Moi.
jhakwe: Ei tuossa sinänsä mitään ihmeellistä tarinaa ole, 90-luvulla rakennellut kitaroita töiden kautta saamistaan puista ja syystä tai toisesta tämä on lähtenyt pitkälle matkalle :) Joku kolmas osapuoli on tosiaan korvaillut ruuveja ja tehnyt uusia reikiä matkan varrella. Hienoa että rakentaja löytyi, ja kiitos että asian toit julki.
Mun henkilökohtainen mielipide on että tuonkaltaiset teeseitseväkästykset ovat arvokas ja olennainen osa Suomalaista soitinrakennusperinnettä, riippumatta siitä onko rakentajalla minkäänasteista mainetta vai ei.
Ja itse asiassa mitä tuntematomampi, sen parempi ;).
Se että instrumentti säilyy kymmenenkin vuotta, on mun mielestä oiva osoitus siitä että ainakin jotain on osattu tehdä oikein.
Tai yksinkertaisesti arvostetaan kotimaista käsityötä.
Tai sitä kiistatonta mojoa joka kaikkiin teeseitselaitteisiin sisältyy automaattisesti.
Mun omista väkästyksistä ainoastaan yksi -lievästi sanottuna helposti tunnistettava :)- tuli myytyä, ja ainakin pariin kertaan on vuosikymmenten varrella mm. huutonettiin ilmaantunut kaupankin.
Vajaa vuosikymmen sitten aloitin ko. soittimen tiimoilta viestiketjunkin, mutta ainakaan tuolloin ei silloinen/nykyinen olinpaikka valjennut.
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … 1&t=206185&oo=1470&os=o jhakwe: Jos ei rakentaja kaipaa kepukkaa takaisin, lahjoitan sen jonkun vähävaraisen perheen jälkeläiselle, jota kiinnostaa vielä rock-musiikki eikä urheilu ja terveet elämäntavat. Koska itse lukeudun musiikkiharrastuksen urheilulta pelastamiin sieluihin, kannatan ideaasi varauksetta :D.
T:Samuli
Little Savage
jhakwe
steelduck
nightbird