Kitarat: kitarakamat ›

Juhani_t: Miksikähän sähkökitaroissa ei vieläkään käytetä balansoitua signaalinsiirtoa?
 
Perinteet varmaan. Olisi eri kätevää jos kitaravahvistimet osaisivat tarjota phantomvirtaa kitaraefekteille ja sähkikset voisivat olla esivahvistimilla varustettuaja ja virta voisi tulla phantomista niin ei olisi häiriöitä. Mutta perinteet varmaan estää sellaisen kehityksen.

Kyllähän se mikin piuha tavallaan on balansoitu, jos siellä "sukan sisällä" kulkee kaks johtoa. Mutta balansointikin toimii yleensä parhaiten, kun sukka on toisesta päästä irti (olikosse nyt niin että lähtöpäässä kiinni ja kohteessa irti?).
 
Yksikelaiset kerää häiriöitä, tuli ne sit mistä vaan. Kupariteippaus voi jonkun verran auttaa, mutta eihän siinäkään itse mikkiä teipata umpeen.
 
Ongelmaan lieneekin tasan kaks ratkaisua; vaihdat humbuggereihin, tai etsit "sen hiljaisen asennon". Muistaakseni maikkarin studiollakin piti soittajan istua tietyssä paikassa ja tiettyyn suuntaan, jos oli single coilit...
 
Esim telessä saattaa tosin auttaa, jos on valittuna keskiasento.

^
Mä näkisin, että niin balansoidussa, kuin balansoimattomassakin signaalijohtimessa on todellakin vain ns. plus- ja miinusjohdin. Ero on siinä, kulkeeko se miinus häiriösuojauksessa, vai sen sisällä, omassa johtimessaan. Häiriösuojaus, eli se "sukka" siinä signaalijohtimien päällä juuri kerää ne häiriöt ja johtaa ne maihin. Se sukan maadoitus balansoidussa kaapelissa tulis jättää toisesta päästä irti, että ne häiriöt sukassa ei siirry laitteesta toiseen. Balansoimattomassa johdossa sitä ei voi tehdä, koska silloin "miinus katkeaa".
 
Mikään ei estä tekemästä kitarapiuhaa siten, että sukan sisällä on sekä plus - että miinusjohdin ja miinusjohdin on piuhan toisessa päässä myös yhdistetty sukkaan. Sit pitäis vaan muistaa, kumpi pää on "maadoitettu".
 
Enkä mä puhunutkaan yllä kitarapiuhasta, vaan mikrofonin johtimesta. Siinä voi olla kaksi suojaamatonta johdinta "Fenderin tapaan", tai kaksi johdinta sukan sisällä "Gibsonin tapaan".

jaripat: Kyllähän se mikin piuha tavallaan on balansoitu, jos siellä "sukan sisällä" kulkee kaks johtoa. Mutta balansointikin toimii yleensä parhaiten, kun sukka on toisesta päästä irti (olikosse nyt niin että lähtöpäässä kiinni ja kohteessa irti?).
 
Kitaramikkihän on jo luonnostaan balansoitu. Kuitenkin jo pelkästään kitaran sisällä se vaatisi melkoiset muutokset kytkimien ja potikoiden kytkentään. Seuraava ongelma olisi pedaalit ja vahvarit joihin tarvittaisiin balansoidut liitännät.
 
Aika varmasti ongelma on kuten Hallu sanoikin. Perinteet pitää säilyttää ja saada samanlaiset sirinät ja pörinät kuin Jimi-vainaallakin oli. Muuten kärsii soundi.

Eikös balansoidussa signaalissa se varsinainen taika ole johdon rakenteen sijaan se että lähetetään kaksi signaalia jotka ovat vastakkaiset ja vastapäässä ne taas summataan yhteen ja häiriöt kumoavat toisensa?

VesQ1986: Eikös balansoidussa signaalissa se varsinainen taika ole johdon rakenteen sijaan se että lähetetään kaksi signaalia jotka ovat vastakkaiset ja vastapäässä ne taas summataan yhteen ja häiriöt kumoavat toisensa?
 
Jep, mutta tämä on monelle jo liian paljon ajateltavaa. Johtimien määrä ja liittimet on konkreettisempia asioita.

VesQ1986: Eikös balansoidussa signaalissa se varsinainen taika ole johdon rakenteen sijaan se että lähetetään kaksi signaalia jotka ovat vastakkaiset ja vastapäässä ne taas summataan yhteen ja häiriöt kumoavat toisensa?
 
Tämä nyt ei kuitenkaan auta mikrofonin poimimiin häiriösignaaleihin, joista tässä ketjussa oli kyse.

Älkää sitten puhuko balansoidusta linjasta jos kerran - ja + sekä maa on liian monimutkaista.
Maasukka on maadoitettu suojausta varten, se on kiistelyn aiheena onko siitä hyötyä jos
piuhassa kulkee se ylimääräinen maadoitusjohto sukan sisässä joka on myös maadoitettu.
Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa että normi passiivi kitarapiuha on balansoimaton.
Maadoituksen (suojasukan) katkaisu toisessa päässä vaikuttaa siihen ettei kahden maadoitetun laitteen välille synny potentiaalieroista johtuvaa maavirtaa joka kulkee suojauksessa aiheuttaen sitten hurinaa.
Kitara ei ole itsessään Schuko pistokkeessa joten siinä ei tällaista maadoituksista johtuvaa potentiaalieroa edes pääse syntymään eikä näin ollen maavirtaakaan ellei sitten ihmisen kautta kun koskee kieliin.
Ihminenhän toimii itse antennina joten sieltä kai voisi teoriassa jotain häiriötä siirtyä mikrofoneihin jos maadoitus ei toimi kunnolla.
Mikrofonissa on itsessään kelan + ja - päät kuten dynaamisessa laulumikissäkin, perinteisesti se - pää kelasta on kytketty maihin koska ei se kitaravahvistimen input puolikaan ole symmetroitu.
Häiriöitä voi pienentää asentamalla kitaraan dummy kelan joka on vastavaiheessa kitaran mikkien kanssa, sillä on tunnetusti vaikutusta enemmän kuin kitarapiuhan kanssa leikkimisellä.
Kuten jo Jaripat totesi on osalle ihmisiä plus ja miinus- vaiheesta puhuminen asian viemistä liian monimutkaiseksi, se kuitenkin olisi se pointti joka erottaa sen kitarapiuhan ja balansoidun mikrofonikaapelin toisistaan plus sen varsinaisen input asteen toiminnan joka loppupelissä sen häiriön eliminoinnin suorittaa.

Samasta aiheesta mutta eri tilanteessa...sanokaas nyt viisaammat mistä johtuu että ihka uuden iMacin kanssa kitaran hurina lisääntyi huomattavasti ja sikäli oudosti että sitä esiintyy voimakkaimmin humpparilla kun soitan Helixin kautta Logicciin melko voimakkaalla särösoundilla, Apogee Duet interfacena.
 
Kitaraan asennettiin taannoin FreeWaySwitch mutta sen ei pitäisi moista tehdä muuten kuin joillakin mikkiasennoilla joissa humppari puolitetaan ja/tai siihen lisäätään jotain muuta mikkiä. Muut mikit ovat hurinattomia sinkku-Kinmaneja.
 
Oletan että uusi iMac liittyy tähän jotenkin koska aiemmin en moista ole huomannut eikä eilisellä keikalla ollut mitään häiriöitä. Voiko olla siis että uudessa iMac 5K koneessa on voimakkaampi magneettikenttä, siltä se ainakin vaikuttaa koska jos kääntyilen tuolin kaa niin häiriön saa lähes eliminoitua. Näin oli joskus muinoin mm Straton kaa jossa oli normi mikit ja PC:n näyttö oli vielä vanhaa putkimallia.
Soittotila on tosiaankin niin pieni että en pääse kovinkaan kauas näytöstä.

WanhaWetäjä:
Oletan että uusi iMac liittyy tähän jotenkin koska aiemmin en moista ole huomannut eikä eilisellä keikalla ollut mitään häiriöitä. Voiko olla siis että uudessa iMac 5K koneessa on voimakkaampi magneettikenttä, siltä se ainakin vaikuttaa koska jos kääntyilen tuolin kaa niin häiriön saa lähes eliminoitua. Näin oli joskus muinoin mm Straton kaa jossa oli normi mikit ja PC:n näyttö oli vielä vanhaa putkimallia.
Soittotila on tosiaankin niin pieni että en pääse kovinkaan kauas näytöstä.
 
Itseäni lainaten....nyt kun kokeilin niin ei MITÄÄN häiriöitä, seuraavaa odotellessa jotta pystyisi sitä paikantamaan.
Ei ne meikäläsen mageettikenttäteoriat olleet ensinkään kohillaan, sinänsä en ihmettele, pöhlö kun olen.

Moi.
 
Juhani_t: Miksikähän sähkökitaroissa ei vieläkään käytetä balansoitua signaalinsiirtoa?
 
Noita ylläesitettyjä loogisia syitä kuten perinteitä suuremmassa merkityksessä on ainakin mun mielestä se ettei sähkökitaran impedanssitasoilla (useita KOhmeja) ja signaalinvoimakkuuksilla (satoja mV) balansoinnista ole lyhyillä (alle 10m) signaalisiirtomatkoilla niin suurta hyötyä että asiakkaat siitä olisivat valmiita maksamaan.
Ja jos ovat valmiita maksamaan, varmasti löytyy valmistaja joka heidän tarpeensa täyttää.
 
Nykyään kun piuhoihin indusoituvien häiriökenttien määrä tekniikan kehittyessä jatkuvasti vähenee ja jäljelle jääneiden taajuudet nousevat, balansoidun signaalisiirron merkitys ja vaikutus kitarapiuhojen kyseessä ollessa muuttuu entistäkin merkityksettömämmäksi.
Mikkien poimimiin häiriöihin signaalisiirron balansointi ei tietenkään vaikuta millään tapaa.
 
Helppo tuo balansoitu lähtö (ja vahvaripäässä sisäänmeno) on kuitenkin itse toteuttaa jos niin haluaa.
Jos (ja tässä tapauksessa kun) galvaanisella erotuksella ei mainittavaa vaikutusta ole, homman voi hoitaa ykköseuroluokassa kustantavin puolijohdeservobalansoinnein.
Passiivisesti muuntajin toteutettuna kustannukset ovat muutamasta kympistä muutamaan sataseen.
 
Bassoissa balansoidut lähdöt ja bassovahvareissa balansoidut sisäänmenot ovat toki olleet mukana jo ainakin 80-luvulta lähtien basistien avarakatseisuudemmuudesta ja piezomikkien käytöstä johtuen, mutta muistelisin että ainakin Alembicilla (yllätys yllätys) on ollut kitaroissaan balansoituja lähtöjä.
Les Paulilla oli muistaakseni omassa "työ"kitarassaan balansoitu ulostulo, vaikkei ko. ominaisuus ainakaan pikaisella vilkaisulla Recording-tuotantomalliin päätynyt vaikka niin muistelinkin.
 
T:Samuli

Les Paul Signature -mallissa taisi olla matalaimpedanssiset mikit ja balansoitu lähtö?

Moi.
 
Kefiiri: Les Paul Signature -mallissa taisi olla matalaimpedanssiset mikit ja balansoitu lähtö?
 
Totta puhut, olisihan hippibasistin tuo malli pitänyt muistaa :).
 
http://archive.gibson.com/Files/schematics/LPSignature.PDF
 
T:Samuli

hallu: Eikös telkkarin konkkiin voi jäädä jännite päiväkausiksikin?
 
Konkkien muuttumaton varaus ei taida aiheuttaa häiriöääniä, vaan ne surinat tulevat jollakin taajuudella vaihtuvasta sähkökentästä.

Ostin robottiruohonleikkurin ja asensin pihalle sen rajakaapelin. Ilmeisesti kitaran mikkini poimivat rajakaapelin häiriöt

MooZchedZ: Ostin robottiruohonleikkurin ja asensin pihalle sen rajakaapelin. Ilmeisesti kitaran mikkini poimivat rajakaapelin häiriöt
 
Aktiivimikit on aika immuuneja häiriöille. Mä päädyin lopulta niihin tossa Stratossa joka oli mulla melkoinen pörinäloota ja hämmästyin miten murheenkryyni muuttui käypäseksi työkaluksi todella pienellä liikkeellä.

MooZchedZ: Ostin robottiruohonleikkurin ja asensin pihalle sen rajakaapelin. Ilmeisesti kitaran mikkini poimivat rajakaapelin häiriöt
 
Juu jokin tämmöinen ruohonleikkuritapaus on ollut puheenaiheena ennenkin. Silloin häiriö taisi liittyä lataamisprosessiin, en muista varmaksi.

Itselläni tulee häiritsevää ääntä, hurinaa ja sirinää vain silloin, kun tartun kitaraan. Kun olen soittamatta ei ole häiriöääniäkään ja on leppoisaa inehmon olla. Kumma juttu.

Näinkin voi käydä: https://www.youtube.com/watch?v=t6E0O8UtObU