Kitarat: kitarakamat ›

eLuuri 7: Ei. Tämä pannukakkubodyn huonous ei ole minun mielipiteeni, vaan kitaramaailman yleinen mielipide.
 
Suosittelen silti muodostamaan sen oman mielipiteen. Ei välttämättä kannata hokea jotain internetissä kuultua tai luultua absoluuttisena totuutena ja täten edesauttaa mahdollisen höpöhöpön jatkumoa.
 
Totuus pannukakuista on se, että ne eivät suinkaan ole niitä himoituimpia ja halutuimpia "vanhoja Gibsoneita", mutta niissäkin on oma juttunsa, fiiliksensä ja soundinsa.
 
Se, ovatko ne soundiltaan tai rakenteelliselta laadultaan huonompia, kuin jokin toinen ratkaisu, on täysin subjektiivista. Aika mahtavia soundeja Pete tuosta "ihan paskasta" soittimesta sai loihdittua ulos. Joskin toki modattuna, mutta kuitenkin. Se on mun mielestä paljon tärkeämpi seikka, kuin se onko jokin soitin pienen omakotitalon vai koirankopin arvoinen. Tai jos joku henkilö X internetissä ei tykkää siitä.
 
Jimmy Pagen eturivin käyttökitaroista yksi oli tällainen. Samoin Petrin. Siksi ihmettelen miksi niitä mollataan ja miksi niiden hinta on lähes puolet halvempi.
 
Itse mollaat ja sitten ihmettelet miksi niitä mollataan? Täh?
 
Petrin kitara myytiin aikanaan 2500€ kitarapajalla. Sairasta.
 
Kitara myytiin aikana kun KW oli unohdettu. Petekin oli valtavirrassa unohdettu. Elettiin myös aika vahvaa metallimusiikin nousukautta tuolloin, jolloin 70-luvulta kotoisin oleva "röydetty" Les Paul ei välttämättä ollut just se halutuin juttu.

McNulty: Suosittelen silti muodostamaan sen oman mielipiteen. Ei välttämättä kannata hokea jotain internetissä kuultua tai luultua absoluuttisena totuutena ja täten edesauttaa mahdollisen höpöhöpön jatkumoa.
 
Totuus pannukakuista on se, että...
 
Ne olivat aikanaan "tuotantotekninen ratkaisu". Koko pancake-bodyn ideana oli se, että oli suunnitelmissa virtaviivaistaa puutavaran hankintaa, ja päättelivät, että on tarpeetonta hankkia siltä sahatavaran toimittajalta paksua mahonkilankkua, tehdään ohuemmasta LP-rungot käyttäen puusepänteollisuudesta tuttua cross-banding tekniikkaa. Eli liimaillaan kaksi ohuempaa yhteen, ja käytetään väliviilua (vaahtera). Loppupelissä, mitä sitten tulikin säästöjä (tai "säästöjä") soitinpuuvaraston puolella, ne menivät sitten ylimääräisiin työvaiheisiin itse soitinrakennuspuolella puitten höyläämisen ja liimauksen työvaiheisiin.
Ja onhan tuo noussut sitten "puheen ja moitoksen" aiheeksi eri foorumeilla. Olkoonkin että eihän tuo rungon rakennustapa ole mitenkään ainoastaan Gibsonilla käytössä, tuntuu että se onkin se ainoa valmistaja. Mutta eip se sinällään ole ihmeellistä, kyseisen brändin ratkaisut ja eri innovaatiot tuppaavat olemaan "vähintäänkin keskustelua herättäviä" etenkin sellaisten kohdalla, joiden kommentointi pohjaa melko vahvasti erilaisiin nettikeskusteluihin ihan henkilökohtaisen kokemuksen sijaan. Ja tuleehan sitten foorumeille lisää "mutu-näkemystä".

eLuuri 7: Harmi tosiaan, että PW veteli pancake-gibsonilla; siinä kuulemma aivan paska resonointi. Custom Shop LPllä biisitkin kuullostaisivat paremmalta.
 
No ilmankos sillä oli niin paska soundi. Eikä soitostakaan tullut mitään, kun ei vaan resonointi riittänyt. Sitä resonanssia Pete sitten haki huumeista ja kyllähän ne tietysti paremmin resonoi kuin pancake-Gibson, ei siinä mitään.

Laulava Kylätohtori: No ilmankos sillä oli niin paska soundi. Eikä soitostakaan tullut mitään, kun ei vaan resonointi riittänyt. Sitä resonanssia Pete sitten haki huumeista ja kyllähän ne tietysti paremmin resonoi kuin pancake-Gibson, ei siinä mitään.
 
Kaikkihan tietää että resonointi lähtee sormista