Bassot ›

Moi.
 
Tapio598: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=238953&o=0
 
Juu tuli silmäiltyä, mutta eihän tuolla sinun osalta mikään ollut pariin vuoteen muuttunut näihin liittyen.
 
Ei ole muuttunut ei, ja vaikka aikaa kuluisi vuosikymmen tai kaksi, olen verraten satavarmasti edelleen sitä mieltä että markkinointikorulauseet ovat edelleen vähintäänkin harhaanjohtavia, elleivät jopa valheellisia ja hinta uutena satasen-pari liian kova.
 

 
Tapio598: No. Käytettynä kun on minulla tapana ostaa, niin sellainenkin tuossa tuli mukana.
 
Hienoa, laukun/pussin tyyppi kiinnostaa varmasti sekä kitara- että bassotoobin omistajia.
 

 
Tapio598: Onko Celestionin maine jotenkin mitäänsanomaton?
Ei minusta.
 
En väittänytkään Celestionin mainetta mitäänsanomattomaksi, totesin ettei maine ole basso- tai neodyymielementtivalmistajana mitenkään mairitteleva.
 
Vaikka teininä tulikin bassoteltua G12H100 ja G15-M kaiuttimin varustettujen "basso" kaappien kautta hyvällä mielellä, ei noita enää 80-luvun lopullakaan kovin moni varteenotettavina basso(instrumentti)elementteinä pitänyt.
Sen verran vahvasti olivat muut kaiutinelementtivalmistajat ajaneet ohi.
Niin kartion liikepoikkeamassa, herkkyydessä kuin tehonkestossakin.
 
Se. ettei elementteihin ollut T/S parametrejä tarjolla (kitaraelementeissä noilla kun ei ole käytännön merkitystä), esti tehokkaasti Celestionin käyttämisen teeseitseväkästyksissä.
Mikä omasta puolestaan vähensi innokkuutta bassokäytössä.
 
Toki 60-70 luvun ylä ja alapääköyhä keskibasso-/middlerikas bassosoundi onnistuu hienosti, jopa bändivolumella kunhan kaappeja on vähintään kaksi.
Se tykkääkö 2*412 vai 412+215 stäkistä, se on toki pitkälti makuasia.
Mulla oli jälkimmäinen :D.
Kevytkätisen -ja kenkäisen- rumpalin ja vaatimattomaan äänenpaineeseen tyytyvien kitaristien kanssa tietty pärjää yhdelläkin kaapilla, mutta tuonkaltaisia taruolentoja ei 80-luvulla liiemmin ollut tarjolla ;).
 
Aivan kuten Laneyn aikoinaan kohtuullisen suosittuun 410:n (sellainenkin löytyy :)), myös noihin Marshallin kaappeihin vaihdettiin usein joko Eminencen tai EV:n elementit kun alkuperäiset antautuivat "modernimpaa" bassosoundia haikaillessa, yleensä ennemmin kuin myöhemmin.
 
Mitä neodyymielementteihin toisaalta tulee, Celestion jäi ihan yhtä lailla jälkijunaan kuten bassokaiutimien kanssa oli käynyt muutama vuosikymmen aiemmin.
Suunittelun ja valmistuksen painopiste kun oli rankasti HiFissä ja etenkin kitarakaiuttimissa, ja noissa halpa hinta ja perinteinen soundi ovat tärkeämpiä kuin keveyden maksimointi.
Valtaosasta neodyymielementtejä löytyy rakenteesta johtuva häiritsevä ylämiddlepiikki joka etenkin kitarakäytössä on pitänyt perinteisemmät magneettimateriaalit vahvoilla.
En pikaisella haulla löytänyt, mutta muistelisin että Celestionilla oli joku kohtuullisen totaalisesti epäonnistunut neodyymielementtikokeilu varsin alkuvaiheessa.
Tuo jättää jälkensä maineeseen pitkäksi aikaa vaikka suunittelu kuinka parantuisikin.
Aivan samalla tapaa kuin Hartken alumiinikartiot jotka "repeävät helposti".
Kyseenalainen maine tuli lähinnä ensimmäisestä elementtierästä 80-luvulla jonka jälkeen materiaali vaihtui.
Maine elää silti edelleen vahvana :/.
 

 
Tapio598: Mutta joo totta. Eihän tämä oikein herättänyt keskustelua. :/
 
Tuo on valitettava tosiasia kaikessa vähemmän liikkuvassa ja/tai harvinaisemmassa soitintavarassa.
Toiottavasti joku tulevaisuudessa löytää tämän keskustelun jollain haulla, ja ketjuun saadaan muiltakin todellisia käyttökokemuksia.
 
T:Samuli