Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mulla on tuollanen Harley Bentonin 335-kopio ja se on muuten aika tosi hyvä yksilö bentoniksi, kun siihen vaihto vähän paksummat kielet, mutta se kaulan lakkaus on ihan hirveä. Kai se on vähän makuasiakin että millasesta lakkauksesta pitää, mut ite pidän ainakin enemmän tollasesta lakkauksesta mikä tossa stratossa on ja päätin nyt että sille lakkaukselle on tehtävä jotain ja ajattelin hioa sen pois kun ainakin kitaraopeni joskus kyseisestä toimeenpiteestä mainitsi, mutta onko kellään tarkempaa tietoa millaisilla hiomapapereilla/vehkeillä se tapahtuu näppärästi ja tarvitseeko sitä enää hiomisen jälkeen lakata? Ja paraneeko ton toimenpiteen jälkeen soittomukavuus paljonkin?

Voitko tarkentaa mikä lakkauksella on vikana? Jos lakkaus tuntuu liian tahmealta, voisi tuosta selviytyä pelkällä teräsvillakäsittelyllä - lopputuloksena kaulalta lähtee kiilto mutta pinnasta tulee "silkkisempi". En ole kyllä itse tätä kokeillut, mutta näin isot pojat puhuu.
 
Jos lakkaus on jotenkin röpelöinen tms. niin hienolla paperilla voipi tasoitella, tokkiinsa. Sitten vain hienonnat paperia koko ajan, ja lopputuloksena saat myöskin himmeän pinnan.
 
En kyllä lähtisi kaikkia lakkoja pois ottamaan, ellet aio laittaa uutta tilalle - tai vahaa. Itse preferoin ihan tavallisia lakattuja kauloja, joten joku vahasta tykkäävä valistakoon asiasta enemmän.
 
Eli ongelma on siinä että tuo lakka on ilmeisesti vaan liian paksua tai vaan huonolaatuista kun siinä ei luista käsi silleen mukavasti. En nyt kyllä haluaisi sellaistakaan kaulaa jossa käsi luistaa niin perhanasti vaan silleen sopivasti.

Kerran kustomoin halpaa vanhaa kaukoidän ihmettä, ja lakkaus meni siinä rytinässä uusiksi.
 
Kitara oli lakattu jollain ihme katalyyttilakalla, oli kovaa kuin kivi, tai sitten kyseessä oli joku epoksin tapainen lasinkova tavara. Ei meinannut lähteä millään, hiomisessa oli karsea homma.
 
Olen uskotellut itselleni että maalinpoistoaine on hellävaraisin menetelmä jos maali tai lakka laitetaan uusiksi. Tähän projektiin ei tehonnut sekään, lakka pysyi timantinkovana yrityksistä huolimatta.

Teräsvillalla ja hienolla hiekkapaperilla olen lakkapinnan molemmista tehdäsvalmisteisista kitaroistani kerhentanut.

Eli mun kannattaa ottaa varmaan neuvosta vaari ja jättää tuo lakan kokonaan poisto sikseen, kun ei tiedä ees millasta lakkaa tuo on, mut onko kellään tarkempaa tietoa tuosta teräsvilla-käsittelystä? jos sillä sais sitä pintaa vähän liukkaammaks...

Omassa bassossa oli alunperin kiiltävä lakka kaulassa ja vetäisin sen kuussatasella hiomapaperilla. Tuloksena oli satiinimainen pinta ja paljon mukavampi kaula soittaa.

Itse preferoin ihan tavallisia lakattuja kauloja, joten joku vahasta tykkäävä valistakoon asiasta enemmän.
 
Vaha on ihan vikatikki. Vahasin Squierin kauttaaltaan, ja nyt keikoilla parin biisin ja pienen hikoilun jälkeen kaula on niin pirun nihkeä.. Ajattelinkin lakata koko paskan.

En lähtisi poistamaan lakkaa kokonaan, mutta kevyestä hiomisesta on tuskin ainakaan mitään haittaa.

Aion nyt kevyesti huitasta tuolla hienolla hiekkapaperilla ja pitää kattoa sitten kuinka käy. Ei siitä nyt ainakaan haittaa pitäs olla...

Jeps, kevyellä hionnalla tuskin haittaa saat aikaiseksi, mutta luultavasti paljon mukavammalta tuntuvan satiinimaisen pinnan.
 
Noin tein itsekin yhdelle kitaroistani, jossa oli hieman tahmaisen tuntuinen lakkaus kaulassa. Teräsvillalla koitin ensin ja sitten menin 600:sta 1000:een hiomapaperilla. Kaikkea en halunnut poistaa ja esim. otelaudan reuna-alueet jätin lähes koskematta, ajatellen että niillä paikkeilla tulee muutenkin sitä kuluttavaa "liikennettä" sormista aikaa myöten.
 
Nyt, reilut 10 vuotta myöhemmin on koko kaulan takaosa silleen nätisti tummunut ja jopa nuo kiiltäväksi jätetyt reunaalueet ovat hioutuneet mattapintaiseksi.

Mulla on PRS:n kaulan lakka kulunut ihan soittamalla aika kovasti. Toisin kuin usein mainitaan, ainakin noissa wanhemmissa PRS:ssä lakka on kaulalla yllättävän ohut, lieneekö ajateltu että ohuelti soipi paremmin (jota ei tosin uskoisi kun katselee nykyisten runkoja). Enivei, todella miellyttävän silkkisen pehmeä on lakka kuluneilta kohdilta, ongelmaksi alkaa vain tulemaan se ettei lakkaa ole enää paikoin ollenkaan vaan puu ottaa suoraan vastaan kädestä tulevat kököt. Mutta ajoittainen putsaus rätillä kyllä auttaa.