Yleistä keskustelua musiikista ›

Niin sibeliuksen ensimmäistä sinfoniaahan on luonnehdittu toisen luokan tsaikovskiksi ja tuon suuren venäläisen musiikin tyyliähän on alitajuisesti imitoinut ellei suorastaan plagioinut moni muukin suomalaissäveltäjä varhaissinfonioissaan, jopa kallervo tuukkanenkin yksiosaisessa esikoissinfoniassaan. Myös Melartinin 2. sinfoniassa on sen kaikesta saksalaisesta kontrapunktisesta taidokkuudestaan huolimatta avausosan allegrossa hetkiä jotka assosioituvat tsaikovskiaaniseen romanttisen pateettiseen sielunmaisemaan jollen nyt vallan erehdy. Muutoinhan melartinin sinfoniat liittyvät saksalaisen orkesteritraditioon lähinnä bruckneriin ja mahleriin.
 
Täysin laiminlyötyjä Saikkolan sinfonioitakaan jotka ovat salmenhaaran mukaan tyylillisesti läheistä sukua venäläiselle shostalle ja kuuluvat säveltäjänsä keskeisimpään tuotantoon ei ole minun muistin mukaan soitettu tai levytetty ainuttakaan vaikka syytä olisi. Siellä ne lojuvat jossakin kaupungin tms. arkiston kätköissä pölyttymässä. Jos uusklassismi tyylinä ei nappaa saikkolalla on vielä tuo muodoltaan yksiosainen pateettisten ja lyyrisen kauniiden molliteemojen sävyttämä synkän traaginen kakkos sinfonia kaatuneiden aseveljien muistolle joka kytkeytyy suomen kohtalonhetkiin erillissodassa jossa saikkola itse koirinjoella oli taistelemassa suomen vapauden puolesta.
 
Ihmetellä sopii myös saikkolan sotamuistoja sisältävien postromanttisten, traaginen lyyrisine ja pateettisine molliteemoineen ja la campale tuttiorkesterin staccatoiskuineen ja kelloefekteineen blokkimaisessa muotoajattelussaan ja uusklassisten sinfonioiden osaksi tullutta totaalista unohdusta, vaikka ne kuuluvat sekä musiikkitieteilijöiden että mestarin itsensä mielestä säveltäjänsä keskeisimpään tuotantoon ja edustavat professori salmenhaaran mukaan tavallaan tyylillistä vastinetta erään hyvin tunnetun sinfonikon sostakovitsin ko. Lajityypin sinänsä melko heikkolaatuisille teoksille.
 
Salmenhaara kutsuu shostakovits sukulaisuudestaan huolimatta saikkolan tyyliä synnynäiseksi. Englud sai myös vaikutteita sinfopnioihinsa shostalta, stravinskyltä ja prokofjevilta kun saikkola on kuten sanottu tyyliltään synnynnäisempi. Myös erkki aaltonen on saanut hiroshima sinfoniaansa vaikutteita finlandiaan assosioituvien Sibelius vaikutteiden ohella shostalta groteskeine marssirytmeineen. Tuukkasen luonnekuvia kolmesta muskettisoturista ja sen vanha linna osa muistuttaa modest mussorskyn samannimistä osaa näyttelykuvissa.
 
Muitakin esimerkkejä löytyy. Kullervo on Madetojan romanttisin, uhmakkain ja pateettisin orkesteriteos, ja siitä voi aistia erityisesti Tshaikovskin vaikutusta. Samoin 1.:stä ja ehkä 2.:stakin sinfoniasta. Begnt de törne ja jopa klami on saanut vaikutteita sinfonioihinsa tsaikovskilta.