Kitarat: kitarakamat ›

Onko signature kitaroiden modaamaan eri tavalla kitaran arvoon vaikuttava asia, kuin ei signature kitaran modaaminen? Mietteitä?

Leslehtt: Onko signature kitaroiden modaamaan eri tavalla kitaran arvoon vaikuttava asia, kuin ei signature kitaran modaaminen? Mietteitä?
 
Ainakin omasta mielestäni yleensä herkemmin arvoa pudottava asia, jos kitara ei ole palautettavissa alkuperäiseen asuun. Eli käytännössä arvon pitämiseksi vaihdettujen alkuperäisten osien - varsinkin jos ovat custom-osia - pitäisi ehdottomasti tulla mukana, vaikka uudet osat olisivat paremmat.

Riippuu varmasti hyvin paljon kitarasta, modauksen lopullisuudesta ja potentiaalisesta ostajasta. Mikit ja muut helposti irtoavat osat on helppo palauttaa lähtökuosiin varsinkin, jos ne alkuperäiset osat heittää laatikon pohjalle odottelemaan mahdollista myyntiä eli niihin tehdyt modit on varmasti suurimmalle osalle potentiaalisesta ostajakunnasta pikkujuttu. Maalien hiominen kaulasta, uudelleenmaalaus tai muu vastaava projekti taas on monelle varmasti isompi kynnyskysymys, mutta sama pätee kyllä ihan kaikkiin kitaroihin eikä pelkästään artistisignatureihin.
 
Suurin osa markkinoilla olevista edullisemmista nimikkomalleista on kuitenkin aivan tavallisia sarjatuotantokitaroita, joilla ei ole sen kummempaa keräilyarvoa joitain yksittäisiä tuotannosta poistuneita malleja lukuun ottamatta. Noista signatureista, mitä mulle itselle on kertynyt nurkkiin lähinnä Epiphonen Wyldet on sellaisia, joiden isompaa modaamista miettisin kahdesti kun niillä on maailmalla omat keräilijänsä. Noiden LTD-sigujen kohdalla taas en hirveästi miettisi, jos tulisi joku mielihalu vaihdella osia vähän enemmänkin, koska niiden jälleenmyyntiarvo näyttää yleisesti ottaen olevan aika lailla suoraan sidonnainen käyttöarvoon.

Olen taipuvainen uskomaan, että sigun arvosta sulaa modaillessa enemmän kuin normimallista. Sigun arvosta osa on nimen mallille luoneen fanitusta modailut iskee tuohon lujaa. Tiettä tähän vaikuttaa tosi paljon itse malli ja modaukset. Joku Gilmour Strato humpparilla ja Floikalla parannettuna voisi olla Suurin pudottaja -kisassa hyvillä sijoilla.

Riippuu varmaan siitä, että onko sigusta joutunut alun perin maksamaan sigulisää ja siitä kuinka paljon erikoista siinä on. Itse en esim. lähtisi modailemaan omaa Fender Will Ray Jazz-a-casteriani pätkän vertaa, edes vaihtamaan siihen paremmin omaan käteen sopivaa kaulaa, mutta taas jos mulla olis samanlainen Fenderin Jimmie Vaughn strato kun kaverilla niin sitä kyllä modaisin ihan surutta.

Kyllä kai nuo kannattaisi säilyttää alkuperäisenä. Olen tosin yhden samick greg bennett kitaran joskus vuollut uuteen kuosiin. Tuskin tuossa tapauksessa kitaramaailma mitään menetti?

LaMotta: Kyllä kai nuo kannattaisi säilyttää alkuperäisenä. Olen tosin yhden samick greg bennett kitaran joskus vuollut uuteen kuosiin. Tuskin tuossa tapauksessa kitaramaailma mitään menetti?
 
Etenkään, kun Greg Bennett on amerikkalainen soitinrakentaja eikä mikään artisti.

PIM: Etenkään, kun Greg Bennett on amerikkalainen soitinrakentaja eikä mikään artisti.
 
Aijaa? No tämän verran ala kiinnostaa.

Tinnittus: mutta omasta mielestäni mikkien vaihto on jo sen tason modaus ettei sitä enää palauteta lähkökuosiin ja vaihto/palautus vaikutta jo hintaankin isosti.
 
Kuin niin?
 
E: Fender tyyliset mikkikytkimet tietty ottaa itseensä jos mikkijohtoja moneen kertaan sulatellaan irti ja kiinni.

Tinnittus: Nämä on varmaankin näitä kuppikunta eroja, mutta omasta mielestäni mikkien vaihto on jo sen tason modaus ettei sitä enää palauteta lähkökuosiin ja vaihto/palautus vaikutta jo hintaankin isosti.
 
No jos on totaalisen huono eikä osaa moista hommaa nätisti tehdä niin parempi jättää tekemättä.

Saako kitaran ottaa kuitenkin tehtaan pahvilaatikosta ennen jälleenmyyntiä?

Antti1: Saako kitaran ottaa kuitenkin tehtaan pahvilaatikosta ennen jälleenmyyntiä?
 
Siis ei hitto, mähän oon pilannu kaikki kitarani. Osan jo kaupassa ja silti joutu maksaa täyden hinnan...

munkero: Siis ei hitto, mähän oon pilannu kaikki kitarani. Osan jo kaupassa ja silti joutu maksaa täyden hinnan...
 
Tyhmiähän tosin minäkin kyselen. Ei tietenkään saa ottaa pahvilaatikosta, johan se kaupan ovesta ulos käveleminenkin laskee arvoa melkein kolmanneksen.

J.Nikkanen: No jos on totaalisen huono eikä osaa moista hommaa nätisti tehdä niin parempi jättää tekemättä.
 
Mikithän tunnetusti irrotetaan kitarasta vasaralla hakkaamalla.

En modaisi.
 
Ja en tiedä vaikuttaisiko hintaan, itse sivuuttaisin suoraan sen kummemmin miettimättä jos joku modattu sigu tulisi vastaan.

Itselläni olisi Claptonin Signature stratocaster, jos myytävä kitara olisi ollut modattu normaaliksi stratoksi vaihtamalla perinteisemmät mikit ja poistamalla turhat boostit. (Aika usein kyseiset mallit käytettynä on modattu). Olin ostamassa Fenderin Stratocasteria, eikä Ericin nimi ja lisäominaisuudet kitarassa kiinnostaneet sinällään. Kyseisessä yksilössä olisi ollut kilpailukykyinen hinta ja soitettavuus oli erinomainen. Silloin ei vielä oma tekninen ymmärrys riittänyt, ja laskin että uusien mikkien osto ja kitaran vienti sepälle nostaa kuitenkin lopullista yhteishintaa liikaa.
 
Luulen, että aika iso osa varsinkin halvemmista käytetyistä signatureista menee ostajille ketkä ei osta niinkään signaturea vaan ihan pelkkää käyttökitaraa. Joillekin meistä kaikki modaukset kaikissa kitaroissa näyttää olevan punainen vaate, kun itselleni ne herättää enemmänkin mielenkiintoa. Sitä kuvittelee, että kitara on ollut omistajalleen mieluinen kun on lähdetty monesti kalliisiin päivitysoperaatioihin uuden instrumentin hankinnan sijasta. Tehdasmikkien, satulan (tallankin tapauskohtaisesti) vaihtaminen on yleensä plussaa, mutta kaulaa ei saisi käsitellä. Hiomiset varsinkaan itse tehtynä eivät mene aina putkeen ja ovat peruuttamattomia.

Mulla on muuten kaks n. 30 vuotiasta signaturekeppiä. Molemmissa on nauhat vaihdettu. Onko ne nyt pilalla eli oisko ne soittokelvottomat loppuun ajetut nauhat ollu paremmat?

munkero: Siis ei hitto, mähän oon pilannu kaikki kitarani. Osan jo kaupassa ja silti joutu maksaa täyden hinnan...
 
Kannattaa nyt ainakin pyytää kirjallinen todistus siitä, että kitaraa ei ole paketista ottamisen jälkeen esimerkiksi viritetty tai muuten säädetty. Eihän sitä enää saa ikinä alkuperäiseen kuntoon jos joku toistaitoinen amatööri on mennyt vaikka pyörittelemään virittimet pois siitä asiantuntemuksella säädetystä asennosta, jossa ne oli tehtaalta lähtiessä. Tai jos joku on vaikka kajonnut siihen tehtaalla asetettuun optimaaliseen actioniin, jossa kielet on noin viiden millin päässä otelaudasta.

The Jack:
Joillekin meistä kaikki modaukset kaikissa kitaroissa näyttää olevan punainen vaate, kun itselleni ne herättää enemmänkin mielenkiintoa. Sitä kuvittelee, että kitara on ollut omistajalleen mieluinen kun on lähdetty monesti kalliisiin päivitysoperaatioihin uuden instrumentin hankinnan sijasta. Tehdasmikkien, satulan (tallankin tapauskohtaisesti) vaihtaminen on yleensä plussaa, mutta kaulaa ei saisi käsitellä. Hiomiset varsinkaan itse tehtynä eivät mene aina putkeen ja ovat peruuttamattomia.
 
Tai sitten se kitara ei ole ollut mieleinen, kun piti lähteä porkkaamaan, eikä siitä mieleistä tullutkaan ja siksi meni myyntiin. Mulla on se verran vähän luottoa keskimääräiseen TI-modaajaan, että mieluimmin ottaisin ilman sepityksiä, joskin toisinaan tulee vastaan ihan asiallista osastoa olevia asioita.