Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mikko puhuu asiaa noista potikoista. Tietty jos viitsii vaihtaa halpispotikoita vaikka kolmen vuoden välein, niin eihän siinä mitään.
 
Mitä tulee tuohon testaamiseen, niin helppohan se on ennen asennusta mitata jalkojen väliltä arvot ja katsoa vielä vaikka miten se "pyyhkäisee". Tämä testi ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä kuinka ko. potikka tulee tositilanteessa kestämään.
 
Voitelusta/puhdistuksesta sen verran omakohtaisia havaintoja, että CRC:n tapaiset öljypohjaiset epäilyttävät suuresti. Käytin itse aikoinaan (muistaakseni) CRC:tä ja hetken se auttoi, sitten oli potikka vähintään yhtä pahassa kunnossa kuin ennen "puhdistusta".
 
Siellä potikan sisällähän on sellainen lähes O:n muotoinen vastuspinta, jonka päällä tuo potikan "wiperi" sitten liikkuu. Aikaa myöten tuohon vastuspinnalle eksyy kaikensorttista pikku pöyä ja wiperin kontaktipinnasta irronnutta karstaa. Tuohon kun turautat pikkaisen öljymönjää sekaan, niin ellet saa huuhdottua sitä karstaa pois, entistä pahemman vaimennusmaton saat vain aikaiseksi kontaktipinnoille. Ja vaikka karstat huuhtoutuisivat poiskin, saattaa pinnoille jäädä sellainen "liima" että siihen tarraa uudet pölyt entistä herkemmin.
 
Tuosta PRF:stä ei ole omia kokemuksia, mutta se vaikuttaisi huomattavasti paremmalta aineelta kuin CRC:t...niin kuin on sanottu, nuo vastuspinnat eivät tarvitse voitelua vaan puhdistusta.

Ruskea PRF on voiteleva ja sitä suositellaan potikoille. Sininen PRF on voitelematon, olisko isopropanoolia. Voitelu on ihan ok, mutta jotkut voiteluaineet tosiaan vaan pahentaa asiaa.
 
Mikko

Jeps, näinhän se on ettei se voitelukaan haittaa, kunhan se on oikean mallista. Tarkoitin edellisessä lähinnä verraten noihin "autoalan" voitelu- ja puhdistusaineisiin.

Täysin totta tämä, siksipä tähdensinkin tuota "hieman" sanaa, kyllä CRC:täkin voi hitusen käyttää JOS ei ole himassa esim. PRF:n contact cleaneria, Bluestuffia tai jotain vastaavaa (kuten useimmilla soittajilla ei, kuitenkin tuota CRC:tä voipi autotallista löytyä)
 
Itse itseäni lainaten, tuolta ykössivulta. Ruskee PRF on se paras, Bluestuffia joskus toin brittilästä, periaatteessa aivan sama aine. Ja mitä tylee potikoitten vaihtoon, niin eihän nyt herra parakkoo kannata huonoja potikoita kaikella vaivalla sinne laittaa..Kyllä siinä puuhastella saa, vaikka ei hommana kauhean hankala olekaan. Tuonne merkki-puolelle vielä lisäisin Alpsit, Bournsit tais tulla jo sanottua, ja Allen-Bradleyt. Viimemainitut on semmosia potikoitten "Rolls Royceja" mutta saatavuus on tosi huono. Suomesta ja ehken koko Euroopasta. Toki voi valmistajan logolla saada, mutta sitte tulee sille logollekin hinta mukana..;)
Mutta soittajille laukkuun RUSKEETA PRF:fia purkillinen. Potikat on kuluvia osia ja kaipailevat huoltoakin joskus...

Voi tietysti testata, mutta sitä ei voi että toimiiko ne vielä 2 viikon päästä kun kaveri napauttaa kitaran lavalla (kesken duck walk:n) potikan nuppiin...
 
Me ei keikkalla. Eli ei haittaa vaikka hajoaa kesken treenien. Tarkoitus on siis vain vaihtaa rikkinäinen potikka uuteen toimivaan. Samalla voisi vaihtaa tonepotikankin (varmuudenvuoksi). Yksi asia vain vaivaa. Eikö tuo volumepotikka ole yleensä 500k logaritminen ja tone 250k lineaarinen? Korjatkaa jos olen väärässä.

Eikö tuo volumepotikka ole yleensä 500k logaritminen ja tone 250k lineaarinen? Korjatkaa jos olen väärässä.
 
Logaritminen volaan, lineaarinen toneen yleensä. Volapotikat humppareille 500, singlecoililla 250 yleensä, joskus 300 kOhm käytetty. Tonepotikkana voi myös olla vastaavat arvot omaava lineaarinen. Mikään ei estä esim. kokeilemasta eri arvoja tonessa, joskus ei 250 oikein riittävästi "leikkaa".. Suurempi merkitys tonessa toki on kondensaattorilla, yleisin käytössä oleva kitaralla on .022 eli 22 nF. Suurempi -bassovoittoisempi, pienempi enemmän trebleä. Jos tonepotikka on "liian pieni" ei ole oikein potikan säätämisellä vaikutusta ennenkuin ihan siellä 7-8 välillä...

Mahtikiitokset Foxille. Luultavasti siis 500k molemmat potikat humpparikitarassa..?

Mahtikiitokset Foxille. Luultavasti siis 500k molemmat potikat humpparikitarassa..?
 
Iso G ainakin käyttää.. Joskus käyttänyt kyllä joka paikassa (volat & tonet) 300 kOhm potikoita, mutta kyllä niissä useimmin viissataset on...

Hassu juttu sattui. Ostin potikat sp-elektroniikasta. Testasin ne. Toimii. Pleksi pois. Hmm... Nämä uudet potikat näytää isommilta. Noh ompahan helpompi kolvata. Kaveri kolvaa uudet potikat ja minä olen "apumiehenä". Pleksi paikoilleen. Testaus (vahvariin kiinni ja koputtelemaan mikkejä). Toimii hyvin. Sitten vielä potikoiden nupit paikoilleen ja tässä tulos http://www.sunpoint.net/~billsner/soittovehkeet/potikkakuva.jpg Kiva pikku rako.
 
Sanoin kyllä sp-eletroniikan myyjälle että:"Kaksi 500k potikkaa KITARAAN, toinen lineaarinen ja toinen sellainen toinen mitä en osaa lausua oikein". Pitää sitten kun kielet vaihdan niin laittaa potikoiden alle pari prikkaa tjsp. Onkohan joissakin kitaroissa sitten nuo potikat/potikoiden päät noin isoja? Kai niille sitten jotain erilaisia nuppejakin saa jos on...

Sanoin kyllä sp-eletroniikan myyjälle että:"Kaksi 500k potikkaa KITARAAN, toinen lineaarinen ja toinen sellainen toinen mitä en osaa lausua oikein". Pitää sitten kun kielet vaihdan niin laittaa potikoiden alle pari prikkaa tjsp. Onkohan joissakin kitaroissa sitten nuo potikat/potikoiden päät noin isoja? Kai niille sitten jotain erilaisia nuppejakin saa jos on...
 
Niin noissa sun ostamissa on ollu se kierteinen osa (bushing) niin pitkä, syystä että se on tarkoitettu puukannen läpi, ei ohuen monikerrospleksin. Ei muuta ku rotia väliin, eli just prikkaa tms.
Potikoissa, nimenomaan kitaraan tarkoitetuissa, on tuossa kierreosan pituudessa eroja, syystäkin. Esim. vanhaan oikeeseen Les Pauliin tarvitaan kolmen pituisia kierteitä.. Sitten se varsi johon nuppi tulee, voi olla sillee uritettu eli knurled, tahi sileä. Uritettukin voi olla vielä halkaistu, jotta saadaan tarkka ja tiukka sovite nupille. Knurled and splined.

Ei muuta ku rotia väliin, eli just prikkaa tms.
Potikoissa, nimenomaan kitaraan tarkoitetuissa, on tuossa kierreosan pituudessa eroja, syystäkin.
 
Toivotaan että ne kaikki mahtuu sinne sisään. Rakoa on nimittäin aika paljon (n.5mm).

Toivotaan että ne kaikki mahtuu sinne sisään. Rakoa on nimittäin aika paljon (n.5mm).
 
Tuo on sitten se seuraava ongelmatilanne, tosin konehuoneen lattiasta yleensä on varaa sitte taltalla veistää.. Kun tuota välystä noinkin paljon on, niin kannattas jostain sopivasta muoviputkesta sahata soviterengas sitte. Tai pistää ne 5-6 prikkaa.. -itse pistäsin tuon muovi-rinkulan.

pjl, mistä sait kitaraan soveltuvan Bournsin?! Oon koittanu ettiä ittellenikin niitä, alkaa väsymään näihin potikkaremppoihin.
 
Logaritminen volaan, lineaarinen toneen yleensä. Volapotikat humppareille 500, singlecoililla 250 yleensä, joskus 300 kOhm käytetty.
 
Ainakaan huonompaan suuntaan tai väärin ei mene, jos laittaa kaikki potikat 500k logaritmisia. Tonessa 22nF konkallakin on lineaarisen potikan kohdalla tapana saada vaikutusta vasta pikkunumeroilla. Volumessa paljon puhtaalla soittaville lineaarinen toimii jouhevammin, kovilla säröillä taas logaritminen. Ja jos rakentaa volumepotikan ohituksia, logaritmisella saa tasaisempia tuloksia.
 
Suurempi merkitys tonessa toki on kondensaattorilla, yleisin käytössä oleva kitaralla on .022 eli 22 nF. Suurempi -bassovoittoisempi, pienempi enemmän trebleä.
 
Ihan vain selvennykseksi, nämä siis tonen ollessa nollilla. Yksi ihan fiksu testi on se, että kuuluuko ohkasimmilta kieliltä mitään tone nollissa. Jos ei, konkka on liian iso, vie liikaa ääniä pojs.
 
-Aki.

Mites, menikö se niin noiden 250k vs 500k potikoiden kanssa, että 500k tone potikkaa kun rullaa taaksepäin vastaa 250k potikan soundia?

Metalkallo: Mites, menikö se niin noiden 250k vs 500k potikoiden kanssa, että 500k tone potikkaa kun rullaa taaksepäin vastaa 250k potikan soundia?
 
Mutuilisin että 500k vaimentaa maksimissaan yläpäätä enemmän kuin 250k, eli pikku pyöräytyksellä tapahtuu enemmän, pitää olla tarkemmat liikkeet? Korjatkaa jos asia on toisin. Mutta eikös asia sinänsä mene suurin piirtein noin kun kysyit?

anapena: Mutuilisin että 500k vaimentaa maksimissaan yläpäätä enemmän kuin 250k, eli pikku pyöräytyksellä tapahtuu enemmän, pitää olla tarkemmat liikkeet? Korjatkaa jos asia on toisin. Mutta eikös asia sinänsä mene suurin piirtein noin kun kysyit?
 
Mitä kokeillut pyöräytellä, niin kyllähän soundi pehmenee juuri tuollein aika pienellä pyöräytyksellä, esim. kympistä seiskaan volapotikka ja tallamikki saa jo aika perus straton talla soundin. Kympissä kun on 500k potikalla, niin soundi on aika kirkas, mutta onhan tuokin aika hyvä kun on eri vaihtoehtoja.

Lähinnä kysyin, kun haluan olla varma. Ulkomaisia foorumeita lukemallakaan en oikein saanut käsitystä onko asia noin vai ei, kun niissäkään ei tunnuttu tietävän tarkkaan?
 
Jos 500k potikallakin saa niitä pyörittämällä 250k soundin, niin miksi edes silloin laittaa 250k potikka stratoon? Yksi juttu on tietenkin tallamikki, mutta sekin saa toneen kiinni jos haluaa.

Metalkallo: Mites, menikö se niin noiden 250k vs 500k potikoiden kanssa, että 500k tone potikkaa kun rullaa taaksepäin vastaa 250k potikan soundia?
 
On tavallista, että potikat ovat rinnan, käytän esimerkissä yhtä mikrofonia, volaa ja tonea. Mikrofoni näkee molemmat potikat väylänä maihin. Kun potikat ovat molemmat 500k, näkee mikki 250k.
 
Välikommentti: Jos potikat olisivat 250k, mikin näkemä impedanssi olisi 125k.
Mikäli potikat olisivat 1M, mikki näkisi 500k impedanssin.
 
Kun impedanssi on isompi, yläpäätä valuu maitten sijaan enemmän vahvistimelle. Tätä voisi verrata siihen, ettei volaa ja tonea olisi, jolloin kaikki signaali menisi vahvistimelle. Potikoista valuu aina osa signaalia maihin eli mitä pienempi impedanssi, sitä vähemmän ääntä. Jos mikin signaalin ja maan yhdistää, impedanssi on nolla ja kaikki valuu maihin.

Pieni säätö: Mikki näkee volapotikan resistanssina maihin ja tonepotikan RC ketjuna maihin.Eli ei suoraan kahta resistanssia rinnan.

nightbird: Pieni säätö: Mikki näkee volapotikan resistanssina maihin ja tonepotikan RC ketjuna maihin. Eli ei suoraan kahta resistanssia rinnan.
 
Niin no, impedanssi kuin impedanssi. Resistanssikin on AC:lla suomeksi impedanssi. Jos oioin, tarkoitus oli korkeintaan yksinkertaistaa asiaa. Arvelin jo kirjoittaessani, että teksti saattaa herättää tunteita.