Yleistä keskustelua musiikista ›

Sibeliuksen sinfonioiden frigidi klassismi kaikessa staattisuudessaan ei täytä postromanttisen saksalaisen sinfonikkokoulukunnan vaatimuksia vaan on provinsiaalista metsäläismusiikkia ja pelkkää skeidaa.

megatherium: Sibeliuksen sinfonioiden frigidi klassismi kaikessa staattisuudessaan ei täytä postromanttisen saksalaisen sinfonikkokoulukunnan vaatimuksia vaan on provinsiaalista metsäläismusiikkia ja pelkkää skeidaa.
 
Olet tainnut sanoa tämän joskus ennekin. Ja unohdit mainita sen biisin nimen, jota et jostain syystä siedä.

Bullitt: Olet tainnut sanoa tämän joskus ennekin. Ja unohdit mainita sen biisin nimen, jota et jostain syystä siedä.
 
Totta, niin olenkin. Tarkoitin kaikkia Sibeliuksen sinfonioita.

Tässä ketjussa pitää yksilöidä tietty kappale, muuten joku tulee heti huomauttelemaan.

Kefiiri: Tässä ketjussa pitää yksilöidä tietty kappale, muuten joku tulee heti huomauttelemaan.
 
En minä ainakaan huomauta, hyväksyn Megan vastauun.

Lennu: En minä ainakaan huomauta, hyväksyn Megan vastauun.
 
Hyväksytkö sen että Sibeliusta kritisoidaan vaikka olen ymmärtänyt että hän on eräs suosikkisäveltäjäsi? Eikö se harmita yhtään ja etkö aio esittää vastaväitteitä Sibeliuksen puolesta?

megatherium: Hyväksytkö sen että Sibeliusta kritisoidaan vaikka olen ymmärtänyt että hän on eräs suosikkisäveltäjäsi? Eikö se harmita yhtään ja etkö aio esittää vastaväitteitä Sibeliuksen puolesta?
 
En. Kyllä ihmisillä saa mielipiteitä olla, vaikka ne olisi vääriä.

Lennu: En. Kyllä ihmisillä saa mielipiteitä olla, vaikka ne olisi vääriä.
 
Hyväksyn hyvillä mielillä myöskin sinun vastauksesi joka on osoitus avarakatseisuudesta ja suvaitsevaisuudesta mutta olen omasta mielestäni täysin oikeassa mielipiteineni ja Sibeliuksen frigidejä ja staattisia sinfonioita kohtaan tuntemieni antipatioineni vaikka kaikki onkin suhteellista. Sibeliuksen sinfonioiden suurimpana ongelmana näkisin emotionaalisen syvyyden puuttumisen. Niissä on emotionaalisen sisällön sijaan kovin paljon silkkaa pintakiiltoa ja muodon palvontaa koskematta olemusta sinänsä.

Das Ding an sich.

Gary Enfield: Das Ding an sich.
 
Ai sitä on luettu Immanuel Kantia? Eikö se ole Kantin olio sinänsä?

Gary Enfield: Das Ding an sich.
 
My ding ding dong

Vessajono: My ding ding dong
 
Ding dong, the Witch is Dead...

megatherium: Ai sitä on luettu Immanuel Kantia? Eikö se ole Kantin olio sinänsä?
 
Juu, tuli mieleen kun puhuit musiikin olemuksesta.

Gary Enfield: Juu, tuli mieleen kun puhuit musiikin olemuksesta.
 
Oletko sinä muuten Sibeliuksen musiikin ystävä vai kolahtaako hieman modernimpi 1900 luvun musiikki paremmin?

En myöskään suuremmin välitä heprealaisten orjien kuorosta Verdin oopperassa Nabucco.Sitä on yritetty saada italian kansallislauluksikin ja rakenteeltaan yksinkertaisen laulunomainen ja kansanomainen eikä sinfoninen kuten monilla saksalaisen kielialueen säveltäjillä, Schubert mukaan luettuna ja siksi mielestäni vähemmän vaikuttava vaikka oopperakatsomoissa aiheuttaakin suurta riemua ja viva-huutoja.
https://www.youtube.com/watch?v=2VejTwFjwVI Minusta Schubert on säveltänyt vaikuttavampia ja lumoavampia kuoronumeroita oopperoissaan joista joitakin olen linkittänyt klassiselle alueelle.

megatherium: Oletko sinä muuten Sibeliuksen musiikin ystävä vai kolahtaako hieman modernimpi 1900 luvun musiikki paremmin?
 
En erityisemmin välitä, en suuntaan enkä toiseen. En ole niin perusteellisesti kuunnellutkaan. Saattaa löytyä soolopianosävellyksiä joista pitäisinkin.

Sibelius sävelsi 1900-luvulla.

Lennu: Sibelius sävelsi 1900-luvulla.
 
Sibelius aloitti säveltämisen jo 1800 luvun puolella ja niinpä onkin arveltu että Sibeliukselle olisi eduksi jos hänelle voitaisiin jollakin tavoin myöntää 1800 luvun kunniajäsenyys sillä niin vanhanaikaista ja taaksepäin katsovaa hänen musiikkinsa duuri-molli tonaalisuudessa usein on vaikka onkin huomautettu että hänen sinfonioiden staattisuus samalla viittaa jo kenttätekniikkaan asti kuten melartoinin marjatta legendakin. Sibeliuksen frigidit sinfoniat eivät sisäänpäinkääntyneessä modaalisuudessaan kuitenkaan puhuttele minua yhtä väkevästi kuin Melartinin sinfoniat parhaimmillaan van jäävät hänestä kauas jälkeen. Mitään sielua kiihdyttäviä ja kohottavia tunne järkytyksiä en tarkkaan ottaen ole Sibeliuksesta koskaan kokenut. Jotakin lievää henkisyyttä vain 7. sinfoniasta.

Okei. Sibelius sävelsi 1800 ja 1900 luvuilla.