Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mulla on Gretsch G2420 puoliakustinen mikä on sinänsä oiva kitara mutta halvempaa tuotantoa kun on niin siinä on Bigsby tremolo lätkäisty pystysuunnassa hieman vinoon kitaran päätyyn kiinni.
 
Bigsby on kiinni 2 pienemmällä ruuvilla sekä sitten se hihnan kiinnitysruuvi mikä menee saman palikan läpi. Jos haluan tuon suoristaa niin näistä 2 ruuvia pitäisi saada "siirrettyä" noin 1 millimetriä.
 
No kysymys on se että millä materiaalilla tuota puuta kannattaisi täyttää jotta ruuvin saa kiinnitettyä uuteen kohtaan ihan liki edellistä kohtaa? Vaistoan että helpolla on ongelmia tiedossa.
 
Kahden vaiheilla olen lähdenkö tuota suoristamaan mutta olen kitaraa muutenkin parannellut niin miksei tuokin voisi olla kunnossa. Tuppaa helposti rämisemään tuo Bigsby.

Moi.
 
jkarha: No kysymys on se että millä materiaalilla tuota puuta kannattaisi täyttää jotta ruuvin saa kiinnitettyä uuteen kohtaan ihan liki edellistä kohtaa? Vaistoan että helpolla on ongelmia tiedossa.
 
Itse olen tuonkaltaisissa korjauksissa yleensä käyttänyt jotain kovahkoa lehtipuuta jos puumateriaali ei ole tiedossa, tai sen kovuutta on hankala määritellä. Arvosoittimissa tulee mätsättyä materiaali paremmin kuin halpiksissa, näkymättömisäkin paikoissa.
 
Coctailtikku tai -varras ovat varsin hyviä täyttämiseen halpiksissa, täytettävän reiän koosta toki riippuen.
 
Arvokkaamissa -tai halpiksissakin jos sopivaa puuta sattuu olemaan käsillä- yritän valkata tiheydeltään/kovuudeltaan/ulkonäöltään mahdollisimman samanlaista puuta.
 
Avainasemassa kaikissa kierteenkorjauksissa ja -siirroissa puumateriaaleilla on oikeankokoinen alkureikä.
Ainakin jos halutaan mahdollisimman ennustettavissa oleva lopputulos.
 
Vaikka materiaalit saisikin sovitettua hyvin, erilaiset syynsuunnat ruukaavat kampeamaan umpipuuhun ruuvattavaa ruuvia suuntaan johon sen ei haluaisi kampeavan.
 

 
jkarha: Kahden vaiheilla olen lähdenkö tuota suoristamaan mutta olen kitaraa muutenkin parannellut niin miksei tuokin voisi olla kunnossa. Tuppaa helposti rämisemään tuo Bigsby.
 
Mulla pistää silmään pahasti jos jotain on vinossa, joten itse tuskin malttaisin olla korjaamatta.
Jos lisäksi aiheuttaa ylimääräisiä ääniä, ei tarvitsisi edes miettiä.
 
T:Samuli

olisko syytä laittaa coctail-tikkua isompi tappi, niin se pysyy paikoillaan ja uuden reiän alue on tavallaan homogeenisempi?

Moi.
 
Don Felder: En yleensä harrasta alkureiän poraamista vaan poraa ruuville koko reiän,
ruuvia ohuemmalla poralla. Varsinkin silloin jos ruuvit ovat pitkiä ja ohuita.
 
anapena: olisko syytä laittaa coctail-tikkua isompi tappi, niin se pysyy paikoillaan ja uuden reiän alue on tavallaan homogeenisempi?
 
Voi minua urpoa keski-ikäistä kun taas kerran unohdin että ollaan mnetissä ja sen lisäksi sorruin kuvittelemaan että perus puuntyöstö ja korjausmetodit ovat edes auttavasti nuorisolla hanskassa, ja teknisten töiden tunnilla ollaan oltu läsnä eikä olla nukuttu ihan koko aikaa :/.
 

 
Yleisesti ottaen, kaikki jäljempänä mainitut seikat eivät välttämättä ole relevantteja tässä nimenomaisessa korjaustapauksessa:
 
Alkureikä ruuville/naulalle/tmv. puuntyöstössä:
 
Syvyys:
Millä tahansa konstruktiotiheyksisellä puumateriaalilla kitkasulkeista liitosta ruuvilla haikaillessa "alkureikä" on pituudeltaan/syvyydeltään ~60-110% (pehmeä/harvasyinen-kova/tiheäsyinen) ruuvin tehollispituudesta.
 
Nauloilla tmv. ~10-80%.
 

 
Halkaisija:
Alkureiän halkaisija on samat 60-110% ruuvin SYDÄN-halkaisijasta (=ruoto jonka ympärillä kierteet ovat), ja jälleen pehmeä/harvasyinen-kova/tiheäsyinen.
 
Nauloilla tmv. ~10-50%.
 
Jos reiän dimensiot arveluttavat kovilla puumateriaaleilla, kannattaa valkata ennemmin pykälän syvempi ja suurempihalkaisijainen, katkenneen ruuvin poiskaivaminen on varsin ikävä, ja siistiä lopputulosta haikailtaessa työläskin jumppa.
 

 
Balsoilla ymv. pehmeillä ja pienitiheyksisillä puumateriaaleilla alkureikä on yleensä massiivisessa kappaleessa ruuvin ulkohalkaisijan kokoinen ja ~1-4*halkaisijan syvyinen.
Tuonkaltaisilla puumateriaaleilla käytetään myös varsin usein erilaisia kemiallisia aineita kuten liimoja parantamaan puuhun muodostuvan kierteen ominaisuuksia.
 

 
Kovilla/tiheäsyisillä puumateriaaleilla voi tapauskohtaisesti joutua käyttämään kierteen leikkaavia teräväharjaisia ruuveja, muuten on syytä käyttää pyöreäharjaisia kierteen valssaavia ruuveja.
Aivan kuten metalleillakin, kierteen ominaisuudet muokkautuvat puuntyöstössä sitä lujemmiksi mitä vähemmän perusmateriaalin syyt leikkautuvat/katkeavat.
Puumateriaaleilla ero -leikatut vs. valssatut- on tietysti moninkertainen metalleihin verrattuna.
 
Kierteitä valssattaessa kitkalla on merkittävä osuus kierteen muodostumisessa, joten jos ei tarkoituksella haluta hetkellisesti pehmittää ligniiniä ruuvauksen aiheuttamlla kitkalämmöllä, on monilla puulaaduilla syytä käyttää jotain liukastetta.
Saippua, parafiini, steariini, (puu)vahat, yms. ovat kokemusperäisestikin toimivia.
 

 
Vanhan reiän täyttö:
 
Jos ei ole halua/taitoja vuolla/sorvata tismalleen reikään sopivaa fyllipalaa, mikään laki tai määräys ei estä liimaamasta täytettävään reikään useampaa kuin yhtä coctailtikkua tai -varrasta, purkissa/paketissa niitä on yleensä yllin kyllin.
 
Useammalla tikulla täyttäen saa myös useammasta erilaisesta syynsuunnasta johtuen liki poikkeuksetta yhtä tikkua tukevamman tartuntapinnan kierteelle, etenkin jos kierre siirtyy vain vähän tai ei ollenkaan.
 
Jos uusi ruuvinreikä siirtyy enemmän kuin ulkohalkaisijansa verran, ainakin itse täytän reiän yhdellä ruuvin ulkohalkaisijan kokoisella tapilla, ja ajatus tai kaksi on syytä uhrata ulkonäköseikoillekin ellei täytetty reikä peity kokonaan.
 

 
Varmasti ylläolevasta tekstistäkin löytyy pilkunviilaajalle ja tarkoituksella väärinymmärtäjälle tai muuten vaan lukihäriöiselle tartuntapintaa, mutta minkäs tuolle voi...
 
T:Samuli

Kiitos näistä vinkeistä uskon että saan tehtyä tuon ja vastaavat korjaukset jatkossa.
 
Tätä ennen olin törmännyt vaan johonkin tulitikku -konstiin niin tosiaan jospa näppituntumalla tai vaikka virallisia speksejä katsomalla valitsisi vähän kovempaa
puuta. On olemassa kittejä, puunkorjausmassoja jne. mutta varmaankin oikean puun käyttö on järkevää.
 
Vielä haluaisin mainita että noin muutoin näissä halvemmistakin Gretscheissä on hinta/laatu suhde varsin hyvä.

Moi.
 
jkarha: Kiitos näistä vinkeistä uskon että saan tehtyä tuon ja vastaavat korjaukset jatkossa.
 
Omasta puolestani, ole hyvä.
 
Varmasti saat tehtyä, eivät nuo mitään rakettitiedettä ole.
 
Ekalla kerralla kannattaa kyllä ehkä demota ja testata johonkin lehtipuupalikkaan, -lautaan tai vastaavaan että saa hivenen tuntumaa.
 

 
jkarha: Tätä ennen olin törmännyt vaan johonkin tulitikku -konstiin niin tosiaan jospa näppituntumalla tai vaikka virallisia speksejä katsomalla valitsisi vähän kovempaa puuta.
 
Vaikka haapa soitinrakennuspuu onkin, tulitikkuihin valkkautuu varsin erilainen aines kuin soittimiin.
 

 
jkarha: On olemassa kittejä, puunkorjausmassoja jne. mutta varmaankin oikean puun käyttö on järkevää.
 
Ainakin huomattavasti halvempaa.
Puun lailla koneistuvat ja käyttäytyvät keinoaineet ovat usein varsin kalliita, ja pakkauskoot ovat muutaman ruuvinreiän täyttämiseen useampaa kertaluokkaa liian suuria.
Avaamisen jälkeen yksikomponenttiset pitää käyttää todella nopeasti, eivätkä kaksikomponenttiset joita itse suosin, säily kovin kauaa nekään.
 

 
jkarha: Vielä haluaisin mainita että noin muutoin näissä halvemmistakin Gretscheissä on hinta/laatu suhde varsin hyvä.
 
Varmasti on.
 
Moni noita valmistusmaan/-alueen takia karsastavat, mutta etenkin jos on valmis hivenen viimeistelemään ja mahdollisesti vähän korjailemaankin, varmasti ovat hintansa väärtejä soittopelejä.
 
T:Samuli

Vaikuttaa vähän siltä, että keski-ikäinen miesoletettu on tunkenut nenän täyteen herneitä:))
Ei kai siinä mitään jos tykkää.