestaus/säätö muodostavat kuitenkin verraten merkittävän osan minkä tahansa tuotteen valmistuskustannuksista, vaikka sekä testaus että säätö suoritettaisiinkin automatisoidusti.
 
T:Samuli

Moi.
 
Gypsy: Kuinkas niin? onhan tuo laskettavissa ja jos näiden kanssa on enemmänkin säätänyt, niin kytkennästä saa kyllä hyvin kuvan kuinka "kuuma" vahvistin on.
 
Laita linkki kytkentään, niin ei tarvitse arvailla tai mittailla ;).
 
Toki joku voi varmasti soundista tai valokuvista päätellä asteiden vahvistuskertoimet, minä en moiseen pysty, enkä tunne edes tarvetta.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 

 
Laita linkki kytkentään, niin ei tarvitse arvailla tai mittailla ;).
 
Toki joku voi varmasti soundista tai valokuvista päätellä asteiden vahvistuskertoimet, minä en moiseen pysty, enkä tunne edes tarvetta.
 
T:Samuli
 
Moi.
 
Ei minulla ole kytkistä tuohon. Otin kantaa vain näin yleisesti tuohon mittausjuttuun.

Jollei tiettyjä kriittisiä komponentteja ymmärrä/tiedä mitata etukäteen, vikaa tai epätoivottua toimintaa voi pohjatiedoitta tai kytkennän toimintaa tuntematta joutua etsimään pitkään.
Tai ei löydä lainkaan, etenkään jos yrittää jääräpäisesti pärjätä ilman oskilloskooppia tmv. mittalaitetta.
 
Tästä kuulisin mielelläni lisää jos mahdollista. Mitkä ovat näitä kriittisiä komponentteja ja mitä niistä tulisi mitata?

iec: Suojaerotusmuuntajakin voisi olla kova sana rakenteluhommissa.
 
Kertoisitko miksi?

JohnÄveriäämpi: Kertoisitko miksi?
 
Varmaan ihan turvallisuuden takia. Kondensaattoreista toki edelleen saisi tällejä mutta ei ainakaan tunaroinnin sattuessa jumittuisi pitkäksi aikaa valtakunnanverkkoon.

Kefiiri: Varmaan ihan turvallisuuden takia. Kondensaattoreista toki edelleen saisi tällejä mutta ei ainakaan tunaroinnin sattuessa jumittuisi pitkäksi aikaa valtakunnanverkkoon.
 
Eiköhän tavan turaaja pärjää vikavirtasuojalla

Tästä ketjusta näkee heti sen mikä vaivaa kaikkia palstan jelppikeskusteluja.
Pidemmän perushistorian tai mieleisensä koulutustaustan omaavat henkilöt yrittää osin perustellusti tuoda oman työpajansa normi harrastelijan makuuhuoneeseen.Olisi varmaan syytä heti alussa pitää vastaukset samalla perustasolla kuin alkuperäinen kysymys eikä lähteä pitkää oppimäärää latelemaan joka sitten aiheuttaa vastakommenttien tulvan ja pitkän kinastelun.
Insinöörit voisi luennoida niissä ketjuissa joissa siitä on jotain hyötyä.
Tässäkin olisi heti voinut päätyä tulokseen että jos ei omat voimat riitä
niin olisi syytä käydä vaffari kokeneemman kaverin kanssa läpi samalla oppien itse.

Kefiiri: Varmaan ihan turvallisuuden takia. Kondensaattoreista toki edelleen saisi tällejä mutta ei ainakaan tunaroinnin sattuessa jumittuisi pitkäksi aikaa valtakunnanverkkoon.
 
Tätä lähinnä tarkoitin. Mutta joo, eiköhän vikavirtasuojakin ole aika herkkä reagoimaan. Paras on kuitenkin se, että käyttäisi vain yhtä kättä kun mittailee/säätelee virtojen ollessa päällä (se voi olla joissain kohdissa aika hankalaa). Ihmisellä on taipumus tuudittautua siihen, että ei itselle koskaan satu mitään kun "minä osaan niin hyvin" ;) Itsekään en ole putkilaitteista toistaisekei sätkyjä saanut, mutta muualta olen kyllä onnistunut saamaan (oman senhetkisen lepsun suhtautumisen ja huolimattomuuden takia.)

Silläkin uhalla että saan luennoivan insinöörin leiman muutama turvallisuuteen liittyvä asia.
Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja nollajohtimessa kulkevia virtoja. Jos ne eroavat enemmän kuin 20 - 30mA, esimerkiksi kulkemalla vaihejohtimesta kehosi kautta maahan, se katkaisee virran.
Suojaerotusmuuntaja erottaa laitteen galvaanisesti sähköverkosta. Tällöin ei edellämainitun kaltaista tilannetta, virtaa vaihejohtimesta maahan kehosi kautta, pääse syntymään.
Kumpikaan _ei_ suojaa sinua muilta sähköiskuilta. Saatat edelleen saada verkkojännitteen näpeillesi tai täyden anodijännitteen kädestä käteen.
Ymmärrä mitä olet tekemässä ja tee se rauhallisesti harkiten.

nightbird: Tästä ketjusta näkee heti sen mikä vaivaa kaikkia palstan jelppikeskusteluja.
Pidemmän perushistorian tai mieleisensä koulutustaustan omaavat henkilöt yrittää osin perustellusti tuoda oman työpajansa normi harrastelijan makuuhuoneeseen.Olisi varmaan syytä heti alussa pitää vastaukset samalla perustasolla kuin alkuperäinen kysymys eikä lähteä pitkää oppimäärää latelemaan joka sitten aiheuttaa vastakommenttien tulvan ja pitkän kinastelun.
Insinöörit voisi luennoida niissä ketjuissa joissa siitä on jotain hyötyä.
Tässäkin olisi heti voinut päätyä tulokseen että jos ei omat voimat riitä
niin olisi syytä käydä vaffari kokeneemman kaverin kanssa läpi samalla oppien itse.
 
Tästä on kysymys ja tästä syystä sitten tulin vähän provonneeksi Samulia jonka osaamista ja asiantuntevia viestejä toki arvostan. Omaksi ilokseen putkaria kasaan kolvaavalta diy-ukolta ei sovi vaatia sitä mitä Samuli meni vaatimaan. Tuo dippityö -linkki oli siinä ikäänkuin muistutuksena asiain vaativuudesta noin yleisellä tasolla.
 
Vian etsintä ei takuulla onnistu ilman syvempää käsitystä putkivahvistimen sielunelämästä ja ilman mittalaitteita, olen havainnut tämän monesti kun omista laitteistani on vikoja osaavasti kaivettu ja olen saanut tapahtumaa vierestä seurata.
 
Silti tässä maassa on lukemattomia mitään ymmärtämättömiä kolvaajia jotka ovat saaneet kasaan mainiosti soivan vaikkapa 5f1:n ihan vain kuvasta katsomalla ja huolellisesti vääntämällä. En menisi moittimaan heitä sen takia että tykkäävät tehdä sellaista ilman syvällistä asian hallintaa.
 
Mutta jos vika heillä ilmenee niin oikea neuvo on viedä vehje osaajalle ja hyväksyä että omat rajat tuli vastaan.

Sax-pappa: Silläkin uhalla että saan luennoivan insinöörin leiman muutama turvallisuuteen liittyvä asia.
Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja nollajohtimessa kulkevia virtoja. Jos ne eroavat enemmän kuin 20 - 30mA, esimerkiksi kulkemalla vaihejohtimesta kehosi kautta maahan, se katkaisee virran.
Suojaerotusmuuntaja erottaa laitteen galvaanisesti sähköverkosta. Tällöin ei edellämainitun kaltaista tilannetta, virtaa vaihejohtimesta maahan kehosi kautta, pääse syntymään.
Kumpikaan _ei_ suojaa sinua muilta sähköiskuilta. Saatat edelleen saada verkkojännitteen näpeillesi tai täyden anodijännitteen kädestä käteen.
Ymmärrä mitä olet tekemässä ja tee se rauhallisesti harkiten.
 
Hyvä että tulee välillä vähän asiaakin.
 
Suurimassa osassa tapauksia suojaerotusmuuntajalla ei saa aikaan muuta kuin valheellisen turvallisuuden tunteen. Suojaerotusmuuntajan kanssa voi esimerkiksi jäädä huomaamatta, jos vaikka vahvistimen verkkomuuntajan ensiön puolella on vikaa ja vaihe tai nollajohdin on kytkettynä vahvistimen metallirunkoon. Vikavirtasuoja saattaa taas joissakin tapauksissa pelastaa hengen. Itse en ainakaan laittaisi kitaravahvistimen töpseliä mihinkään muuhun kuin suojamaadoitettuun pistorasiaan (oli kyseessä sitten meksikolaisen tätin tai itse kolvaama vahvistin) ja en todellakaan poistaisi suojamaan tuomia etuja laittamalla suojaerotusmuuntajaa väliin. Pistorasiaan tökättävä vikavirjasuojakytkin maksaa noin 20 euroa, joten sellainen kaikkien kannattaa ostaa.
 
Suojaerotusmuuntajalle on kyllä käyttönsäkin, jos esimerkiksi roplaa vanhan putkiradion kanssa jossa ei ole verkkomuuntajaa tai jos on niin hurja kaveri, että yrittää hakkurivirtalähdettä korjata ja pitää päästä oskilloskoopin kanssa mittailemaan.

Kiitokset Sax-papalle ja JohnÄveriäämmälle hyvästä tietopläjäyksestä vikavirtasuojan ja suojaerotusmuuntajan periaattellisesta erosta ja käyttötarkoituksesta. Tulipa taas opittua jotain hyödyllistä tänäänkin, enkä varmasti ollut tällä palstalla ainoa jolta on nämä asiat olleet vähän sumuisia.

Oikein hyvät informatsuunit, ja kiitos Paulillekin vikavirtasuojan kytkemisestä keskusteluun.
 
Itse olen saanut tällejä ihan hajamielisyyttäni esimerkiksi kun en ole huomannut irrottaa töpseliä seinästä ryhtyessäni vaihtamaan johdossa olevaa kytkintä :/

Kefiiri: Oikein hyvät informatsuunit, ja kiitos Paulillekin vikavirtasuojan kytkemisestä keskusteluun.
 
Itse olen saanut tällejä ihan hajamielisyyttäni esimerkiksi kun en ole huomannut irrottaa töpseliä seinästä ryhtyessäni vaihtamaan johdossa olevaa kytkintä :/
 
Olen itse muutaman ottanut aikoinaan anodilta huolimattomuuttani. Mutta tuossa mainittiin tuo yhden käden juttu mikä ei itseäni kiinnosta, mutta mittaamisen vaikeudesta kun mainittiin, niin tuommoiset jos hommaa, ei ole vaikeaa yhdellä kädellä.
 
https://www.google.com/url?sa=i& … RxqFwoTCNCezLSog-oCFQAAAAAdAAAAABAE
 
Sieltä siis tulee painettaessa sellaiset leuat, että se pysyy kohteessa kiinni.

Gypsy: Olen itse muutaman ottanut aikoinaan anodilta huolimattomuuttani. Mutta tuossa mainittiin tuo yhden käden juttu mikä ei itseäni kiinnosta, mutta mittaamisen vaikeudesta kun mainittiin, niin tuommoiset jos hommaa, ei ole vaikeaa yhdellä kädellä.
 
https://www.google.com/url?sa=i& … RxqFwoTCNCezLSog-oCFQAAAAAdAAAAABAE
 
Sieltä siis tulee painettaessa sellaiset leuat, että se pysyy kohteessa kiinni.
 
Nuohan on toki välttämättömät. Tässä esimerkiksi valikoimaa: https://www.partco.fi/fi/1891-mittapyaeaetkoukut
E: Vihjeeksi vielä. Noissa pienissä koukuissa on se koukkuosa niin pieni, ettei tahdo isommasta kohteesta saada otetta. Pitkävartisissa Klepseissä on mekanimi, joka tarttuu melkein mihin vaan. Ahtaassa paikassa ne ovat taas kovin isot.

Gypsy: Olen itse muutaman ottanut aikoinaan anodilta huolimattomuuttani. Mutta tuossa mainittiin tuo yhden käden juttu mikä ei itseäni kiinnosta, mutta mittaamisen vaikeudesta kun mainittiin, niin tuommoiset jos hommaa, ei ole vaikeaa yhdellä kädellä.
 
https://www.google.com/url?sa=i& … RxqFwoTCNCezLSog-oCFQAAAAAdAAAAABAE
 
Sieltä siis tulee painettaessa sellaiset leuat, että se pysyy kohteessa kiinni.
 
Nää on käteviä. Oon ostanu Biltemasta vastaavia. Leuat ei kestä ikuisesti, mutta toisaalta hintakaan ei oo kova.
 
https://www.biltema.fi/tyokalut/mit … siin/tarttumakynsi-2-kpl-2000024209