Rummut: soittaminen ›

Enpäs nyt viittiny uuttakaan topsua aloittaa joten laitan tänne.
 
Olisko arvon rumpuväellä antaa vertaistukea ja/tai käytännön vinkkejä (henkisiä tai käytännöllisiä) siihen että miten tulla toimeen ja oppia elämään hulluksi tulematta snadisti kiilaamaan taipuvaisten basistin ja kitaristin kanssa. Hjälp!

Käske ne laskemaan ääneen, tai tietoisesti jarruttamaan niissä paikoissa missä keulii.
 
Paha rasti, kaikillahan noita ongelmia on. Toisilla vähemmän kuin toisilla.

Mjuuh.
 
Täsmennyksenä että kys. soittajat on kyllä periaatteessa tarpeeks hyviä ja sinällään arvostan kyllä heitä muusikkoina, melodioiden ja kuvioiden innovoijina ja näin. Mutta toi taimiasia on vaan kauheeta kestettävää. Oon siis jo luopunu toivosta että ne koskaan sais sitä kohdilleen. Osassa biiseistä on (taustojen takia) klikki mulla luureissa jolloin on mahdollista turvautua henkisesti siihen klikkiin ja näin selviän biiseistä läpi ilman mielenhäiriötä. Mutta sit ne kappaleet joissa klikkiä ei oo on kyl iha hirveetä tuskaa välillä. Todella vaikeeta ainaki mulle jotenki ignoroida totaalisesti toisten soitto enkä nää sitä mielekkäänäkään kun kuitenkin yhdessä ikäänkuin tarkoitus olis soittaa. Mutta jotain pikku vinkkiä tosiaan kaipaisin.

yks itsensämindfuckauskeino, jota itse joskus käytin, on notta käske ajatella fraasit kolmimuunteisesti, ja sitten hieman kiilata.
 
off-beatit on kuitenkin ne jotka kiilaa. Sitten kiilaa vähemmän.
 
Myös soittimen ulkopuolella harrastettavat "taputetaan 4- tai 8-osia ja lausutaan tai lauletaan soitinosuudet edes sinnepäin" -treenit best.

Nämä veijarit on kyllä siitä erinomaisia että osaavat kyllä mun mielestä kiilata iha tasasesti joka 8-osalla! Hitto ku olis iso tosielämän protools, ottaisin niiden koko raidasta kiinni ja siirtäisin pikkuse taaksepäin.

Eihän siinä sitten auta kuin ruokalistalle biisejä missä on tiukat kitarat.
 
Omia suosikkejani Temptations - My Girl*, Donald Fagen - Green Flower Street, Rod Stewart - Do Ya Think I'm Sexy. Ai niin, Steely Danin Josie.
 
Varmaan jotain stydiä voimasointurunttausta löytyy Metallica- ja Kotiteollisuus -soitinyhtyeiltä. Mikä vaan mikä toimii. Totoa?
 
*en oo "sillä" korvalla kuunnellu, mutta intron melodia ei ainakaan kiilaa :P

Arvostan näitä neuvoja, kiitos. Ainoo huono on että mikäli ymmärsin niiden subtekstin oikein niin niiden avulla ikäänkuin pohjimmiltaan opetetaan pässinpäitä soittamaan paremmin. Mukavaahan se olis mutta mä en jotenki vaivoin saavutetun hyvän hengen ylläpitämisen ja keskinäisen kunnioituksen ja tukemaanpyrkivän ja hyväksyvän soittoympäristön nimissä oikeen pysty kauheasti semmoisia treenejä järjestelemään jossa pohjaviestinä on että TE soitatte päin vittua ja nyt minä laitan teidät kuntoon. Siks kysyisin vielä että millä henkisellä kikalla itse selviäisin.

Ja sanonpa vielä senkin että oon tarpeeks monta kertaa siis sanonut aiheesta mut aika pian ymmärsin että asialle ei ehkä tuu tapahtumaan mitään koska mul on semmone olo et ne ei pohjimmiltaan ymmärrä mistä mä puhun.

Tai kysytäänpä näin: mitä itse olet tehnyt tilanteessa jossa huomaat toisten soittajien kiilaavan?

Eikö niille voi vaan sanoa että yritetääs kaikki osua ykköselle yhtä aikaa bassorummun kanssa? Sanot jonkun hyvän bändin, että niillä on sellanen systeemi. Jos nää soittokaverit siis ei oikein hahmota mitä pitäis säätää.

Mitä vittua onk kaikilla muilla muka oikeesti ollu niin hyvä onni että ovat ainasaaneet soittaa vain ja ainoastaan sellaisten pelimannien kanssa joilla hyvä time. JOs kyllä niin onnea mut en kyl usko.

No ei helkkarissa. Itse olen oppinut soittamaan bassoa niin, että kuuntelen rumpalia ja homma pysyy jotakuinkin kasassa. Mutta kun olen itse rummuissa, kiilaaminen on nopeammissa tempoissa väistämätöntä :D

-Kaikille klikki korvaan
 
-Kaikille klikki korvaan, treenit äänitetään moniraitana. Näytetään kielisoittajille, notta kuinka paljon omat äänikalansa uivat verkon vasemmalta puolen ohi. Annetaan häpeän levitä.

Myöskin Bob Brozmanin käyttämä termi "kilpailu siitä kuka on viimeisenä perillä" auttanee.

Mösjöö: Arvostan näitä neuvoja, kiitos. Ainoo huono on että mikäli ymmärsin niiden subtekstin oikein niin niiden avulla ikäänkuin pohjimmiltaan opetetaan pässinpäitä soittamaan paremmin. Mukavaahan se olis mutta mä en jotenki vaivoin saavutetun hyvän hengen ylläpitämisen ja keskinäisen kunnioituksen ja tukemaanpyrkivän ja hyväksyvän soittoympäristön nimissä oikeen pysty kauheasti semmoisia treenejä järjestelemään jossa pohjaviestinä on että TE soitatte päin vittua ja nyt minä laitan teidät kuntoon.
 
Voi kuule. Se ensinnäkin kannattaa, vie hommaa eteenpäin, ja jos soittajaparkojen egot eivät kestä omia heikkouksia tai niiden myöntämistä niin se on sama laittaa bändi pakettiin.

Niin. Ehkä tää tosiaan on ongelma joka todella täytyy pyrkiä ratkaisemaan. Vaikka jollekki tuliski paha mieli. Täytyy pitää vaan ittellä mielessä että kyse on pitkän tähtäimen hyvästä.

Kiitos tuesta. Ehkäpä ryhdyn toimiin. Jahka nyt koronalta treeneihin keritään.

Yleensä katse kääntyy rumpaliin. Pitkään syyllistin itseäni siitä, että biisit nopeutuivat. Sitten ryhdyin kuuntelemaan ja huomasin, että lähden itse seuraamaan kiilausta. Konkreettisimmin muut soittajat saivat palautetta studiossa, jossa äänittäjä/tuottaja käski muita tukemaan rumpalin timea. "Elkää rynnätkö. Auttakaa rumpalia"
 
Joskus kerron ihan suoraan soittajalle, että keulii. Muistuttelen itselleni, että pidän tempon ja vedän suitsista. Aina en onnistu, mutta perempaan suuntaan tilanne menee, kun ei itse lähde mukaan. Klikin kanssa minulla ei ole mitään vaikeuksia pysyä tempossa. Ilman klikkiä soittoa voi harjoitella live BPM-sovelluksella, joka hyvin näyttää temponvaihtelun.
 
Livemusiikissa time saa mielestäni hiukan elää, mutta liika on pahasta.

Epämuusikko: -Kaikille klikki korvaan
 
-Kaikille klikki korvaan, treenit äänitetään moniraitana. Näytetään kielisoittajille, notta kuinka paljon omat äänikalansa uivat verkon vasemmalta puolen ohi. Annetaan häpeän levitä.
 
Kertokaapa keskihuonolle rumpalille miten kiilauksen jälkeen palataan klikkiin tyylikkäästi ja huomaamattomasti?